KEK3

NWS:n koe Lemillä, Jalkosalmen lavalla, jossa oon itse ollut (muistaakseni yö)kokeen vkt:na. Ilmo oli pari päivää ennen jälkikoetta, ja ilmoittauduttuani en kyllä suonut ajatustakaan koko lajille. Päivää ennen koetta muistin, että piti sitä kestävyyttä vähän treenata, joten laitoin kotona viisi piiloa sisälle ja palkkasin vasta vikasta. Aikaa meni 6min ja keittiön pöydällä odottanut iltaruoka kuumotti pahasti, ja koira vinkui suurimman osan ajasta. Ei ehkä kovin onnistunut treeni.

Kokeen ilmo alkoi vasta 10.30 ja kun meiltä ajaa sinne tunnin, ehti aamulla hyvin käydä vähän lenkillä ja hakea kaupasta menomatkalla evästä. Nosekokeet ei nykyään kyllä jännitä enää yhtään, ainakaan tälleen etukäteen, koepaikalla vuoroa odottaessa se saattaa iskeä. Pakastin jälleen kerran vesiä, ja heitin aurinksuojat autoon, ja jälleen kerran aamulla herätessä oli +13, ennuste sentään lupasi vähän lämpenevää ja sää kaikkea mahdollista, kovan tuulen lisäksi välillä aurinkoa ja välillä sadetta, joten heitin perään vielä sateenvarjon, takin ja vähän vaihtovaatetta jos kastun pahasti. Kello oli soimassa 7.30 mutta ei sitten huvittanut mikään lenkki yhtään, ja siirsin sen vaan 8.15 ja koirat oli vain pihalla aamulla. Koepaikalle lähteminen ei kuitenkaan ärsyttänyt!

Lakki oli numero 5 kahdeksasta koirakosta.

Ulkoalue, kaksi erillistä aluetta, 6:00

eka

toka

Piti aloittaa ekalta (riittää, ehkä menee lähtöviivan yli jolloin kello käynnistyy, sit voi heti siirtyä minne haluaa). Lähti ehkä pikkasen nuiveasti etsimään, eikä mitään löytynyt. Ei ekalta alueelta, eikä tokalta, jolloin palattiin ekalle, missä parissa kohdassa koira kyllä pyöri kovasti mutta ei mitään selkeää. En sitten lähtenyt arvailemaan vaan annoin ajan loppua. Tuomari sanoi, että jos yhtään lohduttaa niin koira kyllä löysi kaikki, mihin vastasin että ei oikeastaan lohduta koska hittojako täällä pyöritään jos koira ei aio ilmaista. Rapsuttelin vaan koiraa enkä palkannut, se kyllä onnellistui siinä. Läähätti aika kovaa ja mulla oli vettä ja märkistä millä olin ajatellut juottaa, mutta en nyt sitten juottanut, kun minusta hän ei ehkä ihan ansainnut palkkaansa. Vettä olisi toki voinut sellaisenaan tarjota mutta tuskin olisi juonut.

No, piilot olisi olleet molemmat toisella alueella. Kova tuuli pyöritti niitä ja tämä oli ehdottomasti kokeen haastavin osuus, vain yksi koira löysi molemmat.

Ajoneuvot, kolme autoa ja kaksi kärryä, 4:00

Tuo takana vasemmalla vähän näkyvä valkoinen auto ei kuulunut, ja lähimmässä ruskeassa oli peräkärry. Lähtö oli oikealla olevan valkean auton keulasta.

Lähdettiin järkässä oikealta vasemmalle, ja koska aikaa oli alle minuutti per auto, olin päättänyt että se on yksi kierros ja sitten se on siinä. Kahdesta ekasta ei noussut mitään ja alkoi vähän kuumottaa, vaikka Lakki etsi kyllä tosi hyvin. Kehuin sitä pari kertaa matkalla. Sitten kolmannesta ekalta etsittävältä sivulta löytö, samoin heti nelosesta löytö ja vielä vitosesta myös löytö, näissä ihan normaalit hyvät ilmaisut. Oli kiva kehua koiraa kunnolla. 30s jäljellä ei ollut mennyt, mietin hetken pitäisikö palata alkuun mutta pidin pääni ja huikkasin valmis ja juoksin palkkaamaan koiraa. Tässä vaiheessa kun on jo nolla, eikä tulosta tule, jatkon kannalta on varmasti tosi paljon fiksumpaa palkata hienojen löytöjen jälkeen kuin jäädä pyörimään ja ehkä nostaa sieltä vielä yksi tai kaksi tai olla nostamatta mitään.

No, tämä taktiikka kannatti koska siinä oli kaikki. Lakin aika 1:53 ja seuraavan 3:49, joten ei voitettu vaan suorastaan murskavoitettiin! 😎Lakkihan ei juuri koskaan ykkösissä eikä kakkosissa ollut palkinnoilla, koska se ei ole nopea. Se on kuitenkin tarkka, ja hauskaa että tämä alkaa nyt kääntyä näin päin, jos vaan itsellä pokka pitää ja uskaltaa lopettaa yhden kierroksen jälkeen.

Hyvä hattu!

Välissä oli 45min ruokis. Hymni olisi saanut leikkiä Sulon kanssa, mutta sitä ei huvittanut ollenkaan, hänestä alkaa vissiin jo tulla vittumainen tosikkonarttu. 😀 Pajun kanssa he kävi vähän kusemassa, tai Paju kusi, hän ei. Sulo tuli tiellä vastaan ja Paju kävi moikkaamassa sitä, he ei ole ennen tavanneet. Hymni istui ja tuijotti mua että noi urpot voi sosialisoida ihan vapaasti keskenään niin anna sä mulle namia.

Sisä, kolme erillistä aluetta, 6:00

jättitila

eka minihuone

toka minihuone

Tässä piti kanssa aloittaa isosta tilasta, mutta taktikoin ja käynnistin kellon jonka jälkeen pyörähdin uukkarin pikkuhuoneisiin. Ilmoitin jo lähtöviivalla että aion tehdä niin ja pois alta. Ekassa selkeä kiinnostuminen mutta pitkään mallasi ennen ilmaisua johonkin metalliseen kompressoriin tms. Huoneiden rajalla ehkä myös kiinnostuminen mutta ei mitään. Sitten mentiin isoon tilaan, josta vasemmalta seinustalta penkkirivistä kiinnostuminen, tätäkin aika pitkään mallasi päältä ja alta ennen ilmaisua. Yhden pöytärivin päähän alas pöydän jalkaan ilmaisu. Sitten käytiin muita rivejä läpi, koira alkoi vinkua ja oli sen oloinen että nyt alkais riittää, mutta ohjasin kuten ajoneuvoilla eli peruuttelin sen edellä niin kyllä se kohtuullisesti ne rivit haisteli. Palattiin vielä pikkuhuoneisiin just kun tuli minuutti jäljellä (jos etsintäaika alle 5min, sanotaan vain 30s jäljellä, jos yli, sanotaan minuutti jäljellä ja 30s jäljellä), mutta ei mitään, niin ilmoitin valmiiksi. Tuntui, että ei voinut olla näin vähän.

Palkaksi sai märkistä mihin lorautin pikkupullosta vettä. Meni hetki kun se lutkutti sen, mutta ei siellä nyt niin saakelin kiire voi olla.

Laatikot 53kpl, 4:00

tämä otettu suunnilleen lähdöstä, vasemmalle jää osa näkymättömiin

Läähätti vähän. Lähti itse kiertämään vastapäivään niin annoin mennä, ja ihan tosi kivasti kävi järjestyksessä niitä läpi. Aika pian eka löytö puulaatikkoon, sitten toinen mustaan työkaluboksiin. "Kello 11" kohdilla haisteli paria melko tarkkaan, veikkaan että niissä oli taas jotain häiriöhajua, koska noihin kahteen oikeaan reagoi tosi selvästi. Käytiin kierros loppuun ja pysähdyin rapsuttelemaan koiraa, ja pyysin sitten vielä siitä alusta haistelemaan kun en ollut ihan varma mitkä se oikeasti lähtiessä kävi läpi. No ei mitään enää noussut joten ilmoitin valmiin ja juoksin ulos. Tuomari huusi perään että olis ollut sikahieno jos olisin malttanut oikeasti lopettaa siihen, eli oletin että löysi kaikki. Vastasin hänelle että no mutta ainakin halailtiin siinä vaiheessa 😂 Tämä on siis sama tyyppi joka edellisessä kokeessa pari viikkoa sitten antoi Lakille tuomarinpalkinnon ihanasta koiran palkkaamisesta joka löydöllä ja kuvaili sitä "halailuksi".

No olinko vähän hyvä!

Palkintojen jako ja tulokset ei nyt niin jännittäneet kun tiesi että ekalla alueella on varmasti jäänyt kaikki 25p saamatta, ja arvelin että sinne sisälle ainakin jäi kyllä jotain, niin tuskin ollaan kovin korkealla sijoituksissa. Toisaalta sekä ajoneuvoilla että laatikoilla ilmoitin valmiin ennen kuin 30s jäljellä ehti edes tulla, niin jos kaikki löytyi, saatoin olla nopea.

Myönnettäköön että kyllä siinä leuka loksahti silti polviin, kun Lakki oli sekä ajoneuvojen että laatikoiden nopein, ja sai kiitosta siitä että yksi rundi ja kaikki nostetaan ja sitten ei jäädä hinkkaamaan mihinkään. Laatikoilla meidän aika oli 2:51 ja seuraavan 3:33, eli ei niin murskavoitto, mutta ihan selkeä kuitenkin! Leuka loksahti vielä uudelleen lattiaan saakka, kun kokonaiskisassa oltiin sijalla 2. Eli siis ollaan löydetty sisältäkin kaikki ja niitä oli vaan se kolme. Mitä ihmettä. 😮😮😮😮😮

Uskomatonta!!

Saattaa olla että ulvoin kurkku suorana kun Lakki pääsi ja mä en, mutta mitään en tunnusta

Nahkarulla 💛

PAJÄ1B

Kääks 😱! Kyttäilin Virkkua keväällä, mutta ei ollut mailla eikä halmeilla kokeita. Jossain vaiheessa sitten kaveri laittoi viestiä, että oonko huomannut että sinne on tullut parikin eri vaihtoehtoa touko-kesäkuulle, ainakin Ruokolahti (Imatra), Uurainen ja oliko Kitee. Ruokolahdella oli sama tuomari jolla olen käynyt Sienen kanssa BH-kokeessa, ja hän arvosteli silloin niin ihanasti että päätin heti että tuonne. Ei kaivannut puuttuvaa viettiä ja voimaa, vaan huokaili vaan että kaunista, niin kaunista, ja antoi erinomaiset kaikesta. Soittoaika sattui huonoon aikaan töissä, joten soitin vasta noin puoli tuntia ilmoajan alettua, ja sain kuulemma vikan paikan. Ei oikeastaan jännittänyt, tuntui vaan siltä että jes vihdoinkin on edes se koepaikka.

Sitten kun tuli koekirje olin pyörtyä jännityksestä. 😂

Säännöthän on taas muuttuneet ja oli melkoista yrittää opetella ne uudet. 1B-tottis on kuin BH-koe; seuruu kytkettynä, seuruu vapaana mutta siinä on vain se pitkä suora edestakaisin ja lopun koukerot ja henkilöryhmä jää pois, jäävät jotka saa tehdä pysähtymällä itse ja paikkiksessa ollaan 10 askeleen päässä kylki kohti koiraa, aiemmin 30 askeleen päässä selin. Ja se on niinku siinä; ei mitään noutoja, hyppyjä, A-esteitä eikä eteenmenoja, eikä siellä ammuta. Sitten kaveri laittoi jossain vaiheessa viestin että oonko tietoinen että liikkeiden suoritusjärjestys arvotaan, ja olin että no en todellakaan ole ja taas sääntöjä ja tarkennuksia ja uusia sääntöjä ja sitä ja tätä penkomaan. No ei niitä sitten vissiin ykkösessä arvotakaan, vain 3B:ssä. Ihan kauheaa säätöä oli valmistautuminen tältä osin. Jälkitreenit on menneet tosi hyvin, myös janat, mutta esineruudussa oli vähän kaikkea outoa ja Lakki oli parissakin treenissä kummallisen rauhallinen siihen "juoksen jossain kaukana ulkona alueelta" -Lakkiin verrattuna. Tottistakin käytiin ihan pari kertaa kentällä parin kanssa treenaamassa, ja paikkista oon tehnyt kotona. Siis olen tehnyt enkä vain ajatellut että pitäis tehdä! Kerran sain sen nousemaan kun heittelin samalla nameja muille koirille, hillitty heittely ei mitään mutta kun otin vähän kierroksia itse niin johan pomppasi ja pääsin palauttamaan sen makuulle.

Eniten jännitti etukäteen se paikkis. Ei siksi, että Lakki lähtisi sieltä kenenkään luo, vaan siksi, että viime kokeessa siinä tapahtui liikaa kaikkea ja koirahan tuli ahdistuneena mun luokse. Pelotti, että taas parin koira tekee jotain ja pari alkaa karjua sille ja Lakilla ei ole turvallinen mieli siellä makoilla. Päätin myös, että jos niin tapahtuu, niin tää oli sitten tässä enkä enää koskaan vie sitä sellaiseen tilanteeseen. Silloin Sienen aikana puhuttiin siitä, että "koira ei saa olla niin herkkä että se ottaa itseensä jos vieras ohjaaja toruu omaa koiraansa", ja mäkin syytin sitä siitä. Kukaan ei vaan koskaan osannut kertoa mulle, miten sille saadaan selitettyä että tällaista herkkyyttä ei hyväksytä. Lakki on vähän eri tavalla herkkä, mutta nyt olen tiukasti sitä mieltä että koirahan saa olla just sellainen kuin se on eikä sen "pidä oppia sietämään" yhtään mitään. Yhtä vähän kuin herkkien ihmisten "pitää" kovettaa itsensä ettei he pahoita mieltään jonkun toisen ajattelemattomasta käytöksestä tms. Kentällä räkä roiskuen karjuminen ei ole minkään koeohjeen mukaista, ja päätin myös että jos sellaista tapahtuu ja Lakki pahoittaa mielensä, teen valituksen kohtuuttomasta häiriöstä ja vaadin uusintaa.

Pakastin taas vesiä ja kaivoin foliopeitteen vintiltä, ja sitten taas satoi kaatamalla eikä loppua näkynyt ennusteessa ollenkaan. Autokin näytti samaa +13 kuin viikko sitten nosekokeessa. 🤪 No ainakaan ei ole liian kuuma......

Miten olisi joku siisti sisälaji?

Lakki oli etukäteen merkattu numerolle 3. Meitä oli viisi 1B, yksi 2B, yksi 3B ja yksi 3A. Luulin että se on numero kaikkeen, mutta yllättäen sitten janat arvottiin erikseen. Sain ottaa ekana alokasluokan koirista ja sain numeron 2, eli alokasluokan ekan, ykkönen oli kakkosen koiralle. (Alon jälki on noin tunnin, avon 1.5h ja voittajaluokan 2h ikäinen, järjestäjä laittaa niitä parhaaksi katsomaansa järkkään.)

Sirun luvussa jättäydyin taas loppuun, käytin koiraa kusella kun muut meni. Ehdittiin silti jonoon hetkeksi ja Lakki vähän tuhahteli sinne sun tänne. Itse siru meni tosi hyvin, otin koiraa päästä eikä se tehnyt mitään, näytin että se on tuolla aika alhaalla melkein lapojen välissä. Tuomari vielä kiitteli että voi kun kaikki tietäisi missä se on omalla koiralla niin menisi vähemmän aikaa. Sitten hän sanoi että komea koira ja että hän joskus harkitsi kanssa mudia, mutta tuli pampai.

