Reenilöitä

Paikallinen koirakouluyrittäjä sai itselleen isommat tilat ja vanha jäi tyhjilleen. Sen vuokrasi noutajayhdistys ja he taas vuokraa sitä erittäin huokeaan hintaan myös ulkopuolisille. Varsinaisesti se nyt ei ole mikään halli, vaan pienempi, mutta lämmin ja hyvin matotettu tila. Maksan 35e/kk ja saan käydä niin paljon kuin haluan. Prime time -aikaan arkisin klo 16-19 on rajoitus max 1h kerrallaan, mutta muuten ei mitään.

Oon nyt pari kertaa viikossa yrittänyt ajaa. Se on toisella puolella kaupunkia meiltä katsottuna, joten tasan puoli tuntia menee. Maksan vielä maaliskuun mutta sitten alkaa maastot houkutella niin että ei jää aikaa tällaiselle. Tämä on sama tila missä Hymni kävi Smartdogissa ja yhdellä pentutreffeillä. Luulin silti, että eka kerta menee vähän ihmettelyyn, mutta en tiedä muistiko se paikan tai sitten se muuten vaan oli heti valmis.

Tätä porttia heistä kukaan ei tajua ja ne edelleen melkein joka kerta lyö päänsä siihen 🙈

Hymni on touhunnut seuruuta, pitoa, taukomattoa ja tutustuttiin hyppyyn, kun sellainen (agiversio) tuolla on. Sen kanssa ongelma on taukokäytöksen puute. Matto ei siis todellakaan ole vielä sillä tasolla, että se toimisi oikeana taukona. Koira käy melko kierroksilla ja mikään "istutaan hetki lattialla yhdessä" ei toimi. En oo kyllä halunnutkaan alkaa kovasti ajaa mielentilaa alas, vaan oon nyt vielä panostanut siihen että tehdään nopea hyvin suunniteltu treeni ja se on siinä. Hymnille toimii tässä vaiheessa paljon paremmin yksi vaikka sitten vähän pitemmäksi venyvä kierros, kuin kaksi erillistä (tauko autossa). Jälkimmäinen kierros menee helposti vaan sekoiluksi. Luulen että se ei autossakaan varsinaisesti lepää vaan on ihan hiilenä kun joku muu pääsi sillä aikaa. Mun mudit on iän myötä ihan itsestään parantuneet tässä, niin en aio kauheasti nyt tehdä mitään.

Videoita: pihalla "oho mihin se sivu hävisikään", treenitila eka ja toka. Hänhän ei varsinaisesti vieläkään "osaa mitään" valmista mutta on sillä monenlaisia pohjataitoja. Kyseessä on vain ihan silkka ohjaajan laiskuus. Ajatella että joku töppöinen ja Sienikin osasi vuotiaana hyvinkin tokon alon liikkeet. Koira koiralta nämä osaa vaan vähemmän.

Kävisikö tauko vähän ylempänä? Ai ei...

Paju on touhunnut tokon alokasluokan liikkeitä pois lukien paikkis ja tehnyt vähän nosea. Pajulla on vähän sama ongelma että kunnon taukokäytöstä ei ole. Treenitilassa on kaksi häkkiä, joita saisi lainata, mutta jos koira ei osaa odottaa rauhassa, ei se odota rauhassa vaikka sen johonkin häkkiin sulloisi. Tauon pointti kun olisi nimenomaan se hetken hengähtäminen eikä vain saada koiraa pois tieltä. Oon kyllä ajatellut että treenaisi häkkiä kotona mutta se on vasta ajatuksen tasolla.

Pajun video

Pajun kanssa taas mietin että sen saisi melko vähällä työllä tokon aloon. Pois lukien paikalla olo, jota ei ole. Tuli ihan mieleen että menisi johonkin kouluttajalle miettimään tätä. Siinä on vähän se ongelma, että en tiedä miten sitä edes tekisi. Jos palkka on kunnollinen, koira tärisee odottamassa vapautusta ja menee tosi jähmeäksi, ja luvan saatuaan sinkoaa kuuhun. Jos ei ole, se ei tee. Russeli ei tee mitään ohjaajan mieliksi. En oo keksinyt mitään miten siihen saisi sellaisen rennon mutta riittävän motivoituneen fiiliksen.

