Peruuttelua

Tiistaina 20 kyltin rata: liikkeestä seis kierrä koira, istu, eteen - vasemmalta vasemmalta, peruutus vasemmalla, pyörähdys vasemmalla, istu-jätä koira-istu-käännös, puolenvaihto takaa, istu-kierrä koira (oikealla), oik tk, tk oikeaan, 270 vasempaan, puolenvaihto edestä, i-s-i (vasemmalla), eteen-1-2-3-peruutusaskeleet, i-m, molemmat oikeaan tk, 360 vasempaan (oikealla), askel vasemmalle, pyörähdys oikealla, hitaasti. Ysiin eli oikeaan täyskäännökseen asti päästiin nähdäkseni virheettä, siinä ihme voltti (hakee puolenvaihtoa edestä, saman tehnyt kokeessa). Uusin kokeenomaisesti, onnistui. Seuraavaksi säädettiin puolenvaihto edestä -kohdassa, siinä hakee eteen seisomaan tuloa. Sen jälkeen myös istu-seiso-vaihdossa jotain ihme sekoilua. Tämän jälkeen mentiin taas loput tosi kivasti ja hyvillä mielin palkkasin muutaman hitaasti hiippaillun askeleen jälkeen. Meinasi vähän itseä ahdistaa jo rataa tehdessä, kun niitä kylttejä on niin hirveästi, mutta tehdessä pystyin aika kivasti ajattelemaan kyltti kerrallaan enkä miettinyt miten paljon on vielä matkaa maaliin.

Päätin, että opetan sille sekä takaakierron että sivulla seisomaan nousun pelkälle sanalliselle vihjeelle. Nyt on aivan liikaa kädellä huitomista, ja moni asia on vähän hätäisesti opetettu ja nyt sitten kompastelen omaan nokkeluuteeni kun en ole vaivautunut opettamaan tarpeeksi huolella. Helppo laji my ass, erottelua on tässä enemmän kuin missään muualla.

Peruutusta ollaan tehty kotona ja pihassa. Heivasin takajalkatargetin nyt kokonaan pois. Alkuun usein tarjoaa peruuta-vihjeellä joko oikean puolen perusasentoa tai kumarrusta, mutta kun pääsee jutun juoneen kiinni, kyllä se tästä. Nyt vaan tarkkana että palkkaan liikkeestä, en pysähtymisestä, ja ihan överivinot pitää jättää palkatta. Pyydän koiran heti takaisin jos lähtee tosi pahasti vinoon. Olen palkannut joko menemällä sen eteen tai heittämällä, pitää tässäkin nyt kokeilla erilaisia, esim. merkistähän ei tullut oikein mitään ennen kuin älysin että ongelma on heittely. Kun vaivauduin pyllertämään joka kerta palkkaamaan kämmen merkin päältä, asia selkeni koiralleni ihan eri tavalla. Voi olla, että tässä on sama ilmiö eikä heittely ole hyvä.

Nämä kaksi ekaa videota 29.1.:

Ja tämä viimeinen 2.2. Eilen torstaina kävin kentällä pikaisesti ja tein yhden kierroksen pelkkää peruutusta. Se tuntui tosi hyvältä. Nyt pitäisi varmaan ruveta jo lopettamaan kotona treenaaminen, on niin ahdasta että ollaan sitten taas jumissa noissa seinissä. Kun kouluttaa alusta asti aukeammalla paikalla, tulee se suoruus oikeasti otettua huomioon. Olen kyllä tässä samalla yrittänyt opettaa, että jos menee pahasti vinoon minusta vasemmalle (kuten tekee tuossa vikassa ja lipsahtaa matolta, eli liukastuu ja törmää seinään), siirrän omaa katsetta vastakkaiseen suuntaan. Jospa se oppisi katseen mukaan vähän korjaamaan linjaansa, olisi kätevää jos meinaa kokeessa peruuttaa jonkin päälle.

Mutta kokonaisuutena voisin sanoa että huh, saattaa olla, että tämäkin hirviö saadaan kesytettyä ja se oppii joskus peruuttamaan! Niin epätoivoiselta kun se on ehtinyt tässä vuosien varrella tuntuakin. Sitten voikin alkaa hinkata noita kaikkia muita juttuja, mitkä nyt on saaneet olla odottamassa vuoroaan kun olen keskittynyt tähän ja merkkiin...

If there is a will...

Muistan, kuinka kauan sitten näin videon rally-fb-ryhmässä. Videolla suoritettiin pujottelu väärinpäin eli peruuttamalla. Katsoin sen täysin epätodellisin fiiliksin ja ajattelin, että never ever minun sahapukkini kanssa. Voittajaluokan "seuraten kolme askelta peruuttaen" vasemmalla otti yli vuoden ennen kuin siitä tuli varma. Nyt ollaan tuskailtu saman kanssa oikealla. Jos jonkun mielestä seuraten peruuttaminen on sama juttu oli koira vasemmalla tai oikealla, on sanottava, että minun koiralle ei valitettavasti ainakaan ole. Oikealla se varmaan valmistuu nopeammin, kun kuitenkin liikerata on periaatteessa sama, lisäksi itse olen 1,5 vuodessa kehittynyt kouluttajana. Sieni on aina ollut aivan erityisen huono hahmottamaan takajalkansa, lisäksi se on hirveän kömpelö väistämään käskystä, tai jos se tunkee sängyn ja seinän väliin mihin se juuri mahtuu, se edelleen mieluiten passivoituisi sinne ja odottaisi apua, kun pitäisi peruuttaa pois.

Tänään tunnin hallivuoron päätteeksi se vanha video tuli jostain syystä mieleeni. Siitä seurasi ex tempore kokeilu, eka ja ainoa yritys on tässä videolla:

Halusin vain sanoa, että mahdoton on vain mielipide. Pitää uskoa itseensä ja unelmiinsa, tehdä kovaa työtä niiden eteen ja joskus, joskus tulee se hetki kun ei osaa kun hämmästellä monttu auki mitä juuri tapahtui. <3

***

Olen päättänyt että Sienestä tulee vielä rally-tokovalio. Se ei osaa peruuttaa poispäin, se ei osaa seistä kolmea minuuttia eikä se osaa merkkiä. Noin muuten se osaa ihan hirveästi eikä ole mitään syytä, etteikö se oppisi noita kaikkia muitakin, kun vaan ehdin opettaa. Perusteet sillä on kuitenkin niin vahvalla pohjalla: se yrittää aina parhaansa, se ei koskaan sekoile omiaan vaan tekee hyvin luotettavasti sitä mitä pyydetään, se osaa käyttää takaosaa ja osaa olla istumatta joka välissä erinomaisesti myös oikealla ja motivaatio sillä riittää kokeissakin oikein hyvin. Sunnuntaina on ne rotumestikset, valitettavasti sen tuomarin radalla hyvin usein on juuri noita kylttejä mitä emme vielä osaa, mutta hällä väliä. Tehdään kaikki se mitä osataan. :) Sen jälkeen Sieni saa jäädä treenitauolle ja katsomme kokeita uudelleen vasta kun ollaan ehditty opetella puuttuvia taitoja.

***

Eilen oltiin 1,5h hallilla, käytiin vaihtamassa vaatteet ja viemässä pöne kotiin ja jatkettiin sitten yhdistyksen lastenvetoihin. Lasten teatteri- ym. tapahtuman ohessa ulkona oli siis meiltä tilattua koira-ajelua. Sieni ei jaksa vetää ketään, kokeiltiin joskus kauan sitten. Sieni on kuitenkin sosiaalinen koira ja tajusin joskus kysyä, voidaanko tulla vaan "saa rapsuttaa" -kyltti kaulassa hengailemaan mukaan. Ottivat meidät oikein mielellään mukaan ja Sienen ensimmäinen koitos oli nyt. Tultuamme paikalle koira taas päätteli välittömästi, että ihmisiä + muita koiria = treenit, ja koko tunnin ajan tuijotti minua, yritti painostaa haukulla ja oli aivan vietereillä ihmetellen miksei jo aloiteta. Luulin että se oli jo saanut tehdä ja syönyt itsensä ähkyyn iltapäivällä eikä tullut mieleenkään että se tekisi tällaisen virhearvioinnin! Se ei sitten ollutkaan kauhean sosiaalinen, kun piti niitä lapsia lähinnä häiriötreeninä ja kääntyi koko ajan niin, että sai tuijottaa vain minua. :D Ei siinä koskaan ennen olekaan neljä lasta kerrallaan roikkunut. Olisin toivonut että se olisi ollut vähän vastaanottavaisempi.

Jos ideaa haluaa jalostaa, haluaisin tehdä jonkun hyvin lyhyen ja ytimekkään kyltin missä lukisi kuinka vierasta koiraa lähestytään. Tyyliin 1. tervehdi ensin sanallisesti (jotta koira ja ihminen huomaavat että olet tulossa), 2. kysy lupa silittää (koska kilttikin koira voi pelästyessään olla arvaamaton), 3. koirien kielellä ei ole kohteliasta kumartua toisen päälle joten silitä sitä päälaen sijaan mieluummin vaikka rinnasta 4. blaa blaa, miten pitkästi nyt haluaisikaan valistaa. Jos osaisi piirtää, kuvat varmaan kiinnittäisi enemmän huomiota ja niitä ymmärtää myös ne jotka ei osaa lukea. Tosi hienosti kaikki silittämään tulleet toimivat, suurin osa ei edes tajunnut että olisi saanut tulla. Vetäviä koiria ei toivota kesken kaiken kauheasti paijattavan joten seuraneiti oli vain sitä varten. No, katsotaan jos ensi kerta tulee, ei ole nyt yhdistyksellä toistaiseksi enempää keikkoja tiedossa.

Seuraneiti yhdistyksen huivissa

Säätämisen sijaan jos kouluttaisi sitä koiraa!

Kulunut viikko piti käyttää hyödyksi tulevia rotumestiksiä ajatellen, mutta enpä ole juurikaan saanut mitään järkevää aikaiseksi. Keskiviikkona oltiin keskenämme hallilla, torstaina lyhyet treenit valokuvausta varten ja tänään taas toisella hallilla pienellä porukalla. Olen tehnyt eteen seisomaan - puolenvaihto edestä - vasen/oikea täyskäännös - erottelua, hyppyjä ja putkea ja eritoten haltuun tuloa, merkkiä, peruutusta oikealla ja poispäin, käytösruutua seisten. Vähän sitä, tätä ja tuota ja usein juuri niin, että kierros merkkiä, koira tauolle, namien täydennys ja merkin vaihto hyppyyn ja sitten jatketaan siitä. Ihme, että mikään ei oikein edisty.

Eteen seisomaan tulo onnistuu paremmin vasemmalta aloittaen, heittäisin että ehkä 80-90% varmuudella. Jos ei, silloin koira ei tee mitään sanallisella vihjeellä. Oikealta aloittaen se saattaa joko lähteä peruuttaen kiertämään mun takaa (yliylittää viereen-käskyäkin niin), kiertää etukautta aivan oikein mutta istua eteen ja/tai kiertää keskeltä vasemmalle sivulle asti, tai hakea parempaa paikkaa kuvitellen että sanoin viereen (oikean seuruukäsky). Koska mulla ei tarkoituksella ole tässä mitään käsimerkkejä eikä muita apuja, en pysty tekemään mitään jos koira ei toimi sanallisella vihjeellä. Tässä on kuitenkin liike ja ratatreeniäkin ollut jo mukana, eli liikkeestä (seuruusta) onnistuu kyllä jos on onnistuakseen muutenkaan. Alkeisopetus tehtiin paikallaan.

Peruutus (oikealla) on toinen iso kokonaisuus, mitä on jumpattu vähän niin, näin ja noin. Välillä tehty vain yhtä askelta, välillä useampaa, välillä jätetty huonot palkatta, välillä korjattu palkan suunnalla, välillä takajalkatargetin kanssa ja välillä ilman. Peruutus poispäin on sekin ihan oma juttunsa, se sujuu aika kivasti alustan kanssa, mutta ilman alustaa sanallinen vihje ei aiheuta useinkaan minkäänlaista reaktiota.

Nyt olisi aika palata perusteisiin eli kaivaa esille koulutuksen rakenne -lista. Se löytyy esimerkiksi tästä postauksesta. Kuten voimme todeta, olen hypännyt täysin sen vastenmielisen ärsykekontrolli-kohdan yli ja tehnyt kuitenkin jo yleistämistä, häiriöitä jne. Sen takia nämä ei etene. Homma on aivan liian sekavaa eikä kukaan osaa sanoa mikä se todellinen osaaminen on, ja millä tavalla pitäisi edetä jotta olisimme nousujohdanteisessa kehitykessä!

Peruutuksessa, alustan kanssa kummassakin (poispäin ja oikealla), ongelma on se, että koira ei pysy odota-käskyllä seisomassa vaan tarjoaa liian aktiivisesti peruuttamista. Ihan selvää, että tällöin mun sanallinen vihje peruuttamiselle ei ole sille merkityksellinen, kun se steppaa ja karkailee koko ajan. Alusta on vihje itsessään. Siksi ilman alustaa ei tule mitään reaktiota. Tässä eka askel on nyt kerrata odota-käsky ja palkata siitä että eläin ei tee yhtään mitään muuta kuin seiso paikoillaan vaikka alusta on tyrkyllä. Sehän nyt ei tokikaan ole mikään ihme, että kohde vetää koiraa puoleensa, oudompaa olisi jos niin ei olisi. Koira ei siis tee mitään "väärin" vaan kohteelle menoa nimenomaan on vahvistettu paljon, ja sillä pitää olla suuri halu mennä sinne, muutenhan siitä ei ole mitään hyötyä. Kun seisominen on kunnossa, sitten aletaan tehdä yhden pienen askeleen matkalla seiso-peruuta -vihje-erottelua. Tässä vaiheessa uskon että kun se toimii, koko homma nytkähtää ison harppauksen eteenpäin. Tehdään jatkopläänit sitten. Luultavasti poispäin peruutukseen vähän muutakin erottelua (istu, maahan, jne) ja sitten kun se todella kuuntelee, alusta on aika häivyttää.

Oikean puolen peruutuksessa pitää muistaa aina ensin tehdä takapään aktivointia tekemällä oikeaan käännöksiä koira oikealla. Sitten tehdään tasa-askelilla askel kerrallaan. Jos suoritus on ok, naks ja palkka, jos ei, uusi yritys. Ei ahnehdita matkan kanssa ennen kuin yksi askel on sellainen kuin haluan.

Eteen seisomaan tulossa haluaisin koiralle tarkemman käsityksen mihin se se on tulossa. En ole tehnyt sitä lainkaan muualta kuin koira vasemmalla tai oikealla sivuilla aloittaen. Taidan ottaa alustan tähänkin parille kerralle avuksi, ja aloittaa niin että koira on vinossa jossain muualla kuin suoraan edessä tai vieressäni. Tässä on itse asiassa sama ongelma kuin peruutuksessa, koira ei tahdo pysyä seisomassa paikallaan niin kauaa että saisin itseni aseteltua haluamaani kulmaan. Kerrattava se myös. Se on ihan hemmetin ärsyttävää ja nopeasti aina meinaa tulla se "seiso nyt perkele että saadaan treenattua tätä varsinaista asiaa", ja sen jälkeenhän kellään ei ole enää hyvä mieli. Koira ei ilkeyttään steppaa, vaan sen mielestä on jostain syystä kannattavampaa lähteä jo pyörimään kuin odottaa paikoillaan, ja oikea ratkaisu on vahvistaa seisomisen arvoa.

Jahka suoruus on eri paikoista aloittaen mallillaan, haluaisin opettaa koiran pitämään paikkansa vaikka minä liikun. Helpoin on varmaan liikkua itse taaksepäin, tässä isoin riski että tarjoaa eteen istumista koska liike on sieltä tuttu. Kun seisominen löytyy, se taas vahvistaa koiran ymmärrystä mikä se käskyn sisältö on. Sivuttain liikkuminen olisi kanssa tosi hyödyllistä, jos osaa pitää paikkansa siinä, sijainti on varmaan aika vahva.

Sitten vaan sitä erottelua. Ensin kahdella erilaisella käskyllä (kohti-istu, kohti-maahan) ja kun ne sujuu, vähän vaikeammilla (kohti-tänne, kohti-vaihda, kohti-takaa eli eteen istumaan, puolenvaihto edestä ja oikea/vasen tk). Erottelutreenejä varten tarvitaan sekuntikello ja kirjanpito, eli aikaa minuutti ja onnistumisprosentti lasketaan ja edetään 80% säännön mukaan. Erotteluihin myös häiriötä, tässä ikivanha video eteen-sivulle-erottelusta namihäiriössä (taivas, että hää on nykyään taitava, ei sitä aina edes muistakaan että tuollainenkin vaihe on tehty! Nyt sitä pitää itsestään selvyytenä mutta ehkäpä kaikella työllä on osuutensa siinä, että Sieni on taitava erottelemaan.)

kieppi!

