Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisa/koe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisa/koe. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. syyskuuta 2026

PAJÄ2B

Kirjoitin jo aiemmin, vahingossa rallykokeeseen jouduttuani, että jäin ekalle varasijalle jälkikokeeseen. Ilmoitin Lakin myös toiseen kokeeseen, missä oli sähköposti-ilmo, mutta sieltä ei kuulunut mitään. Kunnes sitten tiistaina viikolla ennen koetta, tuli viestiä että olen nyt ekalla varasijalla ja heti iltapäivällä perään, että nyt olisi koepaikka, haluanko ottaa sen vastaan. No kyllä kiitos haluan vaikka tämä tuli nyt aika äkkiä! Varasijalle jäätyäni en tietenkään saanut aikaiseksi muistutella tottista siltä varalta että pääsen kokeeseen. Siinä sitten paniikissa kaivamaan säännöt esille, että mitä siellä edes pitikään tehdä. Tajusin myös mm. että esineruudussa pitää tuoda kolme (/4) esinettä, enkä tiedä onko se kauhean usein tehnyt sellaista ainakaan palkatta. Toisaalta palkattomuus nyt ei ole meidän mikään suurin ongelma missään. Päin vastoin, jossain vaiheessa kaikki treenit jumitti kun koira ei tavoittele ulkoista palkkiota, eikä sen mahiksen poisto kiinnosta sitä yhtään. Sitä motivoi eniten itse tekeminen.

Tottiksessa tehdään 2B:ssä pelkkä pitkä suora remmissä, koko kaavio ja henkilöryhmä vapaana, liikkestä istu, liikkeestä maahan ja luokse, tasamaanouto ohjaajan omalla kapulalla, eteenmeno ja paikalla olo 20m ohjaaja selin.

Onneksi mun luottoystävä Anni lähti tiistaina sateeseen ulkotottikseen ja saatiin vielä torstaille hallitottikset. Muistuttelin sirun luvun, kokeiltiin kapulan heitto niin että appari siirtää sitä (nykyään avustaja siirtää kokeessa jos ohjaaja ei osu merkatulle alueelle), tehtiin eteenmenot palkalle ja paikkista häiriössä. Itse treenasin kotona paikkista itsekseni leluja ja ruokaa heittelemällä, ja tein yhden syvän esinekaistaleen missä sai juosta. Olin koko edellisen viikon nysvännyt pientä aluetta pellolla, mutta hyvin irtosi. Tein myös yhden tosi pitkän janan, mikä meni hyvin.

Koepäivänä lupasi sadetta ja vähän se sateli, pääosin aamulla jäljelle lähtiessä ja sitten just ennen meidän tottista. Sirut luettiin huoltoaseman parkkiksella, ja vaikka mielestäni valmistelin koiran siihen, se oli koko ajan parkkiksella tuijotellut muita koiria silleen "wau, onkohan noi tyttöjä" ja tuli vissiin kuitenkin vähän yllärinä kun tuomari kumartui päälle. Koira väisti, palautin sen asemiin ja otettiin uudelleen. Onneksi se ei sanonut mitään, ei koira eikä tuomari. Siru löytyi nopeasti, sanoin että se on tosi takana lapojen välissä, niin ei turhaan sohi lukijan kanssa kaulasta.


Jäljelle saatiin numero 3. Osoittautui, että meitä oli kaksi koiraa 1A, yksi koira 1B ja kolme koiraa 2B. Mun jälki oli viimeinen. Jonkun aikaa saatiin odotella ja sitten ajettiin kauheaa isoa terävää soraa olevaa tietä joku kilometri. Pelkäsin että renkaat puhkeaa. Maastothan Utissa on hienot. Taustalla kuului koko ajan ampumista, siellä on niitä armeijan alueita. En olisi ehkä edes kiinnittänyt huomiota, sen verta vaimeaa se oli, mutta yksi koira oli paukkuarka ja paineistui siitä kovasti. Jana oli tosi loivaan ylämäkeen. Koira lähti kevyellä laukalla, eteni ehkä 10m ja otti jyrkästi vasempaan, se meni ihan nenä maassa ja mun mielestä jäljesti jotain. Mietin vaan että olipas tämä muka lähellä. Kerkesi edetä just liinan mitan kunnes luopui siitä ja palasi itse janalle, ja osasi edetä sitä luotisuoraan takamerkkiä kohti, tässä vaihtoi raville. Olin aika hämilläni, mutta eihän siinä auta kuin kävellä koiran perässä. Sitten se teki vielä toisen lyhyemmän sakaran vasemmalle ja jatkoi taas sieltä janalinjaa eteenpäin. Ja minä kun olen tuskaillut sen kanssa etten saa sitä menemään suoraan, niin tämä kyllä näytti että se ymmärtää tästä paljon enemmän kuin olen luullut. No ihan melkein takamerkille päästiin ja nyt ehdin miettiä että juma oliko se jälki siellä alussa kuitenkin ja nyt se hylkäsi sen, mutta otti sitten siitä jäljen, määrätietoisesti oikeaan ja sinne paineltiin ilman että kukaan huusi perään mitään. (Tuomari huutaa "takaisin janalle" jos suunta on väärä, joten hiljaisuus on aina hyvä merkki.)

Jälkeen päin luulen, että se takajälki valui sieltä rinteestä ja se tarkisti sitä. Tuomari ei oikein sanonut tähän mitään, kun lopulta saatiin ennen tottiksia jana-arvostelut niin saisi edetä määrätietoisemmin, täydellinen jäljen nosto. Niistä poukkoiluista ei sanonut mitään vaikka kysyin että mitäköhän siinä tapahtui. Janalta 28p (/30).

Jäljellä alku oli aika epävarmaa, koira ei oikein ottanut tuntumalle ollenkaan vaan eteni hitaasti, ja kehuin sitä useaan otteeseen että hyvä jälki. Ekan kepin jälkeen tahti kiristyi ja liinan päässä oli normaali tuntuma. Sieltä niitä keppejä sitten nousi. Jossain vaiheessa ehkä 4. ja 5. kepin välissä oli kanssa pätkä kun koira tarkisteli hirveästi ja eteneminen oli hidasta. Sitten ruvettiin tulemaan jo kohti autoa, koirakin moneen otteeseen jäi tutkimaan jotain mättäitä että nyt sen vikan kepin pitäis ruveta olemaan. Auto senkun lähenee ja ei mitään, vähän patistelin sitä että nyt se jälki eikä tässä ilmavainulla keppejä pyöritä etsimässä. Pitää tehdä treeneissä tällainen että se meneekin auton vierestä tien yli tms, nyt sillä on liian vahva oletus että kun auto näkyy, se loppuu. No mikä helpotus kun se selkeästi oikeasti alkoi tarkentaa vikaa keppiä joku 10m autolta, ja mulla on jumalauta ne kaikki kuusi!!!

Ah arvotavarat

Mulla oli kepeille pieni vyölaukku, treeniliivin vetoketjut on rikki



Lähdettiin 11.13, jäljestysaikaa on 30min ja antoi meille siirtymään 10min, ettei tartte kaahata niitä renkaita puhki. Oltiin autolla 11.37 eli 24min siinä meni. Rauhoittelin itseäni että ei ole kiire, kyllä mä ehdin palauttaa ne kepit, mutta tämä on silti aina vähän kökköä kunnon loppupalkan sijaan paiskata koira äkkiä autoon ja hippulat vinkuen menemään.

Tämä on laitettu autolla päälle, ei vasta janalla, siksi matkaa yli kilometri


Esineruutu
oli ihan siinä vieressä ja sinne mentiin numerojärkässä. Tässä vaiheessa selvisi, että 1B koiran jälki oli pitänyt tehdä uudelleen ja hän odotti sen vanhentumista. Hänet siirrettiin viimeiseksi eli minä menin esineruutuun viidentenä. Sellaista avaraa metsää missä jonkun verran kivenlohkareita. Aloitin vasemmasta etukulmasta. Lakki lähti ihan jees ja irtosi hyvin, mutta vauhti oli sellaista maltillista laukkaa sen normaalin kaahailun sijaan. Irtosi kuitenkin tosi hyvin että ei siinä mitään. Ei edennyt ihan vas.takakulmaan, vaan poukkoili sieltä about takalinjaa oikeaan takakulmaan, missä hävisi hetkeksi näkyvistä ison kuusen uumeniin tai taakse ja kun näin sen taas, sillä ehkä oli musta lompakko suussa. Kehuin vaikka en ollut varma. Oli sillä. Toinen esine tuli ihan edestä 5m syvältä ja sitten kolmannella lähetyksellä koira paineli vasemmasta etukulmasta (??? vähän outo suunta) ulos, ja kutsuin sen kesken kaiken takaisin. Se ihme kyllä jopa totteli. Vielä neljäs lähetys ja niin tuli kolmas esine, sekin ehkä about keskeltä jos ihan sieltäkään. Luovutti 1. ja 3. mun edessä seisten (esine-etsintätreenit pellolla on tuottaneet tulosta!!), kakkosen hyppäsi päin. Palautukset oli nekin vähän hidasta laukkaa. Tuomari sanoi että voisi työskennellä hieman voimakkaammin varsinkin just palautuksissa, mutta saatte silti täydet 30p. Lakki sai kuulansa ja rapsutin sen persettä kyykyssä kun tuomari halusi kätellä, niin hän kyykkäsi kanssa ja kätteli mua sinne alas 😂

Sitten ajettiin vajaa puoli tuntia kentälle ja odotettiin siellä että viimeinen koira sai jälkensä ajettua. Tässä sitten numerot taas vaihtui ja musta tuli 6., eli viimeisen parin viimeinen koirakko. Kaikki paitsi yksi 1A-koira oli tuloksessa kiinni, mutta hänkin halusi tehdä tottiksen, mistä hatunnosto. Järjestäjä halusi aloittaa A-tottiksilla, musta se on vähän outoa. B:t voi kuulemma siirtyä pois siksi aikaa jos ei halua kuulla paukkuja. Eikö olis helpompaa tehdä ne B:t eka ja sit jos vaikka oman vuoron jälkeen kuuleekin, niin se ei enää vaikuta suoritukseen.