Lakki on treenaillut rallyn seisomaan nousemista, tai seisomaan jäämistä. Sinnehän tuli nyt paljon sellaisia liike seis, koira jää seisomaan, koira kiertää ohjaajan ja jää seisomaan, seiso yksi askel taakse seiso ym ym juttuja. Ja ne on niiiin vaikeita, Lakkikin on jo tähän mennessä niin fiksoitunut siihen että sivulla istutaan. Se ei ole niin nopea kuin töppöinen oli, mutta jos se päättää istua niin ei se oikein kesken istumisen ota vastaan ohjetta että eiku piti seistä, vaan pyllähtää istumaan. Rally muuttui myös niin että vartalo-ohjaus saa olla tosi suurta aiempaan verrattuna, ja mäkin olen tota seisomista nyt ihan kunnon käsiavulla tehnyt. Välillä sujuu paremmin ja välillä ei. Radan osana tuskin sujuu vielä. Rally on jotenkin blah, ja sääntömuutos mun osalta vaan pahensi sitä. Osa on kuulemma innoissaan uusista jutuista mutta mä en. Välillä mietin että jos vaan ilmoittaisi sen kokeeseen ja kävisi katsomassa mitä me osataan, niin saisi ehkä intoa treenata. Sitten taas tuntuu että jos koko laji on vähän blah niin miksi vaivautua. Sama koskee Pajua ja Hymniä; alemmat luokat nyt on suht simppelit ja koularit voisi melko vähällä treenillä "vaan hakea", mutta miksi vaivautua jos ei itse arvosta niitä yhtään. Ei se koira kokeita eikä titteleitä kaipaa ja jos ei ohjaajakaan niin kenen helvetin takia sinne mentäisiin?

Lakin video

Sisänahkana

Nahkan vuoro päästä kokeeseen! Olisin ehkä kuitenkin ilmonnut Hymnin, mutta tiesin jo silloin että se on luustokuvien rauhoituksen takia doupattu. Nahkalle koitui siis luonnollinen mahdollisuus. Silloin syksyllä Selinan koulutuksessa se oli niin huikea, että tuntui siltä että voisihan sen kanssa vielä kokeilla. Liityin Sawon Wainun jäseneksikin. Alun perin ilmoitin Lakin aamun kakkosen kokeeseen kanssa, mutta se jäi ekalle varasijalle, ja peruin senkin kun tassun takia tuli dopingia sille. Sitten sanoin että voin tulla talkoisiin samalla ajamisella, mutta eivät tarvinneet, niin ei sitten. Nahkan koe alkoi vasta 14.30. Käytiin aamulla asioilla ja ajettiin mökin kautta.

Nahka oli numero 8./10. Odotellessa satoi loskaa oikein kunnolla. Kenkä ja sukka kastui läpimäräksi koiraa pissalla käyttäessä. Koepaikka oli vanha kunnantalo. Lämppään reagoi hyvin. Kaikki sai etsiä vapaana ja annoin mennä. Huoneet oli käytävällä ja ovet oli kiinni, niin ei päässyt väärään karkaamaan. Tuomari sanoi alueisiin tutustumisessa että toki jos koira kovin pitkälle häipyy tyhjään käytävään, niin se tulkitaan hallinnan puutteeksi ja alue hylätään. Pelkkä ovella pyörähtäminen ei haittaa, jos tulee kutsusta takaisin.

"ai odotetaan?"

"mä kastun"

Videolla "sun vuoro".

