Kululaskelmat

12/2022-11/2023 tässä. Laitoin sen 2023-vuodeksi vaikka se nyt ei ihan sitä ole. En malttanut odottaa enää😀

Random tarkennuksia:

-kilsat on laskettu vain selkeisiin tapahtumiin, ei jokaviikkoista metsään ajelua. Ei sisällä auton muita  kuluja. Järki lähtee jos niitä alkaa laskea. Vaikka auto on pelkkä koirankuljetusvaunu, ilman koiria mulla ei siis olisi sitä.

-eläinlääkäri sisältää lääkkeet ja terveystutkimukset

-hyvinvointi sisältää hieronnan, osteopaatin, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon (lähinnä ehkä punkkilääkkeet)

-ruokinta sisältää kaiken mitä syödään, myös treeninamit

-harrastaminen sisältää kisat, kokeet, treenimaksut, lisenssit ym

-muu on hihnoja, pantoja, aktivointiruokakupit, alusta autoon ym

Sitten muutama ensiajatus itseltä:

Vuosi on varmaan hyvä, jos harrastamiseen menee huomattavasti enemmän kuin eläinlääkäriin.

6300e on ihan älytön määrä rahaa. Jos säästäisin sen vuodessa, voisin tehdä vaikka useamman ulkomaanmatkan. Toisaalta... mitä mä sitten tekisin kaikki muut päivät jos pari viikkoa vuodesta oisin lomalla?

Harrastamisesta olisi helpoin myös karsia, ja samalla putoaisi hieman ruokinta, kun kalliit treenimakkarat jäisi ostamatta. Ruokinnasta voisi myös  pihistää ihan vaan jättämällä kaikki puruluut ja sellaiset pois ja ostamalla vain oikeaa ruokaa. Tarvikkeista yhtäkään ei oikeasti olisi tarvittu, on kyllä hihnaa ja pantaa jo ennestään, mutkun.

En ole (enää) mikään joka pieraisusta lääkäriin ryntäävä, mutta lääkärikuluistakin olisi voinut säästää esim Pajun viralliset lonkka-, kyynär-, selkä- ja  polvitutkimukset. Joku joskus ihmetteli että kuvaan sen niin kattavasti kun se on yksipallisena ei-jalostukseen-kamaa. No se nyt oli vain yksi viisisataa sinne tai tänne  😂

Lopputulos: laskeminen on koukuttavaa, mutta en tiedä onko tässä järjen häivääkään. Nyt mua vaan kiinnostaa onko vuosissa kuinka paljon eroa,  ja mua kiinnostaisi myös laskea koirakohtaiset kulut. Lähinnä sitä ajatellen, että vanhan koiran pito on kalliimpaa kuin nuorten, toisaalta nuorikin koira voi olla sairas ja muutama ell-käynti nostaakin summat äkkiä korkealle.

YEK2S

Lauantaina oman seuran nosekokeessa Mäntyharjulla. En ensin edes ilmoittautunut, koska meillä oli tiedossa samana päivänä työpaikan pikkujoulut ja koska voisin hyvin vaipua nosetalviunille. Koe ei kuitenkaan tullut täyteen edes ei-jäsenistä ja vapaita paikkoja huudeltiin ja minullekin henkkoht tyrkytettiin, niin menin sitten.

Yllättäen talvi tuli ja pakkasta oli sellainen -12. Pakkasin koiralle lämpöalustat ja takin ja itselle toppaa ja lisäksi villafiltin, jonka alla voisin istua autossa. Istuinkin, ja huomasin että siinä oli kuivunutta oksua/paskaa/whatever, mutta todellinen koiraihmimen ei hätkähdä vaan kääntää sen vaan niin ettei paljas käsi osu siihen. 😄

Lakki oli arvottu numerolle 3, ja kun ykkönen vielä oli perunut, oli hyvä tilanne koska päätin että lähden heti toisen kierroksen suorituksemme jälkeen. Mervi lupasi ottaa mun kisakirjan.

Tuomarina oli ihana Mari Laasanen ja hän oli tehnyt tosi kivat isot alueet. Tykkään että saa etