Palkan suuntaa kohdilleen

Havaitsin tiistaina, että koirani ei osaa liikkeestä istumista oikealla seuruusta. Se jäi toistuvasti seisomaan. Minäkin sitten rupesin hidastamaan vauhtia ja tein istumisia peruuttaen jne että sain onnistumisia, osa meni pieleen silti ja koira oli aika epävarma. Hyvin tyypillisesti kun ihmisellä on ongelma, sitä hinkataan juuri sellaisenaan. Kun menin kotiin, tajusin miten tyhmä olin ollut :) Tänään olin uudelleen hallilla ja aloitin asentojen erottelun tutulla naminheittelyleikillä. Anna istu/seiso/maahan-käsky, naksauta oikea asento ja palkkaa koira heittämällä nami sen taakse poispäin itsestä. Koira menee syömään namin ja sen tullessa takaisin kohti anna uusi käsky jne. Jos koira tekee väärän asennon, vapauta se ja kutsu sitä kohti itseäsi jotta saat liikettä mistä voit antaa uuden käskyn. Kun tämä sujuu, vain taivas on rajana mietittäessä häiriöitä. Minä käännyin ensin selin ja seurasin koiraa peilistä. Tämä ei ollut sille lainkaan vaikeaa, joten seuraavaksi aloin liikkua epämääräisesti ja seurasin koiraa edelleen pääosin peilistä, eli pidin sen takanani. Sen jälkeen sitten kierros oikealla liikkeestä istumisia, kaikki oikein. Palkkaamista mietin kanssa, minä palkkaan tosi paljon heittämällä nameja. Sieni on taitava ottamaan koppeja tai jos oikein yritän, saan kyllä namin heitettyä niin ettei se saa sitä ilmasta kiinni, vaan joutuu juoksemaan perään. Jäävissä kaikenlainen saalistiltti aiheuttaa usein aikamoista jähmimistä, mikä näkyy eniten istumisessa. Vaikka Sieni kyttää lentäviä nameja aika lievästi moneen muuhun koiraan verrattuna, se kyttää silti, ja istuminen on hidas. Nyt pitää muistaa ainakin liikkeestä istumisessa mennä palkkaamaan se asentoon. sen jälkeenhän voi heittää vielä toisen namin jos tarvii saada koira irtoamaan ja palaamaan kohti.

Toinen murheenkryyni on ollut se merkki. Kirjoitin siitä jo joskus aiemmin. Kierrä-käsky ollut käytössä muuallakin joten epäreilua tehdä erottelua merkillä ja kylttitelineellä. Merkki-käsky kovin epävarma toistojen puutteen takia. Lisäksi vielä erikseen vaikeus ymmärtää että kohde on aina vinossa vasemmalla. Sieni ei ole koskaan tykännyt kiertämisestä, ja mitä enemmän olen yrittänyt palkata vauhdikkaasti (eli heitellä niitä nameja ja hillua itse), sen kuppasemmalta se on jotenkin tuntunut. Nyt vihdoin ajattelin tätäkin vähän enemmän ja ymmärsin, että juuri se heittely on ollut se ongelma! Sieni on todettu hyvin herkäksi palkan suunnalle ja naksautuksen tulo milloin mistäkin kohdasta ja palkan lentely milloin koiralle, milloin poispäin on ollut siitä äärimmäisen sekavaa. Se ei ole ymmärtänyt että se merkkitötsä on oleellinen juttu tässä. Harkitsin hetken jopa sitä, että kokeilen laittaa sille namialustan merkin taakse, mutta onneksi arvelinkin että siitä ei kyllä tule mitään. Rupesin pysäyttämään sen merkille odota-käskyllä, siitä jes ja palkan vienti. Alleviivasin merkin merkitystä laittamalla namin sen päälle, pyytämällä koiraa odottamaan ja vasta otettuani oman käteni pois sai luvalla ottaa sen. Välillä palkkasin vaan omalta kämmeneltä niin että käsi lepäsi merkin päällä. Ja kas ihmettä, jotenkin se varmuus ja sujuvuus tuli hetkessä ihan erilaiseksi, koira tiesi mihin se on menossa. :) Rallyssa koira aina pysäytetään merkille seisomaan, sen ei koskaan kuulu vain vauhdissa kiertää sitä, joten ihan turhaan olen kiertoa treenannut. Sienen mielestä se kun ei ollut lainkaan sama asia. Tein myös kokeeksi vähän ns. tasapainopisteen hakemista, mikä yleensä toimii paimenkoirilla ihan sisäsyntyisesti. Eli olin itse merkin lähellä ja siirtyessäni "kellotaulussa" eri kohtaan koiran piti aina korjata oma sijaintinsa minun vastapäätä, niin että minä olin kello kuudessa ja koira kahdessatoista. Se kyllä tarjosi sitä, mutta jonkun epäselvyyden takia se alkoi myös tarjota merkin päälle peruuttamista, niin lopetin sitten :) Se ei ehkä ole rallyssa niin oleellinen taito kuitenkaan, riittää että koira on metrin päässä merkistä missä tahansa kulmassa merkkiin nähden.