Tänään hallilla oli rata, joka alkoi suoralla sarjahypyllä (2 estettä), sen jälkeen suora putki ja putken päässä houkutus niin, että lelu näkyi putken läpi. Käskyttämällä "hyppysivu :)" ei mitään ongelmaa, houkutusta se ei varmaan edes nähnyt. Tällaiset tehtävät on itselleni hankalia, kun joudun kovasti keskittymään siihen, että ääni pysyy tasaisena ja ystävällisenä. Käskyttäisin luonnostaan "hyppySIVU!!!11(prkl)" :D Sienelle tuollainen painostava sivu on sitten taas suurta myrkkyä. Sienen kanssa kaikki esteille karkaamiset on muutenkin aika vaikea asia, jos sille yhtään sanoo että oho tai että sun piti olla sivulla, se pahastuu tosi kovasti. Jos sen jättää palkatta ja ottaa uudestaan, siinäkään ei voi olla yhtään ärsyyntynyt "nyt sitten kuuntelet" itse. Parasta jos pystyy nauramaan ääneen ja joskus olen miettinyt sitäkin, pitäisikö sillä olla kaksi eri palkkaa, karkaamisesta joku nappulan murunen ja tottelemisesta oikea palkka. Palkan pointti olisi lähinnä se, että silloin mun olisi helpompaa itse ajatella "vahvistan tuhmuutta" tms. Jos se teki vain väärin ja jää palkatta ja otetaan uudestaan, se "sä teit virheen" heijastuu niin helposti omaan mieleen. Toisaalta nyt kun käskytän samaan hengenvetoon hyppyluvan kanssa ohjeet palata seuraamaan, mitään ongelmia ei ole ollut, vauhti on jo lähtiessä maltillinen ja homma onnistuu kuten pitää.

läpi!

Pöne pääsi kanssa tekemään pari kierrosta ihan vain siksi, että meillä on tiedossa rauhallisempi ilta kun sekin on saanut vähän tehdä pelkän katsomisen sijaan :p . Aluksi se vain juoksi pallonsa kanssa, hakkasi itseään sillä ja murisi kuin hullu. En edes yrittänyt mitään muuta kuin seurauttelin sitä kylttien välissä ja palkkailin pallolla. Sai se sitten käydä sitä rataa vähän läpi ja tehtiin myös tanssijuttuja, sekä temppuja että eri seuraamisia. Silloin kun se käy noin kovilla kierroksilla, korvat on lähinnä koristeena ja temppujakin tuli pyytämättä vaikka miten hirveästi. Sanoin, että tän takia mä en enää kisaa sen kanssa, se voisi mennä kehään yksin ja pitää oman shownsa ilman minua. Nykyään ei oikeastaan edes niinkään ärsytä, osaan vaan hymyillä sille ja ajatella että voi ei pöne, miten voi noin pienessä koirassa olla noin paljon. Jos se nyt vasta tulisi mulle pienenä pentuna, osaisin toimia sen kanssa varmaan tosi paljon fiksummin, ja miten paljon me sitten oltaisiinkaan voitu saavuttaa.. nyt ei ole enää muita tavoitteita kuin olla onnellisia, ja hää oli. <3

Kouvolassa

Eilen tehtiin taas jo perinteeksi muodostunut Kouvolan keikka. Siellä koulutetaan koiria koko päivä, käydään välillä pikaisesti lounaalla ja illalla vähän pitemmän kaavan mukaan uudestaan syömässä tai ainakin kahvittelemassa, jonka aikana sosiaaliset koirat saa juosta aidatulla pihalla. Epäsosiaali odottaa autossa. Eilen alkoi pakkanen kiristyä, joten pihapainit ei olleet kovin pitkät.

Sienen tärkeimmät aiheet oli peruutus ja oikean puolen seuraaminen (vatitreeni). Näitä halusin saada eteenpäin. Lisäksi hyödynsin vieraamman paikan ja tein pihalla yhden setin ruutua, ja sisällä yhden otoksen tunnaria. Mudin aiheena oli puolenvaihto edestä + eteentulo + saksalaiset täyskäännökset, olin havainnut, että sotkee niitä toisiinsa. Ongelma selvisi kyllä jo viikolla kotona, kun kokeilin kunnon käsiohjauksella. Ei sotkenut enää. Rallyssa saa käyttää käsiapuja, mutta kyllä nekin pitäisi kouluttaa koiralle ja pitää selkeinä ja erilaisina, tai muuten käy juuri näin. Olin muutamassa treenissä ehtinyt jo syyttää koiraa, että sun pitää kuunnella eikä vain säätää, mutta kysehän oli täysin minun virheestä. Epäselvä ohjaus. Lisäksi pönellä oli ohjelmistossa myös peruutusta poispäin ja oikealla sivulla, sekä rallyn ratakokeilu, eli päättymätön ympyrärata jossa ei ole maalia.