Eka pari saamassa arvosteluja


Mun tottispari oli ihana ja oli kyllä muutenkin kiva päivä ja hyvää seuraa. Ei oikeastaan edes kauheasti enää jännittänyt. Lakki oli autossa aivan liian löysä, mutta en uskaltanut sitä kauheasti hetsata, kun paikkis oli ekana. Ilmoon jees, ei välittänyt parin valkkarinartusta mitään, tosin olin valmiina ja torppasin ekan vilkaisuyrityksen heti kun se meinasi ilmetä. Enemmän siis Lakilla olisi nyt sellaista "iih onko tytttöjä" kuin mitään aggrea tms. Lakkihan ei lähtökohtaisesti ole kauhean kiinnostunut muista koirista ollenkaan.

Paikkiksessa ei mitään, mua kyllä ahdisti ja parin maahanmenon jälkeen saatoin kääntyä niin että näin olan yli mitä mun selän takana tapahtuu. No ei tapahtunut mitään, Lakki oli siellä oikein rennon oloisena. Tämä erinomainen.

Siirryttiin kentän alkuun ja kytkin koiran, kun liikkeet alkaisi remmissä seuruulla, niin tuomari rääkäisee että koira irti. No selvä selvä. Laitoin sen siihen maahan sitten vaan. Lakki oli taas tai edelleen liian löysä, mutta tässäpä ei enää oikein hetsailla ja tuntui vähän siltä että mopo pitäisi saada käyntiin että sillä voi lainkaan ajaa. Liikkeiden aloitukseen päästyäni kysyin että kytkenkö mä koiran nyt, niin tuomari sanoi että joo, parin tehdessä eteenmenoa paikkiskoira on vapaana jotta nähdään että se pysyy hallinnassa, ja se kytketään vasta tässä kun remmissä seuruu alkaa. Selvä selvä. Rasittavan pitkään selitti ennen joka liikettä mitä mun pitää tehdä. Hihnakin oli väärin oikeassa kädessä, se pitää pitää vasemmassa. Remmissä seuruu oli aikamoista laahustamista, ei se nyt sen oloinen ollut että jäisi matkasta, mutta aika sunnuntaikävelyllä oli. Lopun perusasennon seisoi. Tästä ehkä hyvä. Vapaana seuruussa aika sama, vauhdinmuutoksista piristyi selvästi ja oli siellä lyhyttä kivaa pätkää, mutta tuomarikin sanoi että koira vähän vapaamatkustaa ja näkee että tavaraa olisi, mutta se ei tänään oikein anna itsestään mitään. Henkilöryhmässä taisin antaa lisäkäskyn ja tämäkin oli varmaan liikkeenä hyvä. Liikkeestä istumisessa lakosi maahan, taas. Se ei ole yhtään kertaa kokeessa tehnyt sitä ja mua alkaa ärsyttää tämä. Nyt se ei ollut mitenkään ahdistuneen oloinen, ei siis vaan viitsinyt keskittyä sen vertaa ja huomasin että mun teki mieli ärjäistä sille, että herää perkele. Puutteellinen. Liikkestä maahan ja luokse oli musta oikein näpsäkkä, tuomari olisi toivonut vielä nopeampaa maahan menoa ja voimakkaampaa luoksetuloa, erittäin hyvä. Noutokapulaa telineestä hakiessa meinasi karata mun selän takaa A-esteelle??? Siinä tuli sellainen "Lakkimissäsäoot"-parkaisu. Kapula se ei sitten lentänyt sinne ruutuun mihin piti ja appari kävi siirtämässä sitä. Kokeiltiin tämä treeneissä tiistaina ja Lakki se vaan piti kontaktia minuun ja oli ihan että joo tämä on häiriötreeni, en koske toisten kapuloihin, eikä meinannut sitten lähteä noutokäskyllä mihinkään. Ennakoin tämän ja annoin sille todella kimeän käskyn ja nytkäytin vähän vasenta jalkaa että nyt sitten menet kanssa. Musta tämäkin oli ihan jees, tiputti raville kyllä pari metriä ennen minua ja ennakoi aavistuksen sivulle tuloa, toisaalta luoksarin ja tämän sivulle tulot oli napakat ja täydet, vuosi sitten kokeessa muistaakseni meinasi jäädä kaikki edestä sivulle tulot vajaiksi. Tämäkin oli ehkä erittäin hyvä tai pelkkä hyvä, tuomari toivoi sitä voimaa vähän joka osaan. Eteenmenoon virittelin aika roimasti kun ei se tuomari katsonut yhtään. Paikkiksessa ollessani katselin että ei se tuomari katsonut parinkaan seuruuta läheskään koko aikaa, vaan kirjoitteli pitkät tovit papereihinsa kesken liikkeiden. 😁 No Lakkihan sitten meinasi karata ja hitto se seuruu oli sellaista että perse oli seuruupaikalla ja koira ainakin kerran nykäisi lähteäkseen. En uskaltanut korjata seuruuta sanomalla seuruukäskyäkään, kun pelkäisin että ihan sama mitä sanon, se ampuu siitä kuuhun. Valmisteleva osuus on sen 10-15 askelta niin meikä 9,5 askeleen jälkeen antaa käskyn ja sinne paineli tanner tömisten luotisuoraan. 💙💥 Mun mielestä tämä oli erittäin erinomainen mutta tuomari antoi vain erittäin hyvä koska olisi saanut reagoida maahan menoon nopeammin. Noooo ehkä siinä oli pieni viive mutta minusta se alkoi kyllä heti reagoida, jos vaan pitää täydestä vauhdista ensin kääntyä kohti ohjaajaa ja sitten mennä alas, niin kyl siinä hetki menee. Tai kaksi hetkeä t. Lakki.

Arvostelussa alkoi sitten keksiä töppöisenomaisia sekoiluja ja vinkui välillä, jeesus miten ärsyttävää. Sitähän ei enää arvostella ja sinänsä ihan sama mutta jos mun koirat on käy siihen -käskyllä niin siellähän ollaan hiljaa  ja piste. Tätäkin on nyt Lakin kanssa treenattava ennen kuin ongelma räjähtää käsiin.

Arvostelu oli pääosin just sitä että koira kyllä tottelee ohjaajaa ja on hallinnassa, mutta näkee että se pystyisi paljon parempaankin, nyt on vähän löysää ja se ei oikein keskity kunnolla. Tällä esityksellä kuitenkin 82p. Väärä asento on suoraan muistaakseni -7p jos koko liike on 10p, niin sehän olisi ollut kuitenkin 89p jos se olisi sattunut kuuntelemaan mitä sanottiin. Jos ja jos, inhoan tällaista jossittelua. Jos tädillä olisi munat, se olisi setä, mutta näillä mennään.

Lakille silti 280p, 1-tulos ja sehän oli 2B koirien paras loppupistemäärä, joten sijoituskin 1./3.


kuva kesältä Kannuksesta (c) Jonna

Mutta Lakki 💚💚💚 Minähän olen aina tiennyt että hän on huikea jälkikoira, sanoisin melkein että töppöistäkin parempi ja se on paljon se. Ei oikeastaan enää edes harmita se tyhmä B-tottis, onhan tämä nyt kuitenkin ensisijaisesti maastolaji ja nehän hän hoiti liki täydellisesti. Tänäänkin metsässä sen perässä kävellessä jossain tokan ja kolmannen kepin välissä vaan hymyilin ja ajattelin että oon niin kiitollinen siitä että me ollaan täällä. Nyt aion leijua hyvän tovin enkä rupea vielä murehtimaan sitä, miten vaikeaa niihin kolmosen kokeisiin on päästä....

perjantai 11. syyskuuta 2026

Nosiainen kehiin

Meidän oma seura järjesti tänä viikonloppuna laatikko1 (pe ilta), kek2 (la) ja kek3 (su) -kokeet. Lopulta päädyin talkoisiin kakkoseen ja osallistumaan itse vain ykköseen. Jotenkin ei nyt tuo kolmosluokka taas nappaa yhtään, kun ei sieltä ole mitään saavutettavaa. Lakki ei ole pitkään aikaan edes treenannut. Ei ole kukaan muukaan näistä, mutta päädyin tempaisemaan nahkiaisen laatikoille! Nahkiainen nosessa on tietenkin nosiainen.

Ilmoittautumisen ja kokeen välissä oli pari viikkoa, joten siitä alkoi armoton treeni. Nahkallahan on kaikkien osioiden kokeissa sellaisia laatikoita, missä se on ollut useita kertoja alueen nopein, ja sellaisia laatikoita, missä se ei ole löytänyt ollenkaan. Edes lopuksi kun oikea laatikko on osoitettu. Luulen, että kysymys on hajun leviämisestä, ja että se ei oikein osaa ilmaista saavuttamattomia.

Treenattiin ahkerasti. Tein ihan perus laatikoita, pääasiassa vain yhden kuvion, yksi etsintä, löydöstä todella kunnollinen maksalaatikko/kissanruokapurkkipalkka ja se oli siltä päivältä siinä. Toisina päivinä tein saavuttamattomia ihan normi etsinnässä, sekä sisällä että ulkona. Lähtötilanne oli se, että jos ei saa nenää hajulle, hän mieluummin jättää sen kokonaan eikä ole löytävinään. Se ei jää nuohoamaan siihen että jossain tässä se on, en vaan osaa päättää mistä ilmaista, niinkuin esim Lakki tekee. Se vaan hyvin vähäeleisesti hylkää sen.

Koepäivänä mun piti olla iltavuorossa, mutta se vaihtuikin kollegan poissaolon takia aamuun. Ehdin siis hyvin kotiin ja käyttää koirat lyhyellä lenkillä pellolla. Nahka ei todellakaan ole se koira jonka voi työpäivän jälkeen hakea suoraan kokeeseen. Sitten ajeltiin naapuripitäjään, koepaikka oli käytöstä poistettu seurakunnantalo.

Nahka olo suoritusvuorossa viimeisenä. Mervi oli kolmosena ja tuli oman vuoronsa jälkeen kuvaamaan mulle. Ei jännittänyt yhtään. Nahka kiskoi ihan hulluna ovelle, onneksi ei tarvinnut kauaa odotella. Lämpällä varma reaktio purkkiin, palkkailin aika monta ilmaisua.

Kaikilla alueilla oli aikaa 2:30 (ihan hirveästi!)



Ekalla alueella tosi nopeasti oikealle laatikolle. Se ilmaisi ja itsekin vähän niinkuin kohotti kulmakarvaa siinä samalla että oho olipas tämä nopea. Hämmennyin ja kesti hetki ilmoittaa löytö.



Toisella laatikot oli hajanaisemmin pienissä ryhmissä. Tässä lähdettiin just väärään suuntaan ja kerettiin käydä melkein kaikki läpi ennen oikealle tuloa. Tässä se myös keilasi aika monta laatikkoa mennessään, siis vähän niinkuin kävelee laatikon kulmaa päin jolloin se liikahtaa. Ja ihan tasan tekee sen tahallaan, mutta kiltti tuomari ei antanut virheitä. Kohdalle tullessa varma ilmaisu.




Kolmannella alueella kävi kanssa sama väärän suunnan valinta, eli kierrettiin vastapäivään ja löytö jäi loppuun. Tässä olin just ilmoittamassa löytöä kun koira irroitti ilmaisun, joten jäin odottamaan mitä se tekee. Olin päättänyt että en hätäile. Se sitten vaan otti vähän eri kohdan samasta laatikosta, jolloin ilmoitin, ja sehän se oli.




Neljännelle mennessä meinasi alkaa jännittää kun tämähän on mennyt jo aivan liian hyvin tähän mennessä. No siitä taas hyvin nopeasti oikealle laatikolle ja se olikin siinä!

Siis nahka 5v yhdeksännessä nosekokeessaan ja sen eka satanen, vihdoinkin! Säätö ilmaisujen kanssa maksoi meille ekan sijan, mutta aivan sama. Kaikki on videolla ja olen niin tyytyväinen siihen, että se kävelee ja että se ilmaisee kaikki laatikot heti kohdalle tullessa, eikä jätä niitä ja käy ensin katsomassa mitä kaikkea muutakin täältä löytyy. Ehkä hän haluaa olla laatikkonahka. 😍Ne on niin selkeitä visuaalisia kohteita, että tällaisen ihan liki häiritsevän vilkkaan koirankin ajatus pysyy kasassa. Sille ei missään vaiheessa tullut sitä aivot lepattaen ympäriinsä sekoilua. Joka alueella se kyllä kerkesi vilkaista että tuolla on ajanottajan kintut mutta ei jäänyt yhtään kiinni potentiaaliseen uuteen ystävään, vaan suuntasi sekä henkisesti että fyysisesti kohti laatikoita.

Nahkalle siis 100p 0vp LN sij. 2./6.!

Minä: löytö!
Tuomari: oikein!
Minä: hyvä nakkiiiii!!!
Tuomari: siis MIKSIKÄ sä just kutsuit sitä?!?




lauantai 29. elokuuta 2026

Ralleissa

Tällä viikolla joku ilta oli Lappeenrannan jälkikokeen soittoaika. Seisoin pihalla, koska meillä sisällä on välillä tosi huono kenttä, mutta jätin koirat sisälle koska Hymnillä on tapana huutaa kun puhun puhelimessa, ja nypin hirvikärpäsiä päästä (kyllä, pihassa) ja odotin että kello tulee 20 jolloin alkaa ei-jäsenten soittoaika. No ekana tietenkin tuuttaa varattua ja sit kun jollain viidennellätoista yrityksellä pääsen läpi, koe oli just tullut täyteen edellisessä puhelussa ja sain ekan varasijan. Aaaaarghhhh. Jotenkin särki sielua kovasti ja tästä vittuuntuneena päätin että johonkin minä nyt kyllä menen. Ei muuta kuin Virkku uudelleen auki. Lakkihan suunnilleen osaa sekä rallyn voittajan että tokon alon liikkeet.

Osoittautui että omassa kylässä on nyt lauantaina ylempien luokkien tuplakisat, Virkussa on vihreä lippu ("tilaa on"). Äkkiä Annille viestiä että ehditäänkö treenata ennen lauantaita ja käydä uudet kyltit ja niiden suoritukset läpi. Sit kyselyä ottaako vkt vielä kokeeseen, paniikissa lukemaan kaikki Virkusta löytyvät rallyn kilpailuohjeet, säännöt jne ja etsimään listaus kylteistä. Kokeilin kaikki yksittäiset kyltit pihalla Lakin kanssa läpi, ja kyllä se periaatteessa ne yksittäisinä osaa. Lajihan muuttui ihan hirveästi tämän vuoden alussa; nykyään joka luokassa saa taputtaa reittä, kumartua ja ohjata todella paljon enemmän kuin ennen. Kyltit sen sijaan itsessään mun mielestä vaikeutui ja esim seisominen pitää olla todella vahva, se toistuu paljon enemmän kuin ennen.

Lakki jumppasi sivulla seisomista koko viime talven, kun mulla oli se halli käytössä. Lakki tai mudit ylipäätään ei todellakaan unohda mitään mitä niille on joskus opetettu, ja hyvin sujui. Perjantaina illalla käytiin hallilla treenaamassa, ohjaaja sekosi jossain vaiheessa ja putosi kartalta mutta koira teki hyvin. Oli joku vanha rata. Perjantaina sattui myös olemaan töppöisen kuoleman 2-vuotispäivä, ja myöhään illalla kotiin tullessani mietin häntä. Maksoin vuosilisenssin, koska päätin että Lakki saa luvan päästä vielä tänä syksynä johonkin jälkikokeeseen, se voisi osallistua uuteen esine-etsintäkokeeseen ja ehkä se peltokin olisi vielä villi idea, lisäksi käydä rallya koulariin saakka. Töppöisen muistoksi; niinhän me hänenkin kanssaan aina vaan mentiin ja tehtiin. Ja oikeastaan myös Jonna Kajon kanssa inspiroi mua; nekin menee ja tekee ihan niinkuin minä ja pöne. Miksi en mene ja tee Lakin kanssa? Elättelen toivoa että jos vaikka innostuisin opettamaan sille ne mestarin liikkeet. Rallyssa pääsee tällä hetkellä kokeisiin hyvin, ja paljon on nykyään näitä että on jaettu toiselle päivälle kaksi starttia ja toiselle muiden luokkien kaksi starttia sen sijaan että viikonloppuna on la yksi kisa kaikille luokille ja su toinen. Säästää bensaa kun tarttee ajaa vaan kerran. Toisaalta kaikki koirat saati ohjaajat ei ehkä jaksa kahta kisaa samana päivänä? Mä lakkasin miettimättä mudien jaksamista vasta tänä kesänä Jonnalla ollessani, kun treenattiin kellon ympäri ja kaikki koirat oli joka kerta autosta otettaessa yhtä tohkeissaan eikä ne näyttäneet väsymystä ollenkaan, ennen kuin illalla kotona sitten. Kyllä ne jaksaa, enemmän kyse on varmasti ohjaajan keskittymisestä.




No sitten ei muuta kuin lauantaina kokeeseen! MES oli ensin ja voittajan eka kisa alkoi 12.15. Toinen kisa meni samassa järjestyksessä ja voittajan toinen startti oli 16.45. Lakki oli lähtölistalla toiseksi viimeisenä. Rataantutustumisen jälkeen käytin koiraa kävelemässä ja siirsin sitten auton ihan hallin eteen, kun mestariluokkalaiset oli selkeästi poistuneet ja tilaa oli paljon.

Ekalla radalla tuo molemmat oikeaan täyskäännös oli sellainen että arvelin että tästä me otetaan kymppi:


Tuo halli on aina vähän kuin vanhaan kotiin menisi, joskus aikoinaan melkein asuin siellä ja edelleen siellä on aina paljon vanhoja tuttuja. Tuli vaihdettua kuulumisia useamman vanhan tutun kanssa.

Hain Lakin kun oli joku neljä koiraa ennen meitä. Ehkä olisi voinut vähän aiemmin, eihän se ole varmaan sitten edellisen rallykokeen (2023) ollut koiria täynnä olevassa hallissa. Oli jotenkin vähän yllättävän tufff ja vähän sellainen jähmeä. Ei se räyhää kenellekään mutta esim lämpätessä olisi tuijottanut 5m päässä olevia häkkejä missä oli koiria, ja sellaista. Vähän yritin sitä herätellä, kyllä se siis teki ja söi mutta oli vähän tahmea. Suoritushalliin saa mennä vain kaksi seuraavaa koiraa, ja sitten kun sinne pääsi, Lakki löysi lattiasta jonkun hajun mitä se vaan kuola vaahdoten lutkutti. 🙄 Yritin kieltää mutta siellä on se haudanhiljaisuus ettei vuorossa oleva häiriinny, ja yritin siirtyä mutta ei ollut kauheasti tilaa ja toisessakin kohdassa se imppasi mattoa. Vähän jännitti, eniten ehkä just tämä että tää ei nyt kovin hyvin ala.