Käytösruudun seisomiseen kokeilin valmista palkkaa metrin päässä koirasta. Meni jähmeäksi eikä yhdellä kokeilulla ainakaan tuntunut hyvältä. Palasin joka tapauksessa tekemään lyhyempiä aikoja ja tiistaina se seisoi reilun minuutin vahvistetiheydellä 5, 10, 5, 15, 5, 10 jne s. Käytösruutuun pitäisi viime kokeesta viisastuneena ottaa joku rutiini myös kehästä ulos menoon. En haluaisi pyytää koiraa sivulle ja viedä hallinnassa, koska siinä on aina riski että alkaa ennakoida sivulle tuloa ja jos asento on vaikka edessä, tulee itse sivulle ennen aikojaan. Sienen kohdalla kyllä aika teoreettinen riski. Ehkä parempi olisi ajan loputtua / parin ollessa kytketty siirtyä itse niin, että koira on vasemmalla sitten mennä tässä-käskyllä ulos? Tähän saakka olen vaan vapauttanut sen "ole hyvä" ja palkallehan se rynnistää, vaikkei tiedä missä se on (ei ole nähnyt jättöä), niin tietää että kehästä ulos on kiire. En ole sitäkään ennen tajunnut että riski kyltin potkaisemiseen on ihan todellinen ja ikävät viimeiset pistevähennykset menee vielä siinä... :D

Ruudun kuulumisia

Elo-syyskuussa Sienen ruutua on tietoisesti yleistetty eri paikkoihin, käytetty mahdollisuuksien mukaan vieraita merkkejä ja ruutunauhoja, tehty helppoja vihje-erotteluita ja lähetyssivun vaihtoa joka toistolla. Lähetysmatka on ollut 3-4 metriä. Homma on toiminut hyvin ja junnasin ehkä vähän turhaan paikoillani. Toisaalta ensimmäisellä toistolla koira usein jäi hieman liian eteen, jopa näytti tarjoavan oikeaa etumerkkiä, mikä viittaa selvästi siihen, että oikea paikka on vielä epäselvä.

Koira kääntyi aina ruudussa samaan suuntaan ja päätyy keskikohtaan nähden hieman oikealle. Olen palkannut sen reilusti takanauhan taakse, mahdollisimman keskelle, heittokäsi toki on mikä on. Tätä sitten yhdessä treenissä lokakuun alkupuolella korjattiin ja palkattiin joka toistolla vasemman takamerkin taakse. Sen jälkeen seuraavassa treenissä koira meni tosi suoraan, mutta sitä seuraavalla pakka jotenkin levisi: eka toisto meni niin huonoksi, että koira ei oikein tiennyt mitä se tekee ja saattoi vaan lähteä haahuilemaan päätymättä lainkaan ruutuun, samoin koira kääntyi ruudussa milloin mitenkin. Mä tykkäsin enemmän kuitenkin siitä, että se kääntyi aina samalla tavalla, on kivempaa kun tietää miten se sinne päätyy sen sijaan että se aina arpoo kummalta puolelta kääntyy. Vaikka se päätyikin kääntyessään hieman oikeaan reunaan keskikohdan sijaan. Hyvähän se on nyt jälkikäteen sanoa :) Samaan aikaan rupesin tekemään myös etäisyyttä, ekalla kerralla lisättiin matkaa 2-3m harppauksin jonnekin 12m asti ja se meni ihan tosi hienosti. Muutamalla seuraavalla kerralla eri paikoissa tein samalla tavalla läheltä aloittaen, joka toistolla pari metriä lisää matkaa ottaen, kunnes oltiin jossain 15-18 metrissä. Vauhti tuli kaupan päälle eli koira liikkui hyvällä laukalla, vaikka on junnattu satoja, tuhansia toistoja ihan parista metristä, missä se on toki aina ravannut.

En tiedä, sotkiko palkan suunnan muuttaminen yhdessä treenissä vai etäisyyden treenaaminen koiran, mutta eka toisto on nyt ainakin kolmessa viime treenissä ollut tosi huono. Hirveän epävarma, lähtee haahuilemaan, haistelee, mitä ei normaalisti todellakaan tee. Kutsun koiran pois, otan uudestaan, menee paremmin. Olen aika varma, että se on silkkaa epävarmuutta, miksi se kokeilisi "sluibata"? Etäisyyden lisääminen muuttaa toki kovasti koiran hahmottamaa näkymää, joten pitää nyt varmaan kuitenkin palata sinne 3-4-5-6m lukemiin, tehdä mahdollisimman paljon eri paikoissa ja paljon niitä ekoja toistoja. Tauon aikanahan ruutua voi vaikka siirtää ja lisäksi vielä vaihtaa lähetyssivua, niin koiralla ei ole hajuvanakaan apuna, vaan sen pitää itse bongata se ruutu. Lisäksi olen nyt ruvennut opettamaan sille ruudun bongaamista: "missä ruutu" -kuiskauksella koira katsoo ruutuun, mistä naks ja palkka.

Viimeisessä treenissä tein myös häiriöitä. Kun koira ekan kerran saa palkan ruutuun menosta, se pääsee aina jutun juoneen kiinni, ja menee sinne varsin luotettavasti. Kerran muistaakseni jäi niin eteen, etten palkannut, ja seuraavalla heti korjasi tosi hienosti syvälle asti. Tässä mun pitää olla tarkka, kriteeristä kiinni pitäminen tuppaa tällaisilla hetkillä ahdistamaan mua kauheasti, mutta koira kyllä kestää nykyään hyvin ja suotta minäkään siis ahdistun palkatta jättämisestä. Ruutuunmenomatkalla oli lopuksi yhteensä neljä rally-tokokylttitelinettä ja kaksi kentällä lojuvaa vanhaa lelua, koiran piti juosta toisen lelun yli - ei mitään ongelmaa yhdelläkään toistolla :)