Lauantaina oli hakutreenit taas upouudessa metsässä. Kiintorullan jätin autoon. Sienelle kuusi pistoa, 2. ja 5. tyhjät joista palkkasin itse, ykkösellä lelupalkka, 3. ja 4. kuljetti ruualla sivurajaa pitkin rataa eteenpäin ja kutoselle ääniapu lähetykseen. Treeni onnistui kuten pitikin, tyhjistä kakkosella olisi ehkä saanut käydä inasen syvemmällä (tallaus oli varmaan 60-70m syvä eikä koira mennyt ihan merkille asti), mutta en ruvennut puuttumaan, vitoselle teki sitäkin syvemmän ja laajemman piston ja sain tovin huudella että se tuli edes pois sieltä. Sieni sai taas kommenttia miten se voi olla niin äänetön tullessaan ukolle. Se ei ryskä metsän läpi, se liitää kaiken yli.

Haluaisin tehdä sille nyt (alkuun ainakin kentällä) sellaista risteilyn ja kiintorullan sekatreeniä, että se ainakin ekalla kierroksella vaan risteilee näkyvältä ukolta toiselle ja häivytetään kiintorullan närppiminen. Seuraavassa vaiheessa sillä voisi olla sekaisin suorapalkkaa ja irtorullaa ja sitten ehkä myös jokunen kiintorullan otto. Tällainen tuntuisi loogiselta rautalangalta. Luin tässä just yhden blogipostauksen missä käsitellään myös rullajuttuja (tekstin keskivaiheilla pari kappaletta), ja olen täsmälleen samaa mieltä että jos joskus vielä rullakoiran teen, homma tehdään alkuun vaaputtimella. Irtorullien kanssa puljaaminen on juurikin sitä virheen estämistä ja kiertelyä. Sientä on nyt vaan enää varmaan aika myöhäistä alkaa sotkea.

Viikonloppuna oli myös mökkikauden päättäjäiset ja torppa on nyt laitettu talviteloilleen. Mikä ei toki estä menemästä sinne edelleen, kaikki mausteet ym on vain tuotu pois ja on muistettava viedä mennessään mitä meinaa käyttää. Lauantaiaamuna tuli "ensilumi", jos sitä nyt siksi voi kutsua, ja hyvin loppusyksyinen sää oli muutenkin. Lauantai meni hakutreenien ohessa pihahommissa, sunnuntaina käytiin vähän karpalossa.

Hassuin asia ikinä tapahtui la-illalla, kun päiväuneni venähtivät ja jäin yöunille mökin sohvalle. Mies meni aittaan ja komensi Sienen mukaansa, kun ei kuulemma halunnut nukkua yksin. Yleensä siis koko porukalla ollessa koirat jää mökkiin, porukat nukkuu yläkerrassa ja me aitassa. Sieni oli muutaman tunnin nukkunut aitassa ja sitten herännyt, ja vinkunut niin pitkään ja kovaa, että sai herätettyä. Mies luuli että sillä on paskahätä ja laski sen ulos, mutta koira oli juossut suoraan mökin ovelle ja vinkunut siellä niin pitkään että päästettiin sisälle. Sitten se rynnisti mun luokse ja havahduin itsekin siihen kun se hyppäsi mun jalkoihin. Sillä oli vaan tullut ikävä ja se osasi ajatella niin pitkälle, että pääsi takaisin, voi suuäänien mestaria! <3 Kotonahan ne ei sängyssä nuku, vain mökillä on sellainen erivapaus.

***

Tässä vielä muutama viikon takainen Sieni & co eräiden treenien jälkeen :) Kyllä jokaisella koiralla pitäisi olla a) kaveri b) paikka missä toteuttaa tätä.