Sitten ajettiin maastoon, eka 1-4 ja sitten loput. Odottelin hetken kun ykkönen, se ainoa avoimen luokan osallistuja, vietiin ekana. Lakki tuli autosta vähän ehkä vaisuna. Kysyin mitä teen jos se lähtee vähän vinoon janalla (kts edellinen koe, jälkeen päin ajateltuna se sekoiluhan oli ihan loogista) niin ei kannata tehdä mitään vaan antaa mennä. Pienempi paha se kuin että se haistaa jo jäljen ja ohjaaja vetää sen pois sieltä. Ihanne olisi että suora jana ja 90 asteen kulmalla jäljelle, mutta harvoin sellaista tapahtuu eikä tarttekaan; maaston muodot, sää, kaikki vaikuttaa, ja koira kyllä saa vähän "oikaista". Lakki lähti tosi rauhallista ravia, heti jossain 10m kohdalla oli metsäkoneen uria ja se jäi siihen pyörimään. Lopulta päätin pyytää sen sivulle ja lähettää sen uudelleen, ja sitten olin ihan solmussa liinassa itse ja se oli kyllä ihan kauheaa säätöä 🤣 Eteni kuitenkin uudella lähetyksellä taas kivasti ja lähti vasempaan eikä takaa kuulunut mitään, ja mietin siinä että joko uskaltaa kehua niin kuului jo auton ääni eli he meni jo. Eihän siellä arvostella kuin se jana niin mitäpä siinä sitten. Lakki jäljesti kummallisen epävarmasti, kehuin sitä useaan otteeseen ja sitten onneksi alkoi tuntua normi veto narussa. Edellisestä viisastuneena olin tosiaan päättänyt että jarruta hyvä ihminen sitä koiraa ettei ne kepit jää, ja sieltä niitä takaiseen alkoi nousta. Palkkasin koiran jauhalihapihvin palasilla. Pelkään, että normi kuulan kanssa menee liikaa aikaa, varsinkin nyt kun koira oli selkeästi normaalia hitaampi. Välillä se meni napakasti tuntumalla mutta aika paljon tarkisteli, ja kokonaisuutena oli vähän epävarman tuntuista, varmaan sää vaikutti. Ihan lopussa tie jo näkyi ja siinä oli taas kaikenlaista koneen tallaamaa maata, ja koira alkoi pyöriä ja mä jo ajattelin että ei hitto nyt ei voi hukata jälkeä ja missata vikaa keppiä, kun mulla niitä viisi oli taskussa, eikä kutosta ollut vielä (se on ainoa mikä on merkattu että tiedät että loppuu siihen). Vaan sieltä se sitten löytyi! Palkkasin koiran purkkiruualla ja hoputin koko ajan, kun tuntui että hidasta tämä oli. Sitten mentiin tietä pitkin autolle ja heiteltiin samalla vielä kuulaa ja lopuksi vähän namejakin. Katsoin tässä kelloa ja 19min oli mennyt, mut olin laittanut sen päälle kun otin koiran autosta, ja juteltiin varmaan pari minsaa ennen kuin aloitettiin ja paluuaikaa keppipisteelle oli annettu 5min, niin ei se 20+5min vielä ollut mitenkään tiukilla. Kaahasin silti aika kovaa sen parin minuutin matkan, ja muistin jopa lähteä oikeaan suuntaan. 😀 Kerran töppösen kanssa oon lähtenyt niin rivakasti (kun oli kiire) että peruutin kantoon, ja sen jälkeen oon aina muistanut myös kääntää auton valmiiksi.

Odottelen tuomaria ennen jälkeä

Yllättäen jälkikeppejä olikin vastaanottamassa vanha tuttu, ja oli kiva sanoa että onhan näitä keppilöitä täällä ja alkaa kaivaa niitä sadeviitan etutaskusta. Siitä sitten siirryttiin tosiaan 100m esineruutupaikalle, ja odoteltiin siinä varmaan tunti ennen kuin tuomari tuli. Yksi alokasluokkalainen tiesi kertoa, että yksi alo-koirakko ei ollut päässyt janalta mihinkään ja luopui kokeesta. Aika monella oli myös jäänyt niitä keppejä, ja yksi koira oli kyllä löytänyt kaikki mutta tarkentaminen oli kuulemma ollut tosi epänormaalin työlästä. Jännä, koska minusta Lakki kyllä löysi kepit ihan normaalisti mutta se itse jäljestäminen oli työlään näköistä. Aloin siinä jo miettiä että saa kyllä olla tyytyväinen koiraan, oli ne olosuhteet melkoiset ja kaikilla ollut vaikeaa. Oon kyllä joskus treenannut sateellakin mutta en ehkä ihan noin kovalla sitten.

No, lopulta tuomari saapui, ja kysyttiin että mennäänkö tässä nyt niiden maastonumeroiden vai niiden toisten numeroiden mukaan, vai saapumisjärkässä, että kaikki saa yhtä pitkän tauon. Maastonumerot kuulemma, joten ykkönen pääsi ruutuun ja Lakki sitten seuraavana. Ei satanut enää kaatamalla, lähinnä ehkä ripeksi, mutta ei tuullut yhtään ja oli aika nahkea keli. Otin koiran pissalle ja nostatin yhden virittelyesineen siinä autoilla. Ruutu olikin sitten "vinossa" niin että sinne saavuttiin oikeaan etukulmaan, ja hitto että on hankalaa ymmärtää mitään kun se ei ole "suorassa". 😂Ehkä voisi joskus treenata tällaistakin. Kävelin vasempaan etukulmaan lähettämään koiran sieltä, ja nyt mulla oli ihan normi Lakki ja sehän sitten ampaisi jonnekin 70m syvälle, ja meni ulos myös vasemmalta. Jossain vaiheessa aika reilustikin, niin huutelin sitä takaisin päin. Se tuli sitten ihan luokse asti, niin lähetin sen jostain keskeltä mihin olin liikkunut. Nyt se paineli vasempaan takakulmaan ja toi sieltä limaisen mustan hanskan. Lähetin sitten vähän oikeaan päin, ja keskellä ruutua oli kuoppa missä se selkeästi tarkensi ja sieltäpä tuli toinen musta, limainen, vettä valuva hanska. Se palautti molemmat mua vasten hyppäämällä. Siitä tämä tuomari ei sanonut mitään, eikä ottanut pisteitä, mutta sanoi että se juoksi kyllä niiden kaikkien esineiden yli reagoimatta niihin mitenkään joten ottaa "tarkkaavaisuuden puutteesta" -2p. 😂 Mä oon vähän eri mieltä, tai siis pistevähennys on ihan ok koska sehän kyllä juoksi ensin jossain hevonkuusessa ja vähennys "vallattomuudesta" tms oli ihan perusteltu, mutta sitä en allekirjoita että koira välttämättä "juoksi niiden yli". Koska oli niin vellova sää ja yli 50m päästä on vaikeaa nähdä mistä se ihan tarkalleen meni, ehkä se ei vaan oikeasti saanut hajua niistä. Tuomari jäi seisomaan sinne oikeaan etukulmaan mistä tultiin ruutuun, ja ne esineet jäi kuulemma sinne vasemmalle. No aivan se ja sama. Arvostelun jälkeen koiran sai palkata ja Lakki sai kuulansa, mistä hän oli tyytyväinen. Esineruudusta siirryttiin takaisin kentälle sitä mukaa kun oli tehnyt vuoronsa.

Kentällä sitten selvisi, että kaksi ykkösen koiraa on keskeyttänyt, ja kumpikaan voittajaluokan koira ei ole saanut maastoista lähellekään tarvittavia pisteitä, joten hekään ei tee tottista. Aamulla sanottiin, että tottikset menee sitten järkässä 1B -> 2B -> 3B ->3A ja a-koiralle tulee nollakoira pariksi. Tämä oli musta kivasti ajateltu, mutta en tiedä onko se aina näin, että B:t aloittaa. Sitten voi halutessaan vaikka ajaa kauemmas kentältä jos ei halua että koira kuulee ampumista A-koirille. Mua se nyt ei olisi haitannut enkä olisi mennyt minnekään. Siinä tuli nyt sitten monenlaista suunnitelman vaihdosta, mutta lopulta alokasluokan 1 ja 2 oli pari ja alokasluokan 3 eli minä, ja ainoa avoimen luokan koira oltiin pari. Avossa on lisäksi nouto ja eteenmeno mitä alossa ei ole, ja Lakin pitäisi maata paikoillaan se "ylimääräinen" nouto mitä 1-koiran parina ei tulisi (ennen eteenmenoa paikkamakuukoira haetaan aina pois, iso riski että toinen ampuu muuten sitä kohti), mutta ei mua haitannut. En tiedä olisko voinut sanoa että ei käy ja pakottaa ottamaan nollakoiran kummallekin pariksi. Kyllä se siellä makoilee niin aivan sama. Lakki oli pienempi numero eli alottaisi liikkeillä.

Tässä vaiheessa piti kysyä että saadaanko ne jana-arvostelut ja otettiin ne sitten yhdessä siihen. Enempi vähempi sekoilua kaikilla ja pisteet 20-22. Saatiin kaikki käsky treenata janoja. Lakille 22p (/30).

Otin koiran pissalle kun edelliset sai arvostelua. Jännitti. Kauheasti. Mitä enemmän yrittää ajatella että älä jännitä niin sitä enemmän vaan jännittää. Lakki oli ihan ok, ei liekeissä kuitenkaan, ja se jopa onnellistui siinä odotellessa kun olin kyykyssä ja rapsuttelin sitä. Aina kun pitelin käsiä taskussa, se haukkui mulle. Silti se tuntui koko kokeen vähän "sulkeutuneelta" eikä ihan omalta itseltään. Vähän niinkuin se olisi odottanut että jotain ikävää tapahtuu kuitenkin.

Remmissä seuruu meni laskut sekaisin pitkällä suoralla, täyskäännöt ihan ok, samoin sakara, henkilöryhmässä ei mitään. Remmi oli väärässä kädessä (oikeassa, se pitää olla vasemmassa kaikissa pk-kokeissa) ja vasen käsi eli kuulemma ihan omaa elämää, mutta se ei niinkään vaikuttanut koiraan. Vähän olisi ehkä kaivannut tekemisen meininkiä mutta teknisesti tarkkaa ja vielä erinomainen.

Vapaana seuruussa jännitti niin että luulin että pyörryn, ja kuulemma se mun kävely oli ihan kamalaa. Pitäisi ottaa kiintopiste mitä kohta kävelee ja opetella laskemaan, mun juoksu oli muka yli 20 askelta. Pyh, mun kävely oli vaan niin nopeaa että se ehkä sotki sen mukaan 😃 Ihan lopussa takaisin pitkältä suoralta tullessa koira ehkä meinasi jäädä matkasta tekemään jotain omia seisomisia ja toistin käskyn. Tästä erittäin hyvä.

Liikkeestä istumisessa pysähdyin, Lakki on tän kanssa "kyllä se kotona osaa" -tasolla ja koska niin saa nyt tehdä niin why not, ei ainakaan tuu väärää asentoa niinku saattaa liikkeestä tehdessä käydä. Tein sen pysähdys - 3s odotus - käsky ja poistuminen, ja sain kauhean ripityksen että se pitää tehdä pysähdys ja käsky heti - 3s odotus - poistuminen. Hän siis kyllä sanoi että älä ota mitenkään pahalla ja nämä "kauheat ripitykset" oli kuitenkin silleen pilke silmäkulmassa esitetty. Ja mun 3s oli kuulemma ainakin 5s ja aivan liikaa. Saatto se olla kun jäin ehkä miettimään mitä mun piti sille koiralle sanoa ("odota"). Käskysanasta en sentään nyt saanut sanomista, aiemmin oon saanu, kun se ei kuulemma ole mikään istumiskäsky. Jos mun koira istuu jo niin sanon odota, aina olen sanonut ja aina tulen kaikille sanomaan. Tästä erinomainen.

Liikkeestä maahan ja luokse. Samalla tavalla väärin jaksotettu. Luoksetulon alku jees, mutta pari metriä ennen mua hidasti raville mikä ei ole sille tyypillistä, varmaan vähän rauhoitteli. Edestä sivulle siirtymä oli kunnollinen, sehän helposti jää vähän vajaaksi jos on jähmeä. Tuomarinkin mielestä saisi tulla kovempaa loppuun asti, muuten jees, ja vielä erinomainen.

Siinä sitten vähän kehuin koiraa ja hyppyytin sitä mua vasten, se oli ihan ok. Kytkin sen paikkikseen mennessä jotta voin uudelleen irroittaa sen siellä. Maahan ihan hyvin, ja poistuin sen 10 (tai ehkä 13) askelta ja olin naama kohti kenttää, kylki kohti koiraa. Käännyin sitten vielä vähän yläkropasta niin että en nähnyt koiraa, luulen että sille se on helpompaa ja ainakin tutumpaa, mitään kyljittäin oloa oo koskaan treenannut. Vilkaisin kyllä välillä ja siellä se makoili pää pystyssä, mutta korvat hieman linkussa, silleen vähän itseensä sulkeutuneena. Parin tekemisiä se ei edes katsonut. Parin tehdessä toista seuruuta jostain kaukaa alkoi kuulua ampumista, ja täytyy myöntää että ehdin jo ajatella että voi ei, ei nyt just tähän hetkeen olisi tarvittu. Lakki piti korvat linkussa ja makasi kuin tatti, olisi kauheasti tehnyt mieli kehua sitä, mutta hymyilin sille vaan kun ei siinä muuta voi. Onneksi se sitten myös loppui. Parin luoksetuloa Lakki kääntyi katsomaan mutta palasi nopeasti muhun päin. Sitten oli vielä se nouto, se tehtiin niin kaukana kentän alkupäässä että koko liike jäi aika lailla esteiden taakse piiloon, eikä Lakki korvaansa lotkauttanut. Hakiessani koiraa se nousi hyvin sivulle, ja sitten taas vähän kehuin sitä siinä samalla kun kytkin sen ja mentiin reunaa pitkin esteiden taakse pois edestä. Siellä olin kyykyssä sen kanssa ja se oli ihan mukana siinä, ei kyllä onnellistunut. Arvosteluun mennessä sitä ei yhtään kiinnostanut se toinen koira eikä mikään muukaan, makoili rauhassa.

Tuomari antoi kaikille yli 90p tottiksista ja mun mielestä mitkään niistä ei olleet sen arvoisia, eli hän kyllä on melkoisen kiltti... Lakki sai 96p ja minusta se oli ehkä joku max 80p arvoinen suoritus 😄 Sinänsä ihan sama koska kyllä se selkeästi läpi olisi kun kaikki tuli korrektisti tehtyä, mutta 96p on mun mielestä jo niin lähellä täydellistä että ei jäisi mitään treenattavaa, ja tätä ei voi kyllä MITENKÄÄN luonnehtia sellaiseksi. Jos nämä liikkeet helpottuu niin en tiedä onko arvostelu löystynyt samaa tahtia, vai oliko se nyt vain tämä yksi tuomari. Vähän sääli jos tällaisia pisteitä saa millä tahansa laahustamisella. Se 70p riittää tulokseen ja huippupisteet voisi jättää niille jotka sen oikeasti ansaitsee, ollen sekä teknisesti että tunteelta erinomaisia. Jännä nähdä, mihin tämä B-versio muodostuu. Huikean hyvä mieli jäi siitä, että kellekään ei tapahtunut mitään ylimääräistä eli kaikki pysyi paikkiksessa ym just niinku pitääkin. Toivottavasti Lakillakin oli nyt parempi kokemus.

Lakille siis 286p ja se toinen ykkösen koira, joka meidän kanssa sai tuloksen, sai täsmälleen samat pisteet. Tasapisteillä maasto ratkaisee, mutta meillä oli sieltäkin samat pisteet, hänellä 2p enemmän ruudusta ja mulla 2p enemmän jäljeltä. Sitten me molemmat vaan oltiin ykkösiä, en tiedä, mikä seuraavaksi olisi ollut ratkaisevaa, ja aivan sama.