Sieni aloitti peruutuksella. Kotona poispäin peruutus sujuu hyvin jo ainakin 3-4 koiran mittaa, se on suora ja reipas. Olin tiedostanut, että muualla sitä ei ole juuri tehty, ja että kotona meillä on aika ahdas kohta missä sitä mahtuu treenaamaan. Avarassa treenitilassa peruutus olikin tosi paljon vaikeampaa ja palattiin etäisyydessä jonkun verran taaksepäin. Tätä pitää nyt yleistää muualle ja nimenomaan avarampiin tiloihin, missä seinästä ja huonekaluista ei saa tukea.

Rallyn voittajaluokassa on kuitenkin vain peruutus ohjaajan vasemmalla sivulla, poispäin tarvitaan vasta mestarissa. Siksi keskityttiin enemmän sivulla peruutukseen. Oikealla sivulla peruutus on myös mestarissa, sitä tehtiin lyhyt setti vain kokeiluna. Vasemmalla sivulla peruutuksessa kriteerinä oli suoruus, eli alustalle päätyminen. Käännettiin alusta pituussuuntaan, jolloin siitä tuli juuri n. koiran levyinen, eli pienikin vinous aiheutti ohi menemisen. Avustaja naksautti kun koira päätyi alustalle. Tämä näytti aika kivalta, mutta tarvitsee vielä vahvistusta ja sitten liittämisen muiden temppujen yhteyteen.

Oikean puolen vatitreenissä liitettiin vihjettä (päädyin samaan kuin oikean puolen seuraamisivhje, mietin kyllä, olisiko kääntymiselle hyvä olla eri sana), madallettiin alusta isoksi pyöreäksi purkin kanneksi jolloin etutassujen paikalla pitäminen alkoi hajota ja koko liike muuttui erilaiseksi - todettiin, että etutassujen alustalla pitäminen täytyy pitää kriteerinä. Nyt on tehtävä ensin vähän isompi hiirimatto tms alustaksi ja sitten treenattava etutassujen alustalla pysyminen. Kokeilin myös sellaista, että pyörittiin kierros alustalla, seurattiin metri toiselle alustalle ja pyörittiin siinä, toimi. Lisäksi edestä oikealle sivulle siirtymä alustan avulla, se toimi tosi hyvin!

Ruutua pihalla, aloitin ehkä jostain 10m kohdilta ja ekan toiston ongelma palasi. Pyysin koiraa ensin katsomaan "missä ruutu", jolla se kyllä katselee vähän kaikkialle, mutta ei ruutuun. "Ruutu-vihjeellä lähti haahuilemaan ja haistelemaan, kutsuin pois, toisellakin toistolla teki aika huonon päätyen kuitenkin vasemmasta sivusta sisälle, siitä kehuin, nyt kolmannella meni ihan hyvin, joskin hitaasti, ruutuun. Siitä palkka ja sitten lisättiin etäisyys muutamalla harppauksella varmaan liki sinne 23 metriin, teki silti suoria, vauhdikkaita ja hyviä ruutuun menoja. Appari palkkasi. Koira ei reagoi odota-käskyyn kauhean terävästi, sitä pitää treenata erikseen. Nyt se valui usealla toistolla takanauhan päälle ja jopa ulos asti, näissä appari palkkasi ruudun keskelle. Tämä on vähän tällainen ikuisuusprojekti, vähän aikaa sitten tuppasi jäämään vähän turhan eteen, ja nyt se menee vähän turhan taakse. Ehkäpä pitäisi tehdä vähän taas palkan vientiä, jolloin sen saa täsmälleen mihin haluaa (ruudun keskelle tai hieman taaemmas). Tähän ekan toiston "ai mikä ruutu, neverheard" -ongelmaan ratkaisuksi opettaa oikeasti katsomaan ruutuun. En vaan oikein tiedä miten sitä lähtisi opettamaan, muuten kuin laittamalla sinne jonkun valmiin palkan houkuttimeksi?

Tunnarissa vieraan hajuiset väärät (7kpl?), iso ympyrä. Oman appari toi mulle ja muuten kokeenomainen alku, paitsi en vieläkään kääntynyt. Mun koira ei osaa pysyä paikallaan jos itse käännyn sen vieressä. Palkka nostosta, luovutustakaan ei edellleenkään ole. Nyt oli tosi reipas ja aloitti haistelun järkässä klo kuudesta edeten myötäpäivään, ja otti oman kello kahdestatoista heti, jättäen loput väärät tarkistamatta.