Suoritus tuntui melko tahmealta. Koiralla oli vissiin pyllyt mielessä ja akka se vaan pyytää ihme temppuja. Rallyssa hieman tahmea on tosi paljon parempi kuin liian jousilla; se oli just sen verta kujalla ettei esim todellakaan tehnyt automaatti-istumisia mitä eniten pelkäsin. Jos se yhtään kiihtyy, se sivulla istuminen vaan on niin vahva että se puskee sieltä edelleen. Kuitenkin se sitten kerkesi tehdä tosi oudon virheen; eteen seisomaan tuleminen onnistui hienosti (kumarruin varmistelemaan, kun saa), mutta kun suoristin varteni, koira kerkesi mennä edessä maahan. Eihän sellaista temppua ole edes olemassakaan 🤣 Nykyään ei voi uusia joten kymppi sellaisesta tulee mutta ei muuta kuin eteen päin. Kolmosen se on saanut oikealla istu, yksi askel seiso -kyltiltä, ei mitään hajua miksi. Sivuaskel oikealle koiraa kohti meni ihan tuurilla, se ei ole valmis, en edes tajunnut että voittajassakin sellainen voi olla koiraa kohti. Samoin koira vasemmalla molemmat oikeaan on jäänyt treenaamatta, mutta kun saa heiluttaa kroppaa minkä kerkiää kunhan jalat pysyy paikoillaan, niin otin sen vastaan aika roimasti että se onnistui. Nykyään ei arvostella samaaikaisuuttakaan enää niinkuin ennen koko ajan, vaan nyt riittää että tehtävä alkaa samaan aikaan.

Lakille kuitenkin 87p ja ensimmäinen voittajan tulos! Välissä kävin kaupassa ja hakemassa illaksi kiinalaista ja ajoin sitten tosi ajoissa takaisin. Käytin nahkaa ja Hybbeä vähän kuseskelemassa, katselin mestariluokan suorituksia ja sitten alkoi olla meidän seuraava rataantutustuminen.



Toisella radalla huomasin että pyörähdys oikealla taitaa olla treenaamatta 😄No lämpättävä vähän ennen omaa vuoroa niin jospa se siitä. Sinänsä en tykkää että kokeeseen mennään sellaisen koiran kanssa, joka ei osaa kaikkea mitä siellä voi tulla vastaan, mutta tää nyt oli tällainen päähänpisto jonka päätarkoitus oli herättää se treenimotivaatio. Kaveri sekoili mes-radalla ja meni kehään koira väärällä puolella (-10, ei HYL, mutta ei siinä kauhean hyvät fiilikset ole aloittaa), niin asetin omaksi tavoitteeksi että muistan tehdä sen oikein. Alkoi kyllä olla sellainen olotila että tässä oli riittävästi tavoitetta. Ei ehkä sovi tuplakisat mulle...


Halliin tullessa lämpättiin vähän, ihan hyvin osasi oikealla pyörähtää, mutta toi toisena oleva "vähän niinkuin vanha saksalainen täyskäännös oikealla" ei oikein sujunut, Lakki puski monta kertaa jalkojen väliin. No antaa olla. Mentiin sitten odottelemaan ja nyt alkoi aivan maaninen maton nuoleminen, myös tässä ekassa hallissa. Jos kielsin, koira alkoi vinkua. Se oli ihan kuin töppöinen konsanaan ja mulla alkoi pinna kiristyä. Mikä vittu siellä maassa nyt on, ei se eilen ollut tällainen? Aikani kun sitä siinä kielsin ja nypin päätä ylös, se sitten kieltäytyi enää ottamasta namejakaan vastaan ja oli vaan tosi nihkeän tuntuinen. Alkoi olla meidän vuoro lähellä ja mentiin tokaan halliin, mutta se vinkui niin paljon että pelkäsin että häiritään radalla olevaa, ja toin sen takaisin lämppäpuolelle. Päätin että nyt jos se on tuollainen radallakin niin eihän tästä tule mitään ja keskeytän. Toisaalta en haluaisi antaa periksi. Joku juoksuhuuruhan sen täytyi olla ja itse olen sitä mieltä, että uroksenkin pitää pystyä tekemään vaikka maassa olisi itse jeesuksen perseen hajut. Jotenkin se oli vaan sen oloinen että se yritti sanoa että ei pysty eikä halua nyt tätä.

Edellisen poistuttua radalta (=ei häiritä enää ketään) hetsasin sitten niin paljon kuin siellä haudanhiljaisessa hallissa kehtasin. Hyppyytin sen mua päin ja sain rähisemään mulle. Mietin että mitähän se tuomari mahtaa ajatella, mutta ajatelkoon... Lakki yllättävää kyllä kasasi itsensä ihan hyvin. Ei vinkunut radalla eikä oikeastaan ollut mitenkään nihkeä. Video näyttää paljon paremmalta kuin tuntui. Mutta ei se kyllä oikein keskittynyt asiaan ja siitä nää kympit rapisi. Harhautui aivan random paikoissa oikealla seuruusta vasemmalle, heti alussa 360 käännöksessä ja sitten houkutuksessa.  Kyltillä 13 istui jälkimmäisen seisomisen, ei siksi että se vaan lipsahti enkä ehtinyt estää, vaan siksi että ei keskittynyt yhtään, päätyi käännöksessäkin liian eteen pois seuruupaikalta ja yritti ehkä korjata  peruuttamalla istumaan. Seuraavalla kyltillä 14 istui vinoon ja korjasi perusasennon, tämä tulkitaan tuplaistumiseksi mistä tulee se kymppi. Lisäksi paljon ykkösen ja kolmosen virheitä, se ainakin monessa kohtaa kerkesi tehdä kuonokosketuksen mun käteen, sitä ei kai saisi tehdä. Tästä ei siis tulosta. Toisaalta kaikki ne vaikeammat jutut onnistui ja jos se ei olisi kahdesti haahuillut väärälle puolelle, tämä olisi ollut hyväksytty tulos. No jos ja jos, mutta siis tarkoitan että osaaminen ei ollut puutteellista, vaan keskittyminen. Jos se nyt yhtään lohduttaa.

piip piip piiiii -ilmeeni




Videolla rata 1 ja rata 2.

Jos vähän treenaisi vaikka sitä rataakin ja uutta putkeen vaan! Lokakuun lopussa on tulossa tänne samanlainen tuplakisa. Lakki on niiiiin kevyt ajettava töppöiseen verrattuna, se kääntyy tosi hyvin myös oikealla ja sen normaali vire ja keskittyminen on just sopiva rallyyn, erääseen hulluun verrattuna. Talvella voisi sitten sisällä niitä mestariluokan kiemuroita opetella jos sitä vaikka ensi vuonna pääsisi.

lauantai 18. huhtikuuta 2026

SISA2

Sama paikka ja sama tuomari kuin vuosi sitten. Nyt mä vaan todella halusin sen satasen ja aamulla päätin että sehän tehdään. Koepaikka on tosi kiva, mutta parkkista ei ole. Tai vastapäätä on kaupungin julkinen, maksuton parkkis, mihin menee noin 20 autoa, mutta sitä ei voi varata meidän käyttöön. VPK:n pihalle ei voi pysäköidä siksi, että jos tulee hälytys niin sitten tulee äkkilähtö. Sellainen poikkeus oli, että jos lähtee välillä pois eikä mahdu takaisin parkkiin, rakennuksen sivulle voi ajaa vain oman suorituksen ajaksi. Aamulla saatiin kaikkien autot parkkikselle, vain juoksunarttu joka suorittaa kaikki etsinnät putkeen viimeisenä, lähti suosiolla alueisiin tutustumisen jälkeen pois paikalta. Nosessa on lähes aina kokeissa whatsapp-ryhmä jossa sisäänheittäjä päivittää tilannetta "1. suorittaa, 2. lämpälle" jne, ja siitä on todella kätevä seurata koska pitää olla valmiina itse.

Lakki oli nro 8./15. Olin taas ajatellut käydä asioilla jossain välissä ja aamulla sain onneksi auton peruutettua parkkiin, niin uskaltaa ahtaasta välistä lähteä oman ekan suorituksen jälkeen.

Koe lähti menemään aika nopeilla vaihdolla. Käytin Lakkia vähän kusella ja siellä oli jo vitonen lämpällä. Huomaa että kotona on se juoksuja tekevä narttu, Lakki kusi ihan joka saakelin näreeseen. Yhdelle vinkuvalle meidän luokse haluavalle koiralle se melko pontevasti murahti, mikä on aika jännää sekin, koska eihän se normaalisti koepaikalla välitä oikein mitään. (Ja mietin tätä kirjoittaessani miten jännää on että mulla on nyt KAKSI MUDIA joista kummastakin voi sanoa ettei se välitä koirista oikein mitään. 😳 Ainakaan koepaikalla, lenkillä missä yksittäinen satunnainen tulee vastaan, on vähän eri. Siitä pitää ilmoittaa äiskälle puhkumalla.)

Hetkeksi autoon ja sitten menoksi.



Eväät oli jäässä kun unohdin ottaa ne aamulla aiemmin pakkasesta 😂

Kaikilla alueilla oli kaksi piiloa. Yläkerran, alueet 1. ja 2. sai tehdä vapaana, alakerran 3. kytkettynä ja 4. vapaana. Hyödynnän Lakin kanssa aina mahiksen koska se sopii meille todella hyvin. Vein sen siis lyhyessä hihnassa ja normi pannassa.

Lämpällä reagoi eukaan hyvin, laakeriin ei niinkään. Olis kovasti halunnut haistella mattoa missä odotettiin, melkein niinku impata. Ei se yleensä. En oikein tiennyt kieltääkö vai antaako. Periaatteessa mun mielestä treeneissä ei touhuta omia, toisaalta mitä väliä miten se viihdyttää itseään odotellessa koska kyllä se sit luopuu siitä kun suoritus alkaa.

1. Toimisto 2:30




Lakki lähti tosi kivasti etsimään ja päätyi hyvin nopeasti hajulle ikkunaseinälle. Palkkasin melko riehakkaasti mutta hän oli sen oloinen että noniin joojoo jatkuu. Seisoin alussa ja lähetin sen siitä jatkamaan pöydän toiselle puolelle ja siitä kaapin edestä otti heti toisen. Tätä piti tarkentaa kauan, ja kerran se jäi haistelemaan lattiaa siinä edessä. Kehotin heti että jatka vaan, mutta ehkä se oikeasti selvitti hajua eikä impannut kenenkään tassunjälkiä. No sieltä jonkun kohdan kaapistosta valitsi ja oikein oli.

Sai jäistä koiranmakkaraa, ilahtui kovin eikä valittanut että on kylmää.


2. Toimisto/luokka 3:30



Paineli suoraan verhoseinälle ja jäi pilveen, nuohosi sekä patteria alas että verhoa ylös. Viime vuonna täällä oli verhon nurkassa saumassa piilo, ja mietin että ei kyllä voi olla samassa kohtaa. No se oli keskellä verhon alasaumaa. 😄 Tässä vielä vähemmän kiinnosti mun sosiaaliset sössötykset ja se vaan lähti jatkamaan. Meni keskimmäisen pöytärivin ali ja siellä pöydän alla pilveen, tätäkin se tosi huolella tarkensi, kävi läpi pöydät ja tuolit. Siirryin etupuolelle että näen mitä se tekee, ja valitsi sit pöydän alusen.

Syötiin makkarat loppuun, tuomari sanoi että etsii tosi hienosti vapaana.

Lähdin sitten suoraan käymään Puuilossa, sitten ajoin ABC:lle vessaan ja ostin vähän evästä ja söin pihassa, sen jälkeen siirryin Lidliin kauppaan. Palattuani autoon kännykkä sanoikin että ykkönen lämpälle, joten ei muuta kuin koepaikalle. Mun parkkipaikka oli mennyt ja ajoin rundin kunnes löysin paikan melko läheltä, ison tien toiselta puolelta. Silloin oli jo nelonen valmistautumassa. Hetken tuntui että johan tässä on kiire mutta jos nelonen valmistautuu niin sehän tarkoittaa että kolmonen on lämpällä ja kakkonen etsii, niin ei nyt oikeasti. Vessaan olis kyllä taas pitänyt päästä ja tokalla kierroksella sitä sai vapaasti käyttää, toisin kuin ekalla, mutta olin nyt kuitenkin sen verran kauempana etten jaksanut eka kävellä ilman koiraa vessaan ja sitten tulla hakemaan koiraa.

Nyt meinasi taas alkaa jännittää ja mietin vaan että älä tyri nyt. Se kolmas alue oli osin sama kuin viime vuonna silloinkin kolmas alue, mihin se silloin kusahti. Ja se pitää tehdä kytkettynä.


Toisen kierroksen makkarat jäi tietenkin kylmälaukkuun kylmäkallen kanssa halailemaan ja jäässä ne oli nekin, pikainen sulatus auton ikkunalla auringossa. Oon tykännyt pakastaa nämä, ne ei ole niin limaisia käsitellä kun ne olisi vähän jähmeitä. Umpijäässä ne ei edes irtoa toisistaan... Koirissa on eroja, Lakki haluaa että sitä syötetään kädestä yksi pala kerrallaan ja noi kaksi muuta taas haluaa ahmia kaiken itse kupista.


3. Baarissa kaksi erillistä tilaa 4:00

Tälle kierrokselle laitoin sille valjaat ja otin liinan mukaan.



Yritin lähettää koiran ihan niinkuin se olisi vapaana, ja se lähti hyvin. Aloitettiin tuosta missä oli biljardipöytä, ja koira meni aika suoraan hajulle, tätäkin piti hetki tarkentaa ja annoin sen ihan rauhassa tehdä. Sehän yleensä niiaa mennäkseen maahan ja sitten niin kauan nenii kunnes on tyytyväinen, sitten se kääntyy katsomaan olkansa yli mua. Jatkettiin siitä, käytiin eka tila läpi, mentiin toiseen tilaan, missä reagoi baaritiskiin ja pyrki tiskin taakse. Skannasi hyvin ylhäältä ja alhaalta mutta ei löydy mitään. Tuossa pitkän tiskin päädyssä oli juliste ja pyysin katsomaan sen, ei mitään siinäkään. No jatkettiin ja palattiin ekalle alueelle, ja nyt nenittiin sitä "loossia" missä haju viimeeksi oli, todella kauan. Tässä kävi nyt ihan klassinen että ohjaaja saa koiran kiinnostumaan jostakin, onneksi Lakki on kuitenkin siitä kiva että se ei tee valeita vaikka sitä prässää. Sanoin siinä sitten ääneen että ei se välttämättä oo täällä vaikka vuosi sitten olikin. Ohjasin sitä nyt tosi painokkaasti kädellä että katso tuolta ja tuolta, mutta ei oikein missään mitään. Palattiin ekalle alueelle päin ja sitten tuli 30s jäljellä. Vein sen sinne tiskille missä se oli ollut kiinnostunut, ja siinä sitten annoin sille tilaa. Mun kokemuksen mukaan jos aika on loppumassa kannattaa vaan väistää ja olla "auttamatta". Onneksi se nyt sitten ehti työstää sen, se kun tökkäsi nenän sinne vähän eri kohtaan kuin missä oltiin käyty niin arvelin että aika on vähissä ja sanoin vaan "löytö" vaikka koira ei edes ilmaissut. Sitten kun tuomari vastasi että oikein, kiljaisin että "EIHÄN?!!?" 😂 Jäi kuulemma ihan 8 sekuntia jäljellekin.

Harmittaa, että kiire ja tuloksen tavoittelu on usein ristiriidassa sen kanssa mitä oikeasti haluaisin nähdä. Mietin nyt taas sitä, että nyt kun menin voimakkaasti ohjaamaan niin kuinka paljon se syö sitä irtoamista ja omatoimisuutta mitä koira siihen saakka niin kivasti oli esittänyt. Pitää ainakin ens treenit tehdä taas niin että saa irrota itse.

Sydän hakkasi ja sanoin koiraa palkatessa, että odottakaa nyt hetki että ohjaaja saa pulssin tasaantumaan. 😁 Viimeiseen sai taas päästää koiran irti ja nyt kyllä alkoi ahdistaa, että ei voi jäädä tästä kiinni. Näennäisen pieni ja helppo tila ja lyhyt aika, mutta voihan siellä olla mitä vaan...

4. Pukkari ja pesuhuone kaksi erillistä tilaa, 2:30

Lakki lähti hyvin ja jäin taaemmas. Kiinnostui heti tuosta oikealla olevasta alapiilosta, hetken mallaus ja taisin pyytää että näytä uudestaan. Sen jälkeen se paineli takimmaiseen huoneeseen, meinasin taas alkaa sörkkiä että katso tosta ja katso tosta, mutta yritin hillitä itseni. Siellä pyörähdettyään se jäi seisomaan ja katsomaan mua, niin peruutin huoneiden välistä ovelta pois tieltä ja se luikahti takas ekaan tilaan. Nuuhki hetken tuota valkoista säkkiä tms ja halusi palata sitten kohti lähtöä, missä ihan selkeä pilvi ja lopulta ilmaisu. Ja se oli siinä!!!!!! 😍

Tuomari kävi kehumassa työskentelyä ja kysyi minkä ikäinen koira. Sanoin että kuusi, niin se kysyi että ai vasta, kun se on niin harmaa. Sanoin että se on sen värinen 😂 Ja että mudiksi tämähän on todella rauhallinen ja seesteinen noseyksilö. VPK:n edustaja avasi mulle poistumisoven ja kehui kanssa että olipas jännää pidättää hengitystä toisen puolesta, kiitos näytöksestä!

Lähdin sitten heti oman suorituksen jälkeen, porukat oli meillä ja oli vähän hommia. En tykkää kesken kokeen poistumisesta, mun mielestä se vaan on epäurheilijamaista. Sen pari kertaa kun oon tehnyt niin mun noseurani aikana, mun koira on voittanut, joten korkeat oli odotukset nytkin. Toisaalta sillä alueella missä oli pisin aika, meni ihan tappiin asti, ja musta nämä ei ollut mitenkään vaikeat piilot niin veikkasin että satasia on varmasti tullut ja silloin se ei kyllä ole edes kärjessä. Aivan sama. Nosessa luojan kiitos ei ole mitään väliä sillä miten muut suoriutuu, satanen on satanen. Ei siis tartte voittaa niinku jossain agilityssa.

Mä muistin taas miksi tätä harrastetaan. 💖 Siis ne kylmät väreet ja se onnistumisen tunne! Tuntui että ihokarvat oli pystyssä koko kotimatkankin. Lakki on nyt tehnyt kahdessa peräkkäisessä sisäkokeessa satasen. Ykkösissä niitä nyt vielä tehtailee mutta kakkosissa pidän sitä selvänä onnistumisena. Jospa nyt olisi Lakilla kaikki kunnossa ja asetukset kohdillaan! Näin se vaan kuulkaa kannatti päättää, että nyt se tulos tehdään.

Kysyin alkuillasta kokeessa olleelta tutulta miten mulla meni, niin satasia oli tullut 8 ja Lakki ei ollut kolmen parhaan joukossa. Tulokset tuli illalla, Lakin sij. 7./15.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

SISÄ1

Juu ei mun pitänyt. Osui silmään mainos, että vapaita paikkoja oli reilusti, ja sen enempää miettimättä ilmoitin hänet sinne. Ehkä olis voinut ensin hetken miettiä.

Koe tuli vielä tosi huonoon aikaan kun nämä huonot treenit sattui alle. Toisaalta mun kaveri sanoi jo vuosia ja koiria sitten hyvin; nose on kokemusten hankkimista ja eihän se koetilanne eroa treenistä, niin senkun kartuttaa sitä kokemusta. Hymni oli numero 19./20. Ilmoitin että se tekee juoksuja ja saattaa aloittaa ne koska vaan. Ei aloittanut. Otin kuitenkin juoksupöksyt mukaan, ajattelin että mun tuurilla ne todetaan alkaneeksi sitten koepaikalla. Tähän kokeeseen juoksuinen sai osallistua pöksyt jalassa viimeisenä.

Koe alkoi klo 16. Iltakoe? Miksi en ajatellut aiemmin? Koko aamu meni pyöriessä kotona. En oo yhtään iltavirkku. Ai kamalaa. Aamulla kotona muistuttelin istumista kolmella helpolla piilolla. Oli niin huono sää että lenkillä ei käyty, mutta hän oli useita tunteja nahkan kanssa pihalla.

Olin puoli tuntia ajoissa, ajattelin että haen ABC:lta ruokaa ja auto pitää tankata ja koirat kusettaa etukäteen. Pyörähdin parkkiksella kierroksen ja totesin että en mä mahdu tänne. Olkoot. Ajoin koepaikalle.

Koe oli Renkomäen hallilla. Ei jatkoon. Alue on aidattu ja koiria ei saa ulkoiluttaa aidan ulkopuolella. 😳 Tämä oli jo koekirjeessä ja pyydettiin ulkoiluttamaan koirat ennen koepaikalle tuloa. Halli oli hyvin pieni ja sijaitsee asutusalueella, kai siinä ajatellaan että naapurit ei valita kun kusta ja paskaa ei ole joka paikassa. Mutta aika epäkäytännöllistä, se parkkis ei kuitenkaan ole mikään iso.

Vasta koepäivänä huomasin somesta tämän:


Onpahan ainakin häiriöhajuja... tosin kai tuollaisessa treenihallissa aina.

Hymni arvottiin sirun lukuun, luin itse ottamatta koiraa autosta. Ihan keskellä selässä, lapojen välissä on, osuin suoraan.

No sitten tuomarinpuhuttelussa selvisi että kaikki neljä etsintää tehdään putkeen. Maksimiajat yhteensä 12min, siihen palkkaus ja siirtymä päälle niin huh huh. Laskin että helposti kolme tuntia ennen meidän vuoroa. Koepaikan vessa oli kahden alueen keskellä ja sinne ei kesken suoritusten luonnollisesti pääse. Lähtölistan loppupäässä oleville suositeltiin suoraan että menee sinne ABC:lle, joka kilsan päässä oli. Vessaankin. Muuten aloitus olisi venynyt jos kaikki 20 käy yhdessä ainoassa vessassa ensin...

Kaikki paitsi ekan alueen sai halutessaan tehdä vapaana. Arvelin että häntä jännittää kaikuva, ahdas halli, jossa seinustalla oli varmaan kymmenen ihmistä. Toisaalta eilen kun arvelin että jännittää, ei todellakaan jännittänyt. Yritin olla kauheasti miettimättä mitään muuta kuin että ohjaan selkeästi mistä etsitään. En aikonut tehdä vapaana.

No, ajelin sitten takaisin sinne ABC:lle. Nyt mahtui parkkiin. Kävin hakemassa ruokaa ja istuin sitten autossa miettimässä että ei kyllä millään jaksa mennä Kärkkäiselle vaikka olin ajatellut omaa vuoroa odotellessa käydä. Mulla oli kirja mukana, istuin siihen saakka että nro 10 oli menossa, sitten kävin vielä ABC:n vessassa ja siirryin koepaikalle. Siellä oli menossa numero 11. Käytin koiraa siinä pihalla, pissi. Käytin poikiakin. Sitten taas odoteltiin. Hymni jonkun verran tuffaili autosta äänille.


Ei ollut oikein mitään odotuksia. Tiedostin, että mua meinaa vituttaa se, tämä ja tuo, mutta nyt on taas se hetki että minä meidät tänne toin ja minun vastuulla on se että meillä on kivaa. Jos se ei jaksa tehdä neljää aluetta putkeen, sitten se ei jaksa. Odotteluaika on mikä on, samahan se on odottaako kaksi kierrosta vähemmän aikaa kerrallaan vai yhden kierroksen kerralla. Mitä sitten jos menee myöhille, huomenna on vapaata ja matkaa on kuitenkin vaan 130km eikä mitään neljää sataa yötä vasten ajettavana.

Numeron 12 suoritettua pidettiin 20min tauko. Tuomari varmaan uusi hajut ja siitähän tulee se vartin pakollinen odotus. Silloin olis saanut käydä myös vessassa, mutta jostain syystä en mennyt ja sit kohta olikin ihan kauhea pissihätä.

Me päästiin lopulta klo 19.30, mikä oli 3h10min siitä kun eka aloitti. Lämpällä hän oli ihan liekeissä. Hyppi mun pään korkeudella. Sisälle mennessä vähän jännitti ja mulkoili ihmisiä. Siellä oli sellainen kauhea hiljaisuus missä jokainen rasahdus kuuluu, niin juttelin sille sitten ekan etsinnän aikana että hyvin menee ja niiskutin tahallani vähän enemmän kuin nokka oikeasti valui, niin sai vähän omia ääniä.


1. Iso alue keskellä tilaa, 3:30


Paineli suoraan alueen taakse keskelle, pitkään tarkensi, nousi etujalat vihreille tuoleille, käytiin muuallakin ja palattiin sinne. Näinhän mä että siellä se on pilvessä mutta koira ei saa kiinni piilosta. Silloin usein ihan hyvä jättää se hetkeksi, jos aika riittää, ja palata sitten uudelleen. Trimmauspöydän alle lopulta tuhahti ja otin sen.


2. Keittiö 3:00

Kerkesi pyörähtää vissiin suunnilleen huoneen ympäri ja sitten tarkentamaan pöydän alle. Tässä se ehkä istui.  Oli pöydän metallijalassa hyvin ylhäällä.


3. Toimisto tms 3:30

Tässä näkyy vain se nurkka missä piilo oli, siinä oli pari pöytää ja tuoleja ym. Kävi ensin lähdöstä suoraan toisella laidalla, sitten nopeasti tuonne oikeaan nurkkaan. Taas näin että siellähän se on, mutta koira ei osannut valita oikeaa koloa, siinä oli pyykkikoneen pesuainelokeron käden sija ja sen vasemmalla puolen noita kaapin ym saumoja. Joka kerta kun pyysin uudelleen näyttämään, se näytti vähän eri kohdan, enkä uskaltanut lukita vastausta kun pelkäsin että tuomari pyytää sitten tarkentamaan. Tässäkin käytiin tyhjäämässä nokkaa muualla ja palattiin sinne. Koira ehti tarjota sivuakin jossain vaiheessa ja lopulta se sitten taisi ottaa jonkun kolosen ja istahtaa, niin otin sen. Olisi kuulemma hyväksynyt kaikki ne aiemmatkin. 😶

Hyy ei ollut yhtään sen oloinen etteikö se olisi jaksanut neljättä putkeen. Vähän sitä koko ajan jännitti, mutta se liikkui alueilla itse mun edellä, ei kysellyt ohjausta ja sniffaili menemään niin että tuhina kävi. Se on ehkä sen tyypin koira, että se kääntää pienen jännityksen siihen tekemiseen ja keskittyy vielä intensiivisemmin siihen, se ehkä tuo turvaa. Hyvin se siis palkkautui kyllä ja kävi jokaisen jauhelihapurkin jälkeen vielä toiveikkaana taskullakin.

4. Käytävä 2:00


Tuomari meni seisomaan tänne päähän, mistä kuva on otettu. Tätä Hybb ei ehkä oikein mieltänyt alueeksi, kun se ei meinannut lähteä etsimään. Haahuili ensin haistelemaan tuomaria ja jäi mulkoilemaan häntä, ja tässä kokenut ohjaaja sitten taas paikkaili ja tahallani kävelin melkein tuomarin päälle ja käännyin hänen eteen niin että blokkasin sen mun taakse. Taisin sanoakin koiralle että noniin nyt sun ei tartte enää katsella sitä, ruvetaanpa etsimään 😂 Tässä alkoi aikapaine tuntua ohjaajalla ja rupesin sitten ihan kädestä pitäen ohjaamaan että etsi tuosta, etsi tuosta. Lähtöön päin palattuamme se otti ilmiselvän pilven, ja tutki korkeaa, mutta missään missä se olisi voinut olla, ei mitään. Ihmettelin tätä ja sitten se vaan yhtäkkiä laski nenän ihan alas, tuhahti ja kääntyi katsomaan, niin otin sen. Tässä oli kuulemma tullut jokunen vale ja sitten ei vaan oltu löydetty alas, kun se jostain syystä levisi niin voimakkaasti ylöspäin. Tyytyväinen saa olla että hän tämän ratkaisi!

Hybbelle siis sen toinen sisäsatanen, sij. 8./20. Satasia tuli kymmenen, ja kaikki löysi kolmelta ekalta alueelta kaiken, tämä viimeinen alue ratkaisi. Kotona oltiin 21:50, ja 20km ennen kotia meinasin liiskasi kaksi valtavan kokoista rusakkoa, hetken ehdin luulla niitä joksikin sorkkaeläimiksi ennen kun ne oli kunnolla valokeilassa. Sydän hakkasi vielä kotonakin.

Nyt mä en ihan oikeasti ilmoita sitä mihinkään kokeeseen ennen kuin se on vähän aikuistunut. Ei sen tartte tunneoppia sellaistakaan, että nosekokeessa jännittää, vaikka ihan hyvillä mielin hän tästä selvisikin. Tavoitteet on niin paljon korkeammalla kuin nousta äkkiä kakkosiin, niin ei kannata hötkyillä. Lisäksi se ilmaisu pitää nyt saada toimimaan. Haluaisin sille sellaisen kokeen missä se menee suoraan hajulle ja ilmaisee sen, eikä meillä mene kahta minuuttia jossain pyöriessä. Hän on kyllä sellainen potentiaalinen alueen nopein koira ja nyt se menee tälleen säätäessä vähän hukkaan.




sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

Sisänahkana

Nahkan vuoro päästä kokeeseen! Olisin ehkä kuitenkin ilmonnut Hymnin, mutta tiesin jo silloin että se on luustokuvien rauhoituksen takia doupattu. Nahkalle koitui siis luonnollinen mahdollisuus. Silloin syksyllä Selinan koulutuksessa se oli niin huikea, että tuntui siltä että voisihan sen kanssa vielä kokeilla. Liityin Sawon Wainun jäseneksikin. Alun perin ilmoitin Lakin aamun kakkosen kokeeseen kanssa, mutta se jäi ekalle varasijalle, ja peruin senkin kun tassun takia tuli dopingia sille. Sitten sanoin että voin tulla talkoisiin samalla ajamisella, mutta eivät tarvinneet, niin ei sitten. Nahkan koe alkoi vasta 14.30. Käytiin aamulla asioilla ja ajettiin mökin kautta.

Nahka oli numero 8./10. Odotellessa satoi loskaa oikein kunnolla. Kenkä ja sukka kastui läpimäräksi koiraa pissalla käyttäessä. Koepaikka oli vanha kunnantalo. Lämppään reagoi hyvin. Kaikki sai etsiä vapaana ja annoin mennä. Huoneet oli käytävällä ja ovet oli kiinni, niin ei päässyt väärään karkaamaan. Tuomari sanoi alueisiin tutustumisessa että toki jos koira kovin pitkälle häipyy tyhjään käytävään, niin se tulkitaan hallinnan puutteeksi ja alue hylätään. Pelkkä ovella pyörähtäminen ei haittaa, jos tulee kutsusta takaisin.




"ai odotetaan?"

"mä kastun"


Videolla "sun vuoro".


1. Toimistohuone 2:30


Etsi tosi kivasti niin että tuhina kävi. Nostin sen pöydälle mistä etsi hyvin. Ei mitään. Just ajan loputtua koira oli hajulla oik.puolimmaisen tuolin ikkunanpuoleisella sivulla, mut ei kunnolla ilmaissut. Tuomari sanoi silti että oisit ilmoittanut löydön niin olisin hyväksynyt. No kun se ei jäätynyt kunnon ilmaisuun niin ei viitsi arvailla. Ilmeisen huonosti levisi. Liekö laittanut hajut jo reilusti aiemmin. Kannustettuna Paju ilmaisi sen.


2. Toimistohuone 2:30


Ihan sama. Nostin yhdelle pöydälle, mistä itse kipitti toiselle. Etsi koko ajan ja tuhisi mennessään. Oik.takanurkkaan jäi pieni lipasto minkä tiedostin että sinne olis voinut kanssa nostaa, mut ihan sama. Ajan loputtua ei oltu lähelläkään hajua. Se olisi jäänyt sen nostamatta jääneen lipaston nuppiin, olis varmaan ottanut sen päältä. Alhaalta ei ottanut edes tuomarin näytettyä niin menin sitten vaan pois. Palkkasin tästä ihan kuten löydöstäkin.

Tuomari kehui että ihan sikahieno etsintä ja ihanan rohkea koira, toiset tarttee tossut että ne uskaltaa edes liukkaalla lattialla kävellä ja tää käy huvikseen kaikki pöydätkin. Lisäksi kehui miten ihanasti se etsii koko ajan, tuhina vaan käy. No, niinhän se tekee. Moni koirahan etsii jostain, siirtyy etsimättä seuraavaan kohtaan ja etsii taas. Mun muditkin tekee niin. Paju ei. Talkoolaiset huokaili kanssa että huikee oli. Mutta silti vituttaa miten tää voi aina olla tällaista. Joku vikahan tässä on, kun tämä on sen KAHDEKSAS koe eikä sillä ole yhtään satasta. Ei voi aina sattua niin vaikeita kokeitakaan. 🙄 Ymmärtäisin jos koira ei etsi tai jotain, että hajut jää, mutta nyt en vaan tiedä mitä mun pitäisi treenata kun ei tässä ole mitään järkeä.

Ei taukoa vaan suoraan jatkui. Kymmenen koiran koe oli kahdessa tunnissa ohi. Jalat oli umpijäässä. Otin koiran taas irti ja sillä aikaa kun laitoin hihnaa taskuun, se meni jo just sen huoneen ovelle missä tuomari seisoi. Ovet oli siis kiinni ja tuomari avasi kun ohjaaja oli valmis. Sanoin, että odota nyt hetki, mä oon tulossa mukaan. Kaikkia nauratti. Tää on mun taktiikka, jos oot ihan paska muuten niin naurata ihmisiä. 🤪


3. Toimistohuone 2:30



Tosi pitkään kerittiin pyöriä, aikaa jäi vajaa 30s, kun ilmaisi. Ihan selkeä ilmaisu nyt. Vas.patterin päällä valkoisessa möykyssä. Ilmeisen huonosti vaan levisi taas kun kyllä se siitä alta taisi parikin kertaa mennä.


4. Huone 2:00



Arvelin alueisiin tutustumisessa että nappaa pölyhuiskan. Mietin silloin että pyydän sit vaan irti, mutta sitten kun mentiin sinne ja oli huikeat 25 pistettä, päätin että jos se ottaa sen niin tehköön mitä haluaa, en puutu. Kävi pyörähtämässä huoneessa ja palasi sitten alkuun missä se saakelin huiska oli. Nuuhki pitkään koria reunasta, vähän niinku ilmaisikin, sitten vaihtoi korin päälle, nuuhki huiskaa ja sanoin nätisti ja hiljaisella äänellä että älä ota sitä. Heitä nahkiaisia ei pidä komentaa. Sit se ilmaisi korin sisälle laatikon reunaan. Tuomari hyväksyi, piilo oli kuulemma laatikon alla ja se laatikko oli vain painona siinä.

Kysyin mitä jos se olis ottanut sen huiskan, niin pelkästä siististä ottamisesta -1 "ja sit mä olisin vaan laittanut sen takaisin" ja sit kysyin että entä sellanen terrierin ei-niin-siisti tappporavistus niin sanoi että jos se saa heti irti niin varmaan samalla -1:llä selviää. Talkoolaisia nauratti.


No vähänkö olin hyvä kinkku!

50p sij. 9./10. TP. Satasia tuli neljä eli ei nyt ollut mikään helpoin koe, kun välillä kahdenkymmenen koiran kokeessa saattaa olla ihan liki kaikilla satku. Tämä TP oli oikeastaan talkoolaisten suosikki, ei tuomarin (sehän on täysin epävirallinen ja sen saa antaa tai olla antamatta, osa seuroista on vaihtanut talkoolaisten suosikkiin). Kuulemma ihanasta yhteistyöstä.

Iltapäiväkoe ei sovi mulle, olin jo ihan poikki kaikesta muusta sen päivän ohjelmasta. Hain vielä Jari-Pekasta subin ja söin sen just ennen koepaikalle siirtymistä, sit olin ihan ähkyssäkin. Nahkalle sen sijaan näytti myöhäinen aloitus sopivan, se oli itsekseen rauhallinen. No ulkona veti ihan sekona sisälle mutta sisällä liikkui järkevästi ja alueilla ei juossut.


"Vielä pitää kuvaa varten kastua" -ilmeeni

(Huomaa kassista törröttävät kintut 😀😀😀)

Sellasta. Nyt en kyllä kisaa yhdenkään koiran kanssa missään ennen kuin on kevät. Pakkaset ja loskat riitti. Onneksi sentään olin kotona vähän yli kuusi ja silloin oli vielä vasta hämärää!


Ihanan kanan sain!

Ai.. niin, nahka sai...


sunnuntai 8. helmikuuta 2026

SISÄ1 LPR

Sunnuntaina Hymnin vuoro. Hän olikin sitten toisen ääripään numero, 18/20. Ihan hyvä vaan, nyt kuitenkin pitäisi odottaa loppuun saakka että saa paperit mukaan, ja ei nyt haittaakaan jos piiloille menee valmiit polut. Sitä en ajatellut, että jos siellä on paljon valeita, niin kokematon koira haksahtaa helposti sellaiseen. Jos on niin sitten on. Koko vuorokauden piti olla sekä kotona, että koepaikalla -10...-15C, mutta mikäänhän ei ole niin varmaa kuin että mikään ei ole varmaa. Mietiskelin jättäisikö pojat kotiin ja menisi Hybben kanssa sisälle odottelemaan. Toisaalta sitten on taas se auto-ongelma. Jos päin vastoin olisi ajoissa paikalla ja toivoisi saavansa saman paikan uudelleen... tai sitten vaan ajaa paikalle ja päättää siellä miten toimii. Koiria sai kyllä pitää huoneissa ilman häkkiäkin, mutta niiden piti pysyä siellä, ja ovissa ei ollut lukkoja. Esim kompostikehikko kuitenkin pitäisi mun koirat oven toisella puolella.

Aamulla olikin sitten ylläri pylläri -20C. Joku oli lyhentänyt auton lämmitysaikaa vain tunniksi... nämä yöt on varsinkin sellaisia että ei pitäisi uskoa. Ymmärtääkseni jos on pilviä, ennuste pitää, mutta jos pilvet karkaa niin kylmenee huomattavasti. No hyvin starttasi silti. Ilmo alkoi 9:30 ja olin laskenut että oon 9:20, mutta ajoin vissiin liian kovaa koska kurvasin pihaan varttia yli. Ajaessa lämpötila nousi -17:n, sehän on melkein kesäkeli, kymmenen astetta enemmän kuin eilen.


Olin ekana osallistujana paikalla ja sain just sen minkä halusin 

Potkinut sekä alustan että taljan taas kauemmas, mutta näyttää tyytyväiseltä nahkalta 😍

Käytin kaikkia yksitellen pissalla, Hymnin viimeisenä. Paitsi että ei tullut pissaamisesta mitään kun hän vaan jäljesti. Hymni on niin vähän käynyt missään muualla kuin treeneissä ja kokeissa että ulkona se luulee että kaikki on jälkitreenit ja sisällä nosetreenit. 🤭 No pitää ennen omaa vuoroa vielä yrittää uudelleen. Mulla oli vain yksi viili eväänä kun ajattelin että nyt oikeasti käyn hoitamassa välissä niitä asioita ja ostan samalla ruokaa.

Kaikki sai etsiä vapaana, mutta meillä ei tuo hallinta ole ihan sillä tasolla että en halunnut. Alueet oli kuitenkin tosi lähekkäin ja se on koiralle kauhea tilanne, että se on vaihtamassa tilaa ja ohjaaja alkaa karjua että ei sinne. Normaalisti siis voisi vaan sanoa että ei sinne ja nätisti kutsua takaisin, mutta kokeessa jos koira karkaa alueelta toiselle, se saa nollan molemmista, ja se pitäisi todella saada estettyä.


Toisella käynnillä onnistui pissakakkajutut

Kyllä ehti jännitys kasvaa odotellessa. Koira oli aika kierroksilla ja tuhisi autosta vähän kaikelle, mitä se ei yleensä ainakaan ihan tässä määrin tee. Kamalaa uuden koiran kanssa kun ei tiedä yhtään miten pitäisi valmistautua. Lakki on sitä paitsi niin helppo kun se on mudiksi todella tasainen eikä sillä kiehu yli. Sen kanssa pitää katsoa että se onnellistuu odotellessa ja muuten ihan sama mitä tekee tai ei tee. Hybbe tuntui siltä että esim sata heittoa palloa olisi hyvä, mutta nosessa on se tyhmä 2m hihnan sääntö niin kovin kummoista hankijuoksua sillä ei saa...

Sanoinko jo että ahdisti?!? Paine saada eilisen jälkeen tällekin satanen. Yritin rauhoitella itseäni, että nuoren koiran kanssa ainoa millä on oikeasti tulevaisuudessa väliä on se, että sillä oli parasta ikinä.

Sisälle mennessä koira oli sekä tosi innoissaan ja kiskoi mua hihnassa, että toisaalta vähän jännittynyt. Luulen, että se jännittäminen purkautuu myös sekoiluna. Hän ei minusta jännitä mitään erityistä selkeästi mutta tollanen 1v 2kk teini nyt ylipäätään voi olla aika tunnemyrskyssä.

1. Huone 2:30

alueiden kuvat (c) järjestäjä


Taisi mennä melko suoraan tuonne lipastolle ja otti siitä jonkun kolon. Kääntyi katsomaan olan yli mua ja istui. Nyt onnistuin kehumaan paremmin (kuin mölleissä ja viime kokeessa) ja se selkeästi ymmärsi että siirrytään viereiseen huoneeseen palkalle. Sai mennä taskuun ja sekös hänestä ihanaa oli.


2. Huone 2:30



Taisi olla melko samanlainen huone, näitä oli eilen kakkosissakin ekan alueen kaksi tilaa. Tässä se lähti vähän epävarmasti ja pyörähti pariin otteeseen mua kohti. Haisteli niin että tuhina kävi ja neni melkein kaikkea. Lavuaarin vasemmalla puolella oli ovi ja pistorasia ja niitä kaikkia. Huoneen toisella reunalla etualalla oli metallinen kaappi tms ja sitä se neni ylhäältä ja alhaalta ja kääntyi useasti katsomaan mua. Pyysin että näytä uudelleen niin koira lähti muualle, joten ei se kyllä ollut mikään. Sitten se kiinnostui lavuaarista ja seisoi siinä takajaloilla niinku Lakki aina, ilman että etujalat koskee mihinkään. Kääntyi pari kertaa tuijottamaan mua, mutta sanoin ääneen että ei se nyt siinä altaassa ainakaan voi olla. Vasemmalla puolella oltiin oltu jo alussa niin ohjasin sen katsomaan oikealta, ja sitten se otti seinällä pystysuoraan menevän putken jonkun kannakkeen. Ylsi takajaloilla seisten just tökkäämään nenällä. En uskonut, niin tökkäisi ja istui. En vieläkään ihan uskaltanut uskoa niin ennen kuin ehdin tehdä mitään, se ehti vielä nousta sinne ja istuessaan karjaisi RÄYYYYHHH. Tajusi sitte se ohjaajakin. 😂😂😂

Koiran toiminta sai selityksen palkintojen jaossa. Se metallinen kaappi oli ollut aluksi lavuaarin vasemmalla puolella, ja haju oli mennyt sinne. Olivat käyttäneet kolme nollakoiraa ja kaikki ilmaisi kaappia, eikä yksikään löytänyt oikeaa paikkaa. Siirsivät sitten koko kaapin toiselle reunalle (jäin miettimään, että ykkösissä ehkä olisi voinut heivata uloskin...?) ja ilmavirrat oli muuttuneet, ja nollakoirat löysi piilon. Varmaan sinne lavuaarin vasemmalle puolelle oli jäänyt hajua, ja metallikaappiin ainakin, ja sitä oli ilmaistukin! Onneksi en uskonut koiraa, tässä varmasti puhuu nyt taas ohjaajan kokemus.

Eka kierros päättyi 12.09 ja ilmoitettiin että koe jatkuu klo 13. Laskin että edellisellä rundilla meni 1h20min että oli mun vuoro, niin joskus kahden jälkeen siis varmaan nytkin. Ajattelin ensin että ei millään jaksa mennä mihinkään, mutta se ainoa viili oli syöty ja sinne Puuiloon oli ihan oikeita asioita ym ym. Laitoin auton vähäksi aikaa piuhaan, se oli ehkä 30min ja sitten lähdin. Näytti -12C. Kävin asioilla ja ihan kauheaa kun oot pois koepaikalta, kaupan kassalla kun whatsappi sanoo että ykkönen lämpälle. 😀 Se vaan tuntuu siltä että missä hitossa mä oon ja nyt hemmetin äkkiä koepaikalle.


Ostin pizzaleivän, rypäleitä ja vielä kassalta tämän, oon sen verta kipeä että mitään ei tee mieli. Tän nyt tunki väkisin naamaansa.

Toinen kierros meni paljon nopeammin, whatsappissa vaihtoajat oli kolmea minuuttia. Joko kaikki tekee valeita tai sitten ne menee suoraan hajulle. Todennäköisemmin suoraan hajulle, koska ykkösissä saa valeilmaisun jälkeen viedä koiran piilolle ja siinä nyt yleensä menee hieman aikaa. Kolme minsaa on kahdelle alueelle silti tosi vähän, mullahan saattaa mennä useampi minuutti vain koiraa palkatessa siinä alueiden välissä. 🤔

Alkoi taas jännittää. Pissattaa, vaikka just kävin. Etova olo. Otin Hymnin vasta kun edellinen meni lämpälle, ja jätettiin tyhmä takki autoon. Suostui kusemaan ja oli oikein hyvällä mielellä menossa sisälle. Tässä hän jälkimmäisellä kierroksella lämpällä:



Piti pitää taskusta kiinni kun se hyppiessään sai naamansa sinne

Kakkaa tällanen odottelu. Kerkesi neniä kaikki pinnat tässä, annoin touhuta. Ainakin se tietää mitä on tekemässä.


3. Kellarin/väestönsuojatilan seinusta 2:30


Arvelin että Hymniä saattaa jännittää tämä tila, siellä kaikui, mutta ei nyt kummemmin. Se oli musta ylipäätään vähän parempi kuin ekalla kierroksella. Meni ensin tuonne nurkkaan missä piilo oli, mutta haisteli kuormalavojen puolta. Sitten kierrettiin koko alue ja palattiin sinne nurkkaan. Tässä tosi selkeä tarkennus ja  kääntyi katsomaan, mutta ei istunut.  Pyysin että näytä (kohdenna) uudelleen, ja uskoin sitten.


4. Saman alueen toinen puoli 2:00






Tässä se mun mielestä reagoi heti hajuun, mutta kierrettiinpä taas koko alue ja yritettiin poistumisreittiä pitkin laajentaakin, kävi vähän alueen ulkopuolella. Meni maahan ja muuten tosi kiva tarkennus, mutta pyysin taas uuden kohdennuksen. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Haluaisin että se istuu, mutta en uskalla kokeessa sanoa istu ennen kuin tiedän että se on varmasti oikealla hajulla. No nyt tulee joka tapauksessa vähän taukoa ja treenaillaan ennen seuraavaa kertaa.

Hybbelle siis 100p ja sijoitus 5./20.! Se sisälsi yhden alueen jossa kolme ilmaisua ja kaksi aluetta jossa kaksi ilmaisua. Aikaa paloi niihin. No ei se nopeus tosiaan oo itsessään tärkeää. 15 koiraa sai satasen ja niistä 5 tai 6 nousi kakkosiin, eli aika kokeneessa seurassa oltiin. Ykköseksi sijoittunut koira on mun mielestä KEK3. Sehän tässä on hauskaa että samassa kokeessa voi olla toisessa etsintämuodossa ylimmässä luokassa kisannut koira ja ekaa kertaa missään kokeessaan aloittava.


oli pakko ottaa kuva, kerrankos sitä ohjaaja vetää 200p viikonlopun 😎

"mä en saanu kassia mutta ei se mitää ku täällä näyttää olevan nii paljo kaikkee että tosta senku ottaa..."

Hybbe 1v2kk eka satanen 😍

sen jälkeen juostiin pitkin pihaa kisakirja suussa


Nyt on sellainen olo että maanantaina pitäisi olla vapaapäivä että kerkiää toipua viikonlopusta. Tosi nättiä päiviä oli ja meikä istui autossa. Söin sen pizzapalan kotimatkalla ja olo on ihan siedettävä, menen kyllä huomenna töihin, mutta ei tässä nyt ihan täysillä käydä. Töppöisen kanssa oon joskus kisannut samana viikonloppuna kahdessa sisä1-kokeessa, taisi olla iso koulu Siilinjärvellä. Se veti sataset molemmista ja muistaakseni sijoittuikin. Kahdella eri koiralla en ole koskaan samana viikonloppuna saanut satasia.