Autoille palatessa joku nainen tuli vielä onnittelemaan ja sanomaan että se näytti kivalle, ja että ihanaa että on eri rotuja. Harmi ettei ole videota, enkä kehdannut kysyä keneltäkään että miten se sitä häntää piti. Oon mun häntä-pakkomieleen kanssa ihan omaa luokkaani, mutta häntä alhaalla vaan ON pikkusievää ja häntä ylhäällä kivaa, sitä mitä haluttaisiin.

was i goodest boi?

MUTTA SAAKO NYT SANOA ETTÄ VITTU JES! JES! JESSSSSSSSSSSSSSSSSS!!!! Kotimatkalla joku pieni ääni sanoi mun pään sisällä, että kuppanen alokasluokan tulos kuppasella b-tottiksella, mutta  hiljensin sen ja ajattelin että mitä jos vaan kerrankin olisi tyytyväinen ja ylpeä meistä! JK1 on JK1 ja niitäkään ei mudeissa ole mitenkään yhtään liikaa. Lakki ei ole töppöinen, minä en ole se ihminen joka olin 10v sitten ja aivan turhaa verrata niiden meriittejä toisiinsa. Kahdeksan koiran kokeesta kolme sai tuloksen niin se kertoo ihan riittävästi siitä, miten haastavat olot oli. Olkoon tottis mitä pelleilyä tahansa niin maastojen tulos kertoo kyllä sen, että jotain on tehty oikein ja koira on meriittinsä ansainnut. 🥳🥳🥳🥳🥳🥳🥳

KEK3

Nyt mä sentään mietin etukäteen. 😀 Oman seuran koe lähellä, iltakoe jossa vain kuusi koiraa. Kyselin koska koe alkaa, koska oon töissä 15.30 asti, ja kotiin ajaa 30min ja kotoa koepaikalle saman 30min. Töistä suoraan koepaikalle olisi myös noin 30min, eli jos olisi säitä ja voisi ottaa koiran autoon, ehtisin ihan aikaisintaan neljäksi ja silloinkin olisi koira käyttämättä ym. Luultavasti toukokuun lopussa on myös niin lämmin että koiraa ei voi pitää autossa päivää, jolloin sellainen realistinen aloitusaika mihin hyvin ehtisin, olisi aikaisintaan 17. Aloitusaikaa ei ole kuulemma päätetty, joten totesin että emmä sitten ilmoita, kiva maksaa turhasta jos ne päättääkin aloittaa vaikka neljältä. No päivää ennen jäsenten ilmon alkua ärsytti ja kysyin vielä uudelleen että kai se nyt olisi tiedettävä, aika moni muukin sitä varmasti kysyy, talkoolaisetkin. Viikonloppukokeissa aloitusaika ei ole niin tarkka ja yleensähän se tulee tietoon vasta koekirjeessä, mutta mun mielestä iltakoe on eri asia. Vituttaa myös sellainen että mun mielestä oma seura järjestää kokeita omille ja heidän mukaan pääsy pitäisi mahdollistaa, eikä vaan kohautella olkia että ei oo tiedossa ja riippuu tuomarista. Ihanko totta... jos vaikka kysyy siltä? Sen kerran kun on oma kolmosen koe mihin etusijalla pääsee eikä tartte ajaa satoja kilsoja niin on se nyt kumma kun tällaisesta jää kiinni. No tarpeeksi jankutttamalla se sitten tosiaan saatiin päätettyä että ennen klo 16.30 ei ala, lisäksi vaihdoin työkaverin kanssa vuoroa joten pääsin 14.40 lähtemään töistä ja ilmoitin siis Lakin.

Pakastin vesiä ja mietin koiran viilentämisiä, ja sitten kotoa koepaikalle lähtiessä auto näytti +13. Ilmo alkoi 16.30 ja koe 17. Lupasi enempi vähempi sadetta koko päivälle. Lakkiahan ei sade haittaa mutta ohjaaja on ehkä hieman sokerista... ei kauheasti tuullut ja oli aika hautova ilma, eli hajut varmaan ei liiku kovin hyvin.

Koepaikalle ajaessa olikin sitten heti onnettomuus matkalla ja tie poikki. Olin vissiin viimeisten joukossa ketkä mahtui tekemään uukkarin ja lähtemään kiertotielle. Seurasin uutisia niin tunnin oli ollut tie poikki ettei päässyt mihinkään suuntaan. Aika tuurissaan etten jäänyt sinne jumiin. Ilmoittautuessa tosiaan satoi, ja alueisiin tutustumisessa satoi, mutta sitten se aika lailla loppuikin. Lakki oli arvottu numerolle 4.

Odotellaan

Ajoneuvot, kaksi autoa ja kaksi kärryä eli 1-4 piiloa (yhdessä ajoneuvossa voi olla aina vain yksi piilo), 4:00

Lakki etsi ihan sairaan hienosti, pääosin kulki mun edellä mutta annoin mennä kun se pysyi nenä kiinni kohteessa koko ajan. Kolmantena olleen kärryn päähän reaktio, mutta ei oikein kunnon ilmaisua, niin jätettiin se. Vikaan kärryyn samaan kohtaan nuppiin parempi ilmaisu, mistä palattiin sitten takaisin päin ja nyt otin sen toisenkin kärryn, oli se oikein. En ehtinyt siinä edes miettiä, että voiko muka olla kahdessa täsmälleen samanlaisessa kohdassa, ja pisteet siitä mulle, koska koirahan siellä etsii ja ohjaajan tällaiset ajatukset harvoin johtaa mihinkään hyvään. Riittää että pitää mielessä säännöt ja kaikki "mihin mä laittaisin jos olisin tuomari" ym jutut kannattaa täysin jättää miettimättä. Nuohottiin vielä autoja kun aikaa oli, mutta ei mitään, niin ilmoitin valmiiksi kun 30s jäljellä oli mennyt. On se outo tunne kun tuomari vastaa sulle vaan "valmis" ja sitten vaan poistut palkkaamaan koiraa vailla mitään tietoa miten meni. Tai siis senhän tietää että ainakin kaksi löytöä oli oikein, jos ilmoittaa väärän, leikki katkeaa siihen. "Löytö" - "oikein" - "löytö" - "oikein" - "valmis - "valmis" tai "löytö" - "oikein" - "löytö" - "väärin" niin se oli sitten kiittihei. Alemmissa luokissa väärän löydön jälkeen sulle kerrotaan missä oikea löytö on, ja saat viedä koiran sinne lähelle ja antaa sen ottaa piilon jos tässä ei mene kauaa, hinkkaamaan ei voi jäädä. Kolmosessa se on ymmärtääkseni vain ulos. Etsintäajat on niin pitkät muutenkin. Toki en tiedä jos olisi vaikka "melkein oikein" niin saisiko siinä vielä pyytää koiraa uudelleen tarkentamaan, mutta jos se ilmaisee jotain missä ei ole piiloa mailla eikä halmeilla niin sitten ainakaan ei voi jäädä treenaamaan.

Lakki sai kuulan. Tämä oli kyllä niin hienoa työtä koiralta että kusen hunajaa koko ensi viikon! 😀

kaikki tämän postauksen etsintäkuvat (c) järjestäjä

Ulkoalue yksi alue eli 1-3 piiloa, 5:00

Vaihdoin tähän pidemmän liinan. Lakki etsi tässäkin aluksi tosi hyvin, mutta alkoi sitten vähän kysellä ohjausta. Kiinnostui sisään raollaan olevasta ovesta, mutta arvelin että ei se kuulu. Kiinnostui myös takanurkassa ja käyttäytyi niin kuin siellä olisi korkea, mutta ei tarkempaa pointtausta niin jatkettiin. Se hyppäsi maitokärryihin jotka liikahti ja se pelästyi sitä. Sitten ei oikein mitään ja koira alkoi olla vähän sen oloinen että johan tässä on etsitty, varmaan alkoi olla 3min mennyt. Ihan lähdön luona korkealle postilaatikkoon kiinnostuminen mutta ei taas kunnon ilmaisua, niin siinä sitä nauratettiin toimitsijoita kun kysyin siltä että emmä nyt oikein ymmärrä sua. Ei täältä oo mitään muutakaan löytynyt ja pienempi paha kai sitten kuitenkin ottaa väärä kuin olla ottamatta oikeaa. Ilmoitin siis löydön ja olihan se. Aika alkoi loppua ja palattiin vielä sinne takanurkkaan sitä mahdollista korkeaa katsomaan mutta ei mitään, niin ilmoitin valmiiksi. Vähän jäi sellainen olo että ei voi olla. Valmis kannattaa kuitenkin aina sanoa ennen kuin aika pääsee loppumaan, koska ei siinä menetä mitään. Jos ei ollut, saat väärästä valmiista  -2 mutta jää myös ne löytymättä jääneen piilon pisteet saamatta. Jos olikin, etkä sano valmis, sulla jää ne valmispisteet saamatta ja olisi kauheaa jos satanen jäisi joskus sellaisesta kiinni!!!

Lakin bravuuri on nousta ylös niin ettei se vahingossakaan koske mihinkään

Yksihän sinne sitten oli jäänyt, seinälle vähän ennen sitä takanurkkaa, voi olla että pilvi levisi sinne.

Lakki sai tästä ensin purkkiruokaa ja sitten vielä heiteltiin kuulaa matkalla autoille. Varsinaista ruokataukoa ei pidetty mutta tuomari uusi tulevien alueiden hajut, niin kyllä siinä liki puolen tunnin paussi tuli. Käytin Hymniä ja Pajua vähän puistossa, ja Hymni treenasi toisen pennun kanssa "yhdessä erikseen" hengailua ja sille on kyllä aika kivasti mennyt muutamassa M&M eskarissa päähän että kun näet koiran, ota kontakti ohjaajaan. Sen jälkeen se koira on sille aivan ilmaa. Muutama pöh kyllä kuultiin myös mutta varsin reipas pentu oli. Komensi myös ihmisiä haukkumalla antamaan hänelle namia. Itsehän oon sellasta vahvistanut 😂 En vahvistaisi malille tai rotikalle mutta hän on kuitenkin melkoisen kiltti tyttö niin antaa tuhmailla vaan.

Hyvä uimis olis ollut, mut nosekokeessa pitää olla max 2m hihnassa enkä päässy kunnolla uimaan

Tärähtänyt kuva mutta niin on hieman tärähtänyt pentukin

Laatikot 1-3 piiloa, 4:00

Nämä oli kahdella eri käytävällä jotka oli niinku L-muodossa. Ekalla suoralla oli pelkkiä pahvilaatikoita ja tokalla pelkkiä laukkuja, molemmilla reunoilla. Lakki lähti tässäkin tosi kivasti työstämään laatikoita eikä sekoillut seinillä. Kiinnostui pahvilaatikkorivin vikasta ja mallasi siinä kahta viereistä, niiasikin, mutta ei oikein ollut tyytyväinen niin annoin olla. Laukkukäytävästä sitten kanssa tosi selkeästi kiinnostumiset, en muista kävikö se välissä muualla mutta ilmaisi kaksi mustaa laukkua joiden välissä taisi olla yksi. Käytiin vielä siellä takanurkassa katsomassa sitä pahvilaatikkoa mikä aluksi kiinnosti, mutta ei mitään, niin ilmoitin valmiiksi ja poistuin palkkaamaan ajassa 3:09. Nämä meni oikein ja oltiin tän alueen nopeimmat! Ja hatunnosto mulle että en a) jäänyt ylipäätään hinkkaamaan kun se oli ne kaikki tosi hyvin käynyt läpi ja b) en painostanut sitä ilmaisemaan sitä pahvilaatikkoa. Kolmosessahan saa olla ihan laitettuja häiriöhajuja, unohtui kysyä oliko siellä jotain.

Lakki sai tästä kuulan.

Sisä kaksi aluetta eli max 3+3 piiloa, toinen voi olla tyhjäkin, 4:00

Tässä oli ehkä jotenkin vähän hätäinen lähetys, mutta koira lähti reippaasti painelemaan ensin oikealle, ja sieltä aika nopeasti pöydän jalasta ilmaisu. Se läähätti aika kovaa ja oli jotenkin vähän sen oloinen, että alkaa väsähtää. Vähän se siinä kyseli ja ohjailin sitä, sitten taas kiinnostuminen korkeasta mutta ei oikein ilmaisua, jätettiin se. Toinen kiinnostuminen korkeasta jostain kaihtimen narusta tms mutta epävarma ilmaisu myös. Yleensä se tarkentaa, tuhahtaa kun on tyytyväinen valitsemaansa kohtaan ja kääntyy sitten katsomaan mua jos on korkea, mutta nyt se vaan nuuhki ja jätti sekä tuhahduksen että kääntymisen tekemättä, niin oli aika hasardi tunnelma itsellä. Ilmoitin tämän kuitenkin ja olihan se. Sitten palattiin ottamaan se edellinen korkea, ja sitten taisi tulla 30s jäljellä, niin pyörittiin vielä siellä sun täällä kunnes ilmoitin valmis. Yksi jäi, olisi ollut syvä kaapissa, Lakki kyllä kävi siinä lähellä ja minusta haistelikin sitä, ja saattaa olla että se ihan jätti sen. Luulen, että jos ihan joskus vaikka treenaisi, niin paitsi että ilmaisut paranisi tai palautuisi siihen normaaliin, niin koira myös voisi jaksaa paremmin. Lisäksi mä jäin miettimään olisiko se halunnut märkistä joka välissä, se kyllä aidosti ilahtui myös kuulasta mutta mitä enemmän ikää on tullut, sen enemmän sen valinta on alkanut kallistua lelusta ruokaan. Tällä vikalla alueella se myös vastasi vähän huonommin sosiaaliseen palkkaan, ja oli jotenkin hätäisen oloinen, minkä tulkitsin että se haluaisi lopettaa ja kiirehtiä palkalle. Jännä sekin koska nuorempanahan sillä oli sekin kausi, että etsiminen oli niin kivaa että ei ollut mikään kiire löytää mitään.

Tämä oli hyvää ottaisin lisää t. setämieslakkiutunut eläin

Kolmosessa palkintojen jako on kyllä kaikkein kiinnostavinta, alemmissa luokissa sitä tietää kyllä miten itsellä meni, mutta kolmosessa ei yhtään. Tuomari alkoi käydä alueita läpi, ja oli kiva kuulla että ajoneuvoissa oli kaksi eli ainakin niistä me löydettiin molemmat. Yllättäen sitten tosiaan oltiin laatikoiden nopeimpiakin!

Sitten tuomari alkoi pohjustaa tuomarinpalkintoa, että koirakolle jonka sosiaalista palkkaamista oli kiva katsoa. Suurin osa kuittaa löydöt "noni hyvä jatketaan" (niin minäkin tein töppöiselle, mutta se sopi sille) mutta tämä pari käytti jokaisen löydön jälkeen 10-15 sekkaa siihen että he ihan kunnolla halaili toisiaan. Tai siis Lakki hyppää mua vasten ja rapsuttelen sitä, taisin jossain mennä kyykkyynkin. Tässä vaiheessa arvasin jo että tämä olen minä. Sitten hän vielä sanoi, että koira myös ihan selkeästi vastaa siihen palkkaan ja se toimii sille (töppöiselle ei todellakaan olisi toiminut). Ja vielä, että koira on kauhean korrekti ja liikkuu höyhenenkevyesti alueella, eikä sen jäljiltä varmasti mikään tavara ole pois paikoiltaan tai laatikko rytyssä. Tuomarinpalkinnon saa Lakki ja Laura!

Sitten alettiin jakaa kokonaiskisan palkintoja, ja kolmonen sai 70p, niin siinä äkkiä päässäni laskin että ei helvetti me ollaan kyllä kahdella missatulla piilolla melko varmasti saatu enemmän (tuomari voi määritellä piilot minkä pisteisiksi tahansa, siis yhden osion pisteet on aina 25p ja valmis-ilmoitukselle pitää laittaa jotkut pisteet. Jos on esim kolme piiloa, ne voi olla 7, 8 ja 6p kaikki jolloin "valmiille" jää 4p. Tai sitten ne voi olla vaikka 5, 5, 5 ja valmis 10. Sinänsä ihan sama miten ne jakautuu, koska millään muulla tuloksella kuin sillä että löytää kaikki, "ei tee mitään", se vaikuttaa vain sijoituksiin.) Ja sieltä se tuli, kakkosena Laura ja Lakki 75p!  Ykkönen sai satasen nollalla virheellä, ihmeen vähän hän siitä sekosi itse 😁 Suomessahan taitaa tällä hetkellä olla kaksi valiota ja yksi "varjovalio" jolla on tulokset mutta näyttelytulos uupuu. Nose meni Kennelliiton alaiseksi lajiksi muistaakseni 2020, ja kolmosen kokeita alkoi vasta olla vuosi-pari sen jälkeen. Mutta ei niitä valioita nyt siis synny mitenkään kovinkaan helposti eikä usein, viime vuonna tuli ekat.

Huligaani perjantai-illan vietossa Mäntyharju cityssä

Mä en oo tainnut koskaan saada kahta palkintoa, siis nimenomaan tuomarinpalkintoa JA sijoitusta. Töppöinen kyllä kahmi sellaisia "melkein joka alueen nopein + kokonaiskisassa top kolmessa" (silloin vielä osa-alueistakin saatettiin palkita, nykyään useimmat palkitsee vain kokonaistulosten 3 parasta), ja jokunen tuomarinpalkintokin mulla on, mutta yleensähän se on sellainen lohdutuspalkinto sellaiselle joka ei ole lähellekään sijoituksia muuten 😀 Harvoin sitä ylipäätään oon muutenkaan nähnyt top kolmoseen sijoittuneille annettavan. Toisaalta tämä oli kuuden koiran koe niin ei ollut kauhean montaa  mistä valita.

Kiva että jäi nyt kuitenkin vaihteeksi sellainen olo, että onhan tämä ihan tehtävissä! Eikä vituttanut missään vaiheessa! Kuuden koiran koe meni tosi nopeasti, olispa tällaisia enemmän. Harmi vaan että kulut on samat niin ei vaan ole taloudellisesti järkevää pitää sellaisia. Niitä onkin lähinnä vain arki-iltaisin ettei mene koko yötä. Jännää oli myös taas huomata että ei ne kolmosen piilot mitenkään  vaikeita itsessään ole, paljon ihan ykkösen tasoisia peruspiiloja. Mikä ei tarkoita että tämä olisi mitenkään helppoa, ja se taas saa mut aina kotimatkalla miettimään sitä, miten paljon huume- ym. koirilla mahtaa mennä ohi ihan vaan kun se nenä nyt ei satu joka kohtaan osumaan.

SISA2

Lakki oman seuran nosekokeissa paikallisella VPK:lla. Koepaikan pihaan ei saa pysäköidä siltä varalta että tulee hälytys, ja auton voi joutua jättämään ties minne ja kävelemään sieltä. Lähtölistat tuli edellisenä päivänä ja Lakki oli 15 koiran kokeessa viimeinen, eli siellä todellakin menisi koko päivä, eikä voisi poistua aiemmin (mikä on mun mielestä epäurheilijamaista ja typerää, mutta silti olisin voinut lohduttautua sillä tiedolla että se mahis on). Nyt ihmettelen taas miksi mä ilmoitan ketään mihinkään, kun taas kirjoitan tänne, että vitutti ihan kauheasti ja teki mieli ilmoittaa että ei olla tulossa.

No lopulta ne kaikki autot mahtui koepaikan vastapäätä parkkiin, mutta oli niin tiivistä että piti vetää maha sisään aina kun tuli tai meni omaan autoonsa. Ja tuli yksi juoksunarttu joten Lakkikaan ei ollut enää kuin toiseksi viimeinen. Ja onneksi se koekin alkoi vasta klo 11 niin ei tarttenut ihan kuudelta herätä.

Koepaikka oli kivan erilainen ja alueetkin näytti kivoilta. Kaikki muut toivoi että ei tule hälytystä, ettei koe keskeydy. Minä toivoin että tulisi, että näkisin kuinka nopeasti ne lähtee. 😁 Ihan sama vaikka mun suoritusvuorolla! Kuulemma jos niin kävisi, käynnissä oleva suoritus tehdään loppuun mutta sitten koe ei jatku ennen kuin tilanne on ohi.

1. toimisto, kaksi piiloa, 2:30 min

Sai etsiä vapaana ja Lakki työskenteli tosi kivasti. En kyllä enää muista tästä paljoa mitään, taisi ottaa muovikorin ekana? Tuntui helpolta, eli koira löysi heti mennessään molemmat itse, ei tarttenut ohjata sitä mihinkään eikä murehtia että se on käynyt joka paikassa eikä mitään löydy. Lakin aika 0:58. Tämän molemmat piilot löysi kaikki.

2. toimisto, kaksi piiloa, 3:00 min

Tämänkin sai etsiä vapaana ja tässäkin Lakki työskenteli tosi kivasti. Se reagoi takimmaisen pöytärivin kohdalla pöydän ja ikkunan välissä tosi vahvasti, suorastaan hullaantui, ja etsi itse korkeaa sieltä. Sitten se valui pöydän ali tuonne keskimmäiseen pöytään jonka tuolista ilmaisu. Sen jälkeen ehdittiin käydä koko tila läpi eikä mitään, ja alkoi jo vähän kuumottaa. Koska koira oli reagoinut siellä nurkassa niin voimakkaasti, palautin sen vielä sinne ja tutkimaan ikkunaseinää paremmin, jos siellä olisi toinenkin. Sieltä se sitten otti verhon nurkasta piilon, annoin sen aika kauan tökkiä sitä kun se ei ollut itse tyytyväinen. Se kääntyy katsomaan mua kun on valinnut paikan, ja nyt se vain jatkoi heiluvan verhon tökkimistä. 30s jäljellä oli jo mennyt ja vahdin kuitenkin mielessä ettei aika lopu. Olisi kuulemma voinut uskoa aiemminkin. Lakin aika 2:45. Tästä löysi vain neljä koiraa molemmat. Mulle pisteet hyvästä koiran lukemisesta että ymmärsin että se aluksi hullaantui koska siinä oli kaksi pilveä.

Odotellessa Hymni treffasi parkkiksella Mervin Suloa ja naurettiin että taas meillä on pennut samaan aikaan. Hymni myös näki kaikkea uutta: ainakin polkupyörä ja lastenvaunut ja kävelevä taapero meni ohi. Koepaikan parkkiksella on myös tosi hyvä katsella kun eri näköiset koirat tulee ja menee ja opetella että otetaan kontakti ohjaajaan kun bongataan koira. Muutama ihminen olisi halunnut moikata pentua, ja sanoin että sopii yrittää jos se itse tulee sun luo. Ei mennyt. En tiedä mikä siinäkin on, kun itselle tulee sellainen olo, että sori nyt kun tää on tällainen. Mulle on aivan herttaisen yhdentekevää kuinka paljon mun koirat tykkää ventovieraista ja haluaa moikkailla sellaisia, mutta jotenkin silti nyt tuntuu siltä että koira on jotenkin huono jos se ei halua mennä. Koiraihmisethän kysyy aina että saako sitä moikata ennen kuin on kyykyssä, niin voisi kai sitä vaan sanoa että ei saa, se ei halua. Tähän mennessä on jo sen verran kokemusta että yleensä se, että halutonta pentua ventovieras houkuttelee, ei johda aikuisena mihinkään hyvään. Vaikka Hymni onkin tosi erilainen kuin sekä töppöinen että Lakki oli.

ekaa vuoroa odottamassa. Mentäis jo eikä kuvattais!

sisälläkin pitää odottaa

tokalle kierrokselle menossa

Olin ajatellut käydä suoritusten välissä eläinkaupassa punnitsemassa pennun ja ehkä ostamassa jotain evästä, kun mitään en ollut syönyt, mutta ei siitä ahtaasta välistä uskaltanut peruuttaa pois ja mitä jos joku olisi tullut siihen sillä aikaa. Istuin sitten osan aikaa autossa. Aamulla paistoi aurinko ja oli nollakeli, se tuntui jopa siltä että se lämmitti autoa. Päivällä se meni pilveen ja alkoi ihan kauhea tuuli, niin ulkona ei viitsinyt kauheasti olla.

3.oleskelutila, kaksi piiloa, 4:00 min

Nämä oli alakerrassa ja täällä piti olla liinassa. Lakki oli hyvillä mielin menossa sisälle toisellekin kierrokselle, mutta jotain tapahtui ja mua lakkasi huvittamasta. Ehkä koira reagoi minuun, tai ehkä muuten vaan, kun tämähän se meidän tilanne on, mutta siitä tuli taas sellainen patisteltava että se etsi hetken ja kääntyi kysymään että mitä mä nyt teen. Tiuskaisin sille aika rumasti että mene nyt etsimään siitä ja lopeta se pyöriminen ja sitten tuli vaan entistä pahempi mieli ja olisin voinut itkeä. No eka löytö aika nopeasti kaapin alaosasta, selkeä saavuttamaton, ja annoin koiran tarpeettoman kauan mallata sitä vaikka arvasin että ei se tule tarkkaa kohtaa löytämään kun sitä ei ole ja se on syvällä. Sitten vein sen joka väliin ja se vitun liinakin jäi moneen kohtaan kiinni, mutta ei missään mitään, joten arvelin, että koska hajut on levinneet ihan hyvin niin sen täytyy olla jossain missä se nenä ei ole vielä käynyt. Lakki palasi toistuvasti hyppimään pöytäloossiin sohville ja sinne me nytkin jäätiin. Aika oli loppumassa ja olin päättänyt että en sano enää mitään, en koirallekaan, ja ihan turha niitä miinus kakkosia on ottaa arvauksista. No vikat kymmenen sekuntia se koira sitten ilmaisi mulle sitä piiloa eri kulmista ja katsoin vaan että joo siinähän se on mutta olkoon. Enkä sanonut mitään. Jälkeen päin kun kaikki kysyi että miksi en, niin en minä osannut niille perustella. Että mua lakkasi huvittamasta ja toivoin että en edes olisi täällä. Mitä väliä. Kuka haluaa tällaisella väkisin räpelletyllä esityksellä edes mitään löytöjä.

Kehuin kuitenkin koiraa ja se onnellistui ja kaikkia nauratti se. Tai ei mua.

Tämän molemmat piilot löysi reilu puolet.

4. baari ja kuntosali, kaksi piiloa, 3:30 min

Tänne lähtiessä sanoin koiralle että olis kiva että menisit edellä, ja päätin että jos se ei lähde niin kävelen ulos täältä ja antaa olla, minä en sitä rupea patistelemaan. No sehän sitten oli taas melko normaali itsensä ja etsi itse. Eka löytö alueen keskeltä kuntosalilaitteen painopinosta ja sitten koira halusi palata alkuun, missä se nuohosi baaritiskiä vasemmalla. Selkeä korkea. Ei ruvennut löytymään niin mietin että siinä oikealla oli kanssa korkea tiski ja tuoleja ja pyysin koiran sinne katsomaan, niin siinähän se. Lakin aika 2:19, tämän löysi muutamaa vajaa kaikki.

Sellasta paskaa. Joku ongelmahan tässä on. Nyt ei riitä että mulla on Pajun kanssa sellainen olo, että anteeksi että mekin ollaan täällä, ja syyllisyys siitä että viedään jonkun muun koepaikka. Siltä se tuntui nyt Lakinkin kanssa. Kotiin ajaessa muistelin Lakin ekaa vuotta, kun sain muutamaan eri otteeseen kuulla, että paska koira ja teistä ei ikinä kyllä tule mitään. Ne oli kyllä tottisvalmennuksia eikä nosea, mutta mietin vaan että ehkä ne olikin oikeassa ja paskoja ollaan, ei pääse mihinkään. Tai koirahan sinänsä löysi kaikki. Olin ihan varma että tyyliin kaikki saa satasen, kun musta nämä tuntui helpoilta, ja leuka loksahti polviin kun selvisi että satasia tuli vain 2/15. Ei se silti parantanut tunnelmaa mitenkään.

Lähempi Musti ja Mirri oli jo kiinni kun 16.45 päästiin lähtemään, mutta kauempi viiteen, niin ajelin sinne. Hymni painaa 4,6kg (hänen omalla sivulla on btw kasvutaulukko). Siellä oli joku pariskunta setterin kanssa, ja se koira haukkui Hymnille ihan koko ajan eikä ne ihmiset tehneet elettäkään estääkseen sitä. Hymni aluksi tuhahteli sille vähän ja välillä oli ihan nätisti ja killitti minua kun valitsin puruluita, mutta sitten kun olin kassalla, ne tuli tosi lähelle, ja Hymniä pelotti ja kun en ottanut sitä syliin kun kädet ei riittäneet, se yritti poistua paikalta. Eihän se nyt sinänsä ole kenenkään muun ongelma mutta mietinpähän vaan päissäni että jos mä näkisin että mun koira aiheuttaa toiselle pelkoa ja se toinen on maksamassa eikä voi justnytheti poistua paikalta, niin herranjestas kyllä mä veisin sen oman koirani kauemmas siitä louskuttamasta. Kiitos vaan huomaavaisuudesta saatana.

En tiedä miksi mä käyn kokeissa. Töppöisen kanssa se oli pitkään suorastaan huumaavaa kun se oli niin hyvä kaikessa. Ehkä ne voitot ja tittelit ja onnistumiset ylläpiti sitä kehää. Nosessa valioituminen on aivan utopistista. Suomessa on tällä hetkellä kaksi valiota ja ne on ihmisillä jotka molemmat on tuomareita, toinen kouluttaa työkseen ja toinen kouluttaa osa-aikaisesti, ja he treenaa yhdessä. Tällainen tavan tallaaja ei-kenenkään-valmennuksesta ei tule koskaan yltämään sinne. Ihan sama sitten tavoitella kolmosiin pääsyäkään. Omia onnistumisia? En mä tiedä?

Nosekuula parka

Mulla on tässä joku kriisi muutenkin, ehkä joku klassinen ikäkriisi. En voi sanoa sitä edes ääneen koska en voi olla niin vanha! Ei musta tunnu yhtään siltä. Tässäkö tää elämä niinku oli? Jotenkin sitä vaan yhtäkkiä havahtuu siihen, että kaikki ne valinnat mitä on tehnyt, tai jättänyt tekemättä, on johtaneet tähän tilanteeseen. Mulle on ammatti-ihminen useaan otteeseen painottanut, että jokainen tekee ratkaisut siinä tilanteessa niillä tiedoilla ja eväillä mitä silloin on käytettävissä, ja niitä on turha myöhemmin kauhean paljoa miettiä saati katua, kun ei se johda mihinkään. En mä oikeastaan edes kadu mitään, mutta jotenkin sitä elämän lopullisuutta vaan ajattelee ja että tää on nyt tällaista. Ihan ok, mutta se on nyt tällaista, eikä enää muuksi muutu. Tottakai aina voi opiskella, tutustua uusiin ihmisiin, löytää uuden parisuhteen, ottaa uusia eläimiä, vaihtaa työpaikkaa, jne jne jne, en tarkoita nyt sitäkään että elämä olisi jotenkin ohi. En osaa tämän paremmin tätä nyt kuvailla, mutta jotenkin sellainen... ahdistunut olo on pitempään jo ollut.

Kriisi koskee toki myös koiria. Ehkä töppöisen poismeno laukaisi sen, vaikka oli se ilmassa jo vuosia sitä ennen. Olin niin pitkään niin aktiivinen harrastaja ja kisaaja, koulutin paljon muita, treenasin porukassa, kävin koulutuksissa ja leireillä. Nyt tuherran yksin kotona sen vähän mitä teen. Sitä entistä minua ei enää ole. En tiedä haluaisinko, mutta mulla on ikävä sitä, että silloin ainakin tiesin kuka minä olen. Nyt musta tuntuu että ilmoitan näitä koiria joskus ja jouluna kokeisiin vain koska yritän roikkua muiston varjossa. Ehkä pitäisi todeta että se nyt vaan meni jo.

Luovuta.

Tämä oli ig:ssä joku päivä