Haun valeilmaisut

Taustaa lyhyesti: Sienelle tehtiin 2016 alkukesästä kummallinen treeni, missä oli kaksi ukkoa samalla pistolla n. 40m ja 70m syvyydellä. Ekalla olisi kai "pitänyt" olla suorapalkka, mutta otin siihen ilmaisun. Toisella lähetyksellä koira ei ollutkaan ihmeissään miksi laitan sen uudestaan samaan paikkaan, kuten luulin, vaan meni ja teki elämänsä ekan valeen siihen missä 40m ukko oli ollut. Siitä sitten säädettiin, loppurata meni ok. Tämän treenin jälkeen koe oli vain parin viikon päästä, hyl ennen kuin päästiin edes alkuun, teki siis pelkkiä valeita. Sitten pari huonoa treeniä ja sen jälkeen ongelma näytti ratkenneen, uusi koe jossa saatiin yksi ukko ja sen jälkeen valeita -> keskeytys. Pidin pitkään taukoa ja välillä vähän treenasin, viimeisin treeni on joskus kesältä missä alkurata meni hyvin, kiintorullailmaisukin siellä taisi olla ja muutama tyhjä, sitten alkoi taas valeet ja koira paineistui pahasti siinä säätäessä. Rullaa ekan kerran tuodessaan se ei kuitenkaan tässäkään ollut mitenkään paineistuneen oloinen, joten olen edelleen sitä mieltä, että meillä tämä ongelma on alkanut itse aiheuttamastani väärinkäsityksestä (koira luuli, että haluan että se tuo rullan pelkästä hajusta/siitä missä ukko on joskus ollut muttei ole enää), ei paineesta. Siihen viittaa mielestäni myös se, että alokokeessa 2015 jännitin enemmän kuin ikinä, silti koira teki 200p maastot. Avoimen kokeissa en edes jännittänyt niin paljoa, joten miksi se nyt olisi keksinyt että paineessa voi ottaa rullaa...? Ilmaisuketju on huolella koulutettu eikä sitä ole ikinä palkittu rullan tuonnista ohjaajan luona, se osasi noutaa perusasentoon asti yhdellä käskyllä jo kun koko hommaa edes alettiin opettaa.

Pitkään koko homma oli vaan ahdistavaa, en päässyt sen yli, että itse pilasin koirani. En tiedä miksi tämä otti niin koville; onhan sille monta tottisliikettäkin uudelleenopetettu ja kaikki jopa varsin hyvällä menestyksellä. Jotenkin pk-puolella koko valeilmaisuun suhtautudaan hirveän pelokkaasti, sitä pidetään pahimpana mörkönä ikinä, eikä ohjaaja osaa suhtautua siihen neutraalisti niin kuin johonkin muuhun virheeseen. Jos koira ei mene eteenmenossa maahan, sitten vaan vahvistellaan maahanmenoa ja tilanne ehkä ensi kokeessa on erilainen. Tietysti valeissa on se huono puoli, että yksi maahanmenon väliin jättäminen ei nollaa koko koetta. Valeet nollaa. Siksi se on ohjaajan mielestä niin raskas ja iso virhe, sellaista ei kerta kaikkiaan saisi tulla. Lisäksi nyt taas asiaa pohdittuani ja usean ihmisen kanssa siitä keskusteltuani uskon, että osa valeiden kauhistelua on se, ettei ihmiset tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Jos koira ei mene seuruusta tai eteenmenosta maahan, kaikilla vähänkään kokeneemmilla on useita jippoja mitä kokeilla ja selkeä suunnitelma kuinka asiaa treenataan. Valeet on monesti asia, jota yritetään sitten vaan kierrellä ja estää koiraa tekemästä väärin, samalla kun toivotaan parasta, että se itsestään unohtaisi sellaisen tavan tms.

Jos unohdetaan se, että ohjaajan päässä olevat tunnepuolen ongelmat tuottaa siihen sen paineen, ja mietitään asiaa teknisemmin, kysehän on vain kahdesta asiasta:

1) vahvista rullan ottoa maalimieheltä ja vain maalimieheltä. Tässä olisi varmasti erittäin selkeää, jos ennen rullan ottoa olisi jokin tietty kriteeri miten koiran tulee toimia. Kosketuskepin koskeminen, maalimiehen kiertäminen, maalimiehen kädessä olevan namin ottaminen on ne mistä eniten olen kuullut. Harmi, etten alusta asti tullut pitäneeksi kiertämistä kriteerinä. Irtorullilla se opetettiin kiertämään, mutta kiintorullan kanssa koira on niin nopea, että se saattoi tulla, ottaa rullan lennossa ja lähteä samalla vauhdilla. Lisäksi sillä ei ole olemassakaan mitään sanaa, mitä maalimies voisi sille siinä sanoa, kierrä-käsky ei käsitä käskyn sanojan kiertämistä. Koen, että tässä vaiheessa jo vuosia kiintorullalla ollutta koiraa on vaikeaa alkaa uudelleenohjelmoida. Pitäisi ainakin vaihtaa koko rulla erilaiseen ja opettaa se hyvin hitaasti ja hartaasti täysin eri käskyin. Muuten siinä käy niin, että koira tulee, ottaa rullan, maalimies alkaa käskyttää irti ja kiertämään ja koira on sekaisin kuin seinäkello ja pointti menee koko asiasta aivan lillukanvarsiin. Ainakin aluksi.