1. Toimistohuone 2:30

Etsi tosi kivasti niin että tuhina kävi. Nostin sen pöydälle mistä etsi hyvin. Ei mitään. Just ajan loputtua koira oli hajulla oik.puolimmaisen tuolin ikkunanpuoleisella sivulla, mut ei kunnolla ilmaissut. Tuomari sanoi silti että oisit ilmoittanut löydön niin olisin hyväksynyt. No kun se ei jäätynyt kunnon ilmaisuun niin ei viitsi arvailla. Ilmeisen huonosti levisi. Liekö laittanut hajut jo reilusti aiemmin. Kannustettuna Paju ilmaisi sen.

2. Toimistohuone 2:30

Ihan sama. Nostin yhdelle pöydälle, mistä itse kipitti toiselle. Etsi koko ajan ja tuhisi mennessään. Oik.takanurkkaan jäi pieni lipasto minkä tiedostin että sinne olis voinut kanssa nostaa, mut ihan sama. Ajan loputtua ei oltu lähelläkään hajua. Se olisi jäänyt sen nostamatta jääneen lipaston nuppiin, olis varmaan ottanut sen päältä. Alhaalta ei ottanut edes tuomarin näytettyä niin menin sitten vaan pois. Palkkasin tästä ihan kuten löydöstäkin.

Tuomari kehui että ihan sikahieno etsintä ja ihanan rohkea koira, toiset tarttee tossut että ne uskaltaa edes liukkaalla lattialla kävellä ja tää käy huvikseen kaikki pöydätkin. Lisäksi kehui miten ihanasti se etsii koko ajan, tuhina vaan käy. No, niinhän se tekee. Moni koirahan etsii jostain, siirtyy etsimättä seuraavaan kohtaan ja etsii taas. Mun muditkin tekee niin. Paju ei. Talkoolaiset huokaili kanssa että huikee oli. Mutta silti vituttaa miten tää voi aina olla tällaista. Joku vikahan tässä on, kun tämä on sen KAHDEKSAS koe eikä sillä ole yhtään satasta. Ei voi aina sattua niin vaikeita kokeitakaan. 🙄 Ymmärtäisin jos koira ei etsi tai jotain, että hajut jää, mutta nyt en vaan tiedä mitä mun pitäisi treenata kun ei tässä ole mitään järkeä.

Ei taukoa vaan suoraan jatkui. Kymmenen koiran koe oli kahdessa tunnissa ohi. Jalat oli umpijäässä. Otin koiran taas irti ja sillä aikaa kun laitoin hihnaa taskuun, se meni jo just sen huoneen ovelle missä tuomari seisoi. Ovet oli siis kiinni ja tuomari avasi kun ohjaaja oli valmis. Sanoin, että odota nyt hetki, mä oon tulossa mukaan. Kaikkia nauratti. Tää on mun taktiikka, jos oot ihan paska muuten niin naurata ihmisiä. 🤪

3. Toimistohuone 2:30

Tosi pitkään kerittiin pyöriä, aikaa jäi vajaa 30s, kun ilmaisi. Ihan selkeä ilmaisu nyt. Vas.patterin päällä valkoisessa möykyssä. Ilmeisen huonosti vaan levisi taas kun kyllä se siitä alta taisi parikin kertaa mennä.

4. Huone 2:00

Arvelin alueisiin tutustumisessa että nappaa pölyhuiskan. Mietin silloin että pyydän sit vaan irti, mutta sitten kun mentiin sinne ja oli huikeat 25 pistettä, päätin että jos se ottaa sen niin tehköön mitä haluaa, en puutu. Kävi pyörähtämässä huoneessa ja palasi sitten alkuun missä se saakelin huiska oli. Nuuhki pitkään koria reunasta, vähän niinku ilmaisikin, sitten vaihtoi korin päälle, nuuhki huiskaa ja sanoin nätisti ja hiljaisella äänellä että älä ota sitä. Heitä nahkiaisia ei pidä komentaa. Sit se ilmaisi korin sisälle laatikon reunaan. Tuomari hyväksyi, piilo oli kuulemma laatikon alla ja se laatikko oli vain painona siinä.