Pönen erotteluhommat meni hyvin, kun tosiaan tiedostan itse käsimerkkini ja käytän niitä selkeästi. Takaakierron saksalaisiin voisi opettaa pelkälle sanalliselle vihjeelle, nyt siinä on käsimerkki lähinnä itseni takia, koira ei tunnu sitä paljoa kaipaavan.

Peruutus taas ei sujunut lainkaan. Olen kotona peruututtanut sitä petiinsä, se tajusi jutun juonen vahingossa, vaikka mitään takajalkatargettia sille ei ole opetettu. Sienen targetti ei toiminut ja mistään ei tullut oikein mitään. Luovutin.

Rallyn ratatreenissä tehtiin sille rata, jossa oli aika vaikeat kyltit, puolenvaihtoja, eteentuloja, merkki, i-s-m oikealla, valkovuokko jne. Kylttejä oli neliön sivuilla aina vain kolme, eli nurkissa käännökset ja keskellä joku muu tehtävä. Yhteensä eri kylttejä oli siis 18 ja sitten molemmat oikeaan -käännöksellä rata alkoi uudestaan. Ongelmat tuli hyvin esiin. Koira osaa laskea, ja joskus n. 10 kyltin jälkeen sen hengitys kiihtyy ja se alkaa olla sitä mieltä, että nyt olisi korkea aika tulla sen palkan jo. Tekeminen menee huolimattomaksi ja se mokaili jotain ihan helppoja juttuja, tyyliin käännöksen i-90 vasempaan-i (koira oikealla), eteentulon oikealta oikealle paluun ja takaa puolenvaihdon, samoin edestä puolenvaihto piti uusia useaan kertaan. Merkkiä ei meinannut löytyä ja sieltä paluu oikealle seuruuseen oli vaikeaa. Pitäisi varmaan opettaa se laskemaan kahteenkymmeneenviiteen ja treenata sellaista rataa, alkuun ihan helpoilla kylteillä. Kokeilin nytkin helpottaa niin, että jätin kaikki muut kyltit tekemättä, paitsi puolenvaihdot, ja käännökset oli vain tavallisia 90 käännöksiä että pysyin radalla.

Lopuksi tehtiin sille merkin erottelua kylttitelineistä. Tässä ei ollut oikein mitään järkeä, treeni oli liian vaikea ja onnistumisprosentti surkea. Olisi pitänyt vahvistaa ensin pelkkää merkkiä ja sitten aloittaa tosi maltillisella etäisyydellä kylttitelineen kanssa. Nyt iskettiin ne noin metrin päähän toisistaan, merkki ja 1-2 telinettä. Koira on kyllä äärimmäisen sinnikäs ja jos se päätti että teline on merkki, se saattoi mennä sinne kymmeniä kertoja aina yhtä sinnikkäästi, vaikka palkkaa ei vääristä tullut ja käytettiin myös neg.rankkua (merkki pois tarjolta). Siinä me sitten tuijotettiin toisiamme ja naurettiin ääneen ja mietittiin että onko se saakelin tyhmä vai erittäin sitkeä vai mitä, ja eräs se vain kiersi telineitä. :D No ainakin juoksutettiin se liki tainnoksiin, en tiedä oppiko se tästä mitään ja paska treenihän se oli, mutta väsytetty mudi on aina kiva mudi!

Peruutus, osa kaksi

Jatkoa aiemmalle peruutuspostaukselle. Tämä juttu olisi varmasti ollut muutamassa päivässä valmis, jos olisi jaksanut treenata. Mutta minä pelkään kriteerin nostoa, tykkään jumittaa mukavuusalueella ja varmistella aivan liian pitkään, että koira ymmärtää mitä haetaan... sitten jossain vaiheessa tulee inspiraatio vähän kokeilla, ja sitten mennäänkin taas aika vauhdilla eteenpäin. Alkuviikosta oli se hetki ja tätä on nyt pari iltaa työstetty eteenpäin.

Aiemman postauksen jälkeen seuraava vaihe oli vihjeen ("pakki") liittäminen. Normaalistihan vihje liitetään sanomalla haluttu sana naksun/jes-sanan tilalla kun koira tekee juuri sitä mitä halutaan ja se ollaan palkkaamassa. Peruutuksessa naksu on tullut koiran päätyessä alustalle. Hetkellä, jolloin koira on maalissa ja liike päättyy - mutta sananhan pitäisi liittyä nimenomaan peruuttamisliikkeeseen (ja niin kyllä oikeastaan naksunkin, koska pointtina on peruuttaa alustalle, ei vain kääntyä ja kävellä sinne). Sanoin vihjeen siis aluksi askelta ennen maalia, jolloin koira otti "pakki"-sanan jälkeen vielä askeleen ja sai sitten naksun. Sitten aloin sanoa sitä yhä aiemmin. Seuraava vaihe oli pyytää koira odottamaan ja vasta "pakki"-vihjeellä sai lähteä peruuttamaan. Tämä oli yllättävän vaikeaa, se on pitkään saanut tarjota peruuttamista. Jos koira ei odota odota-vihjeellä, tehokkainta olisi ollut napata koroke pois jolloin palkkion mahdollisuus poistuisi, mutta asetelma oli sellainen etten ehtinyt. Siispä tein muutaman toiston niin, että odota-vihjeen kanssa samaan aikaan naksautin ja palkkasin heti ennen kuin koira kerkesi edes varastaa peruuttamaan. Näin sain sen odottamaan.

Sen jälkeen oli sitten vuorossa oman sijainnin muuttaminen koiran edestä koiran vierelle. Aluksi asetin koiran ihan yhden askeleen päähän korokkeesta, pyysin odottamaan, menin sen viereen ensin kyljittäin ja parin toiston jälkeen seuraamisasetelmaan ja siitä sitten pyysin "pakki". Naks kun otti sen yhden askeleen taakse saavuttaen alustan. Pikaisen kokeilun perusteella etäisyyttä oli helpompaa lisätä niin, että liikuin koiran mukana, jos pysyin paikallani, tuppasi kääntymään vähän vinoon mun taakse. Tähän voisin tarvita avustajaa, jotta saan suoruuden koulutettua oikeasti myös koiran tietoisuuteen. Näen isoja riskejä siinä, että luotan tuuriin. Jos se peruuttaa kokeessa mun alle ja tallon sen, se taatusti pahastuu. Luulen, että ongelma on nimenomaan kontaktin pito, vierellä katsekontakti on niin syvään juurrutettu että se peruuttaessaankin killittää minua. Hienosäätö siis jatkuu, lisäksi toinen puoli on vielä tekemättä.

Tässä videolla vähän hapuilevaa peruutusta. No ainakaan se ei yritä istua joka välissä :D ! Yleistämistä ja alustan häivytys niin kyllä tällä yhden voittajaluokan rallykokeen kolmen askeleen peruutuksen pitäis suorittaa!

Peruutus

Takajalkatargetilla opetettu peruutus: suora, yhtäjaksoinen, itsenäinen ja rallyssa vaadittava kolme koiranmittaa poispäin ohjaajasta alkaa olla tässä :) Itse asiassa tämä on eräällä mittarilla jopa hieman liian itsenäinen, siinä ei siis ole lainkaan mitään vihjettä. Seuraavana vuorossa siis vihjeen liittäminen. Se jäi vähän myöhälle, mutta peruutus takkusi pitkään jossain 3-4 koiran askeleessa, sen jälkeen koki tarvetta kääntyä ja kävellä targetille etupää edellä. Uskon puutetta siihen, että kyllä se koroke peruuttamallakin sieltä tulee. En halunnut nimetä käytöstä niin kauan kuin riski tuollaiseen oli kovin suuri. Toistot auttoivat ja sen jälkeen etäisyyttä oli helppo kasvattaa.

Vinoja yrityksiä ei kauhean montaa ole matkan varrella mahtunut. Kriteeri on ollut alusta asti se, että jos peruuttaa niin vinoon että kumpikaan takajalka ei osu korokkeelle, ei tule palkkaa. Aloitin ihan niin, että koiran toinen jalka oli korokkeella ja toinen piti nostaa sinne. Sitten molemmat jalat lattialla, yhden askeleen päässä korokkeesta jne. Näissä se aluksi aika paljon tarjosi etuperin korokkeelle menoa (tulee sieltä siis pois niin, että vain takajalat jää sinne), en palkannut sellaisista ikinä. Siitä se sitten pikku hiljaa alkoi syntyä. Ei houkuttelua, ei namin häivyttämistä, tasainen askellus, ei loiki eikä meinaa istua välissä, ei tartte toistaa käskyä jne - kaikki hyvät puolet mitä namilla työntämällä opetettu pönen peruutus ei sisällä. Kohteet <3

Seuraavaksi siirretään ohjaajan sijainti ja opetetaan sama tapahtumaan sekä ohjaajan vasemmalla että oikealla puolella. Vasemmalle tarvitsen tokoa varten selvästi pidemmän matkan, oikealla riittää rallyn kolme ohjaajan askelta.