2) vahvista (tyhjältä) pistolta tuloa ilman rullaa. Eli palkkaa tyhjiä itse. Minulle tämä oli sellainen motivaatiopeikko ja koin, että pitää tehdä mahdollisimman kokeenomaista ja "palkatonta" (etten itse palkkaa jatkuvasti) ettei koira sitten kokeessa pety, kun nakkia ei tule koko ajan. Jälkeen päin uskon, että ei se olisi mikään ongelma ollut. Treenejä olisi pitänyt varioida paljon enemmän myös tässä suhteessa. Tällä kertaa teemana ne tyhjien palkkaamiset, ensi kerralla joku muu jne. Itse en viimeisenä vuonna palkannut tyhjiä varmaan yhtään kertaa.

Kiintorullaa se teki myös aivan liikaa. En enää muista miksi. Kai siinä oli olevineen joku ongelma, että jäi välillä sitten tallomaan maalimiehen päälle eikä ottanut rullaa salamana, kun etsi irtorullaa. Voi huoh sentään.

Maanantaina tein kentällä rallyhommien jälkeen neljä irtorullailmaisua, kiintorullaa ei ollut kaulassa lainkaan. Kun otin koiran autosta ja se näki mitkä välineet mulla nyt on, se ei meinannut nahoissaan kestää. Kyllähän se hyppi rallyjuttuihin lähtiessäkin, muutaman pompun. Pk-liiviä en saanut päälle kun se oli ilmassa ihan koko ajan ja kiljahteli vain. Ukko siirtyi jokaisen toiston jälkeen hieman ja me palattiin keskilinjalle, koira oli nämä kaikki siirtymät enemmän ilmassa kuin jaloillaan, niin siistiä tämä siitä oli. Olin ajatellut pikakelata ilmaisun alusta, ja siinä sitten autoin koiraa "hae", "sivulle" jne. Aivan turhaan, se oli niin nopea etten ehtinyt edes neuvoa. Se muisti ihan tasan tarkkaan kaiken. Keskiviikkona ihan hirveässä kaatosateessa lätäköiden keskellä oli-se-valaistu-mutta-pimeä-silti- kentällä (kiitos vaan urhealle ukolle - koira taisi olla ainoa jolla oli fiilis katossa...) ensin kolme toistoa irtorullalla ilman kiintorullaa lainkaan, sitten koira oli hetken autossa ja toiselle kierrokselle laitoin sille kiintorullan kaulaan. Rulla oli säädetty niin kireälle kuin sen saa, ja maalimies näytti koiralle irtorullaa. Silti onnistui nappaamaan vauhdissa kiintorullan pari metriä ennen ukkoa ja kiersi se suussa ukon ympäri. (Eli teki juuri sen mistä en vieläkään tiedä onko se ok vai ei, ja jos ei, niin mitä siinä sitten pitäisi tehdä kun niin tapahtuu?) Ukko yritti tyrkyttää irtorullaa ja koira olisi vaihtanut, jos olisi saanut kiintorullan sylkäistyä suustaan. Onneksi se sitten älysi pungertaa sen kanssa mun luo, niin aukaisin koko pannan että saatiin se pois suusta. Lätkäisin sen kuitenkin takaisin kaulaan, ja uusinnalle ukko huuteli vähän enemmän/näytti irtorullaa selkeämmin ja seuraavat 2 tai 3 toistoa menikin taas oikein hyvin.

Kaikissa muissa asioissa on niin helppoa ymmärtää, että vahvista haluttua ja jätä kaikki muu huomiotta. Saat sitä mitä vahvistat. Mutta jotenkin tämä rullahomma on kyllä edelleen omassa päässä aikamoisen sekavaa, enkä oikein osaa tehdä pitkän tähtäimen koulutussuunnitelmaa, enkä tiedä uskonko että tämä voisi korjaantua.