Kysyin mitä jos se olis ottanut sen huiskan, niin pelkästä siististä ottamisesta -1 "ja sit mä olisin vaan laittanut sen takaisin" ja sit kysyin että entä sellanen terrierin ei-niin-siisti tappporavistus niin sanoi että jos se saa heti irti niin varmaan samalla -1:llä selviää. Talkoolaisia nauratti.

No vähänkö olin hyvä kinkku!

50p sij. 9./10. TP. Satasia tuli neljä eli ei nyt ollut mikään helpoin koe, kun välillä kahdenkymmenen koiran kokeessa saattaa olla ihan liki kaikilla satku. Tämä TP oli oikeastaan talkoolaisten suosikki, ei tuomarin (sehän on täysin epävirallinen ja sen saa antaa tai olla antamatta, osa seuroista on vaihtanut talkoolaisten suosikkiin). Kuulemma ihanasta yhteistyöstä.

Iltapäiväkoe ei sovi mulle, olin jo ihan poikki kaikesta muusta sen päivän ohjelmasta. Hain vielä Jari-Pekasta subin ja söin sen just ennen koepaikalle siirtymistä, sit olin ihan ähkyssäkin. Nahkalle sen sijaan näytti myöhäinen aloitus sopivan, se oli itsekseen rauhallinen. No ulkona veti ihan sekona sisälle mutta sisällä liikkui järkevästi ja alueilla ei juossut.

"Vielä pitää kuvaa varten kastua" -ilmeeni

(Huomaa kassista törröttävät kintut 😀😀😀)

Sellasta. Nyt en kyllä kisaa yhdenkään koiran kanssa missään ennen kuin on kevät. Pakkaset ja loskat riitti. Onneksi sentään olin kotona vähän yli kuusi ja silloin oli vielä vasta hämärää!

Ihanan kanan sain!

Ai.. niin, nahka sai...

Kintun toipuminen, osa: uudelleen

Meillä on hävinnyt yksi Pajun vihreä fleecetossu ja yksi Lakin sininen "pysyy umpihangessakin" -sininen valmistossu. Jos joku lukija ei jo tiedä niin vihaan sitä kun mun pitää lenkillä kytätä koirien tossuja ja silti ne häviää. Ei siinä varmaan mitään jos remmilenkkeilisi auratulla jalkakäytävällä, mistä pudonneen tossun bongaa helposti, mutkun me lenkkeillään metsässä ja vaikka mulla on polku, koirat kyllä poukkoilee umpihangessa.

Jalka on näyttänyt hyvältä, koira on ollut ilman tossua ja kuuppaa sisällä ja pihalla ja se oli mun mielestä niinku siinä. Ulkona on nollakeli ja en oikeastaan ajatellut mitään kun otin sen ilman tossuja lenkille. Eilen tuli koko vuoden lumet, varmaan 40-50cm ja mentiin lumikengillä. Ekaa kertaa tänä vuonna. Eihän se siinä paljoa pääse kaahailemaan. Ja epäilen että edes The Siniset Tossut pysyy jalassa.

Loppumatkasta sitten jäi pieniä punaisia tippoja ja arvasin että ei vittu ole todellista....

Hauras on näköjään kintun uusi musta nahka. Ei muuta ku putsaus ja kuuppa päähän. Onneksi koira on oppinut elämään sen kanssa ja se ihan vapaaehtoisesti työntää päänsä siitä itse, vaikka ei oo tainnut edes koskaan saada muuta kuin kehut.

Se on saanut nyt reilua sinkkilisää mutta en tiedä olisko joku muukin lisä hyödyksi. Ainakaan sitä ei voi yhtään ottaa nyt lenkille ilman tossuja. Ei helvetin helvetti. Sulaisi nyt äkkiä toi puoli metriä lunta niin paljaalla maalla sitten taas näkee paremmin jos tossu putoaa. Ja löytää varmaan ne jo hävinneet. Aaaaaarrrrgghhhhh.

***

Jos lumessa ulkoilu on tassupotilaan kanssa hankalaa, niin loskassa se vasta onkin. Joka kerta kun koira käy pihalla, tossu on litimärkä.

Sain vinkin kintun huuhteluun 🤭 Vinkkaaja huuhteli paksussa minigripissä mutta minä otin lasipurkin.

Se on nyt lauantaina illalla jo ihan suht koht siistin näköinen, ei selkeästi ehtinyt ollenkaan niin pahaksi kuin ekalla kierroksella.

***

Ostin vielä tällaisen kun vinkin sain. Ei oo tarkoitettu avohaavaan, vaan sitten kun iho on ehjä. Kokeillaan. Lisäksi haettu Puuilosta sinkki-biotiinia. Ja kumitossuja. Ja yhdet lasten rukkaset jos kumitossut on just niin surkeat mitä epäilen.

**

Keskiviikkona, kuusi päivää tämän jälkeen, koira oli tossu jalassa pihalla. Minäkin olin siellä ja sitten katsoin että siellä se istuu ja nuolee kinttua eikä tossua ole mailla eikä halmeilla. 😫 Pari astetta plussaa niin koiran kahlatessa hangessa se on varmaan jäänyt johonkin askeleeseen, kun lumi on sellaista vetistä ja raskasta. Äkkiä meni kinttunahka, se meinaan veresti heti kun sain koiran sisälle ja pääsin katsomaan sitä.

Mulla lähtee vielä järki tän kanssa.

Sellainenkin käytännön ongelma että se ei mahdu kopan kanssa autoon. Siis on ollut siellä survottuna mutta se ei kunnolla mahdu sinne ja joutuu olemaan ihme asennoissa. Ei pääse lenkille eikä pääse autolla mihinkään. Ankeaksi meni koiran elämä.

Hybben läpivalaisu

Kyllähän se aina vähän jännittää mitä löytyy. Nyt ei kyllä kovin paljoa koska tuolla sen kropan käytöllä ja liikkumisella oli vaikea nähdä että mitään olisi kovin pahasti pielessä. Hampaat melkein kiinnosti mua eniten. Koiran omistaja halusi sydämen, polvet, lonkat, selän, kyynärpäät ja olat ja minä ne hampaat.

Oli sovittu aika mun lomalle. Otin sen päivälle niin ehditään käydä kunnon lenkki aamulla.

Sää: älähän nyt intoile

No ei sitten käyty. Ylihuomenna pitäis tulla vettä ja tämän erittäin todennäköisesti olla viimeinen näin kylmä yö. Ei jaksa enää yhtään pukea takkeja ja ennen kaikkea niitä tossuja, joita on jo hävinnyt yksi vihreä ja yksi sininen. Ja kyllähän mömmöissä oleva koira nukkuu ihan yhtä hyvin oli se sitten lenkitetty tai ei. Pojat jäi kotiin odottamaan.

Hybbe suostui kusemaan ja paskomaan. Se pissii suorastaan paljon, siis merkkailee, liekö tekemässä kohta juoksuja. Tuli sisään melko reippaasti, luuli kyllä varmaan olevansa menossa noseen ja sitten kun tajusi että oh shit, häntä laski. Kävi kuitenkin itse haistelemassa sekä hoitajaa että lääkäriä. Hoitaja kommentoi että onpas kaunis koira ja niin hauska nimi, virallinen siis, ja sanoin että joo hän saattaa ehkä joskus olla vähän... nimensä veroinen.

Ell kanssa puhuttiin eka niistä hampaista ja ell oli sitä mieltä, että näin nuorelta koiralta ei ole mitään syytä ottaa täydellistä koko suun röntgeniä. Vähemmät kuvat tulee mulle halvemmaksi ja ei kai sitä kuvaamista edelleenkään huvikseen suositella, säteily on säteilyä. Annoin luvan tehdä niinku parhaaksi näkee.

Painaa 10,45kg. Lääkäri kuunteli ensin pöydällä sydämen (ok) ja tutki polvet (oikein hyvät). Sanoi että vaikka näyttää että se jännittää niin se on kuitenkin hänen käteen ihan rento. Sitten tuikkasi aineet kankkuun ja otettiin koira alas. Hän antoi sille viltin ettei tartte kylmälle lattialle nukkua, ja jätti meidät kahdestaan.

"Nukkua? En aio nukkua täällä."

Onhan tää nyt aivan... absurdin harvaa

Oli ensin sitä mieltä, että juuei nukuta enkä varmana käy makaamaan, mutta tosi nopeasti se siitä alkoi horjua ja sitten suostui pötkölleen. Leikkasin siltä kynnet kun se uinahti. Oon nyt ruvennut muistamaan ottamaan kynsisakset aina nukutuksiin mukaan. Ei Hymnilläkään siinä kynnen leikkuussa mitään ongelmaa ole, mutta täysin rento ja liikkumaton koira on silti aina niin helppo ja voi mallata rauhassa ja vetää tosi lyhyeksi. Sitten he haki koiran ja mulle sanottiin että voisin vaikka tunniksi häipyä kahville.

Hain kiinalaista, voi sit syödä iloon tai suruun

Palatessa maksoin ensin ja sitten käytiin asiat läpi. Luustossa kaikki näytti olevan kunnossa, tarkemmin ei halunnut alkaa arvailemaan mitä tulee, se on Kennelliiton lausujan asia, mutta ymmärsin että mitään pommia ei ole luvassa. Hampaat puuttuu täysin eli suussa ei ole puhkeamattomia hampaita, eikä siis vaadi mitään toimenpiteitä. Tämä ei tule koskaan haittaamaan koiraa mitenkään. Kysyin sitten vielä mitä mieltä hän itse on tällaisen koiran jalostuskäytöstä, ja meillä oli tosi hyvä keskustelu. Jalostus tarkoittaa pitkäjänteistä työtä joka tähtää rodun ominaisuuksien parantamiseen, ja tähän tulisi olla suunnitelma usean sukupolven päähän. Jotkuthan vaan yhdistää Mustin ja Mupen kun ne on kivoja ja Muppe asuukin tossa naapurissa, se ei ole jalostamista. Hän sanoi että itselleen pelkästään tämä ei olisi suoraan syy hylätä koiraa, mutta koska sillä on tällainen selkeä puute, sillä tulisi olla sitten selkeästi jotain muuta hyvää, keskivertoa parempaa, annettavaa rodulle. Hän odottaisi pari kolme, neljäkin vuotta ja katsoisi sitten kokonaisuutta. Lääkärinä kaikki se muu terveys on todella oleellista, ei vain luusto vaan se että koira voi syödä mitä vaan, ei kutise, ei ole jatkuvia korva/silmä/ihotulehduksia ym. Ja se luonne. Kokonaisuus.

Ihanan helppoa.

Hymni tuli kotona autosta itse ja oli ihmeen virkeä. Kyllä se on aika sekaisin ja vinkuu paljon, eikä oikein osaa asettua. Mutta ei niin tillintallin etteikö asioiden kantaminen olisi mielessä 🤭 Olis nyt vaan antanut sellaiset mömmöt että se olisi yhden illan ollut paikoillaan!

Nyt sitten otetaan ilta rauhallisesti ja odotellaan niitä virallisia tuloksia.

"Joululakista en luovu"

***

Tän näköistä siellä suussa on:

**

Lonkat ja kyynärät tuli vuorokausi kuvauksesta 🥳: 

Selässä kuulemma viime aikoina mennyt seuraavaan päivään, ja sit on ne olat. En tiedä lausuuko ne eri henkilö vai mikä juttu. Odottavan aika on pitkä.

***

Lauantai-iltana tuli loputkin. (Kuka hitto niitä lausuu lauantaina iltaysiltä...?)

🥹

Hybbe on nyt sit mun ensimmäinen täysin ehjä eläin. Neljää hammasta vaille täydellinen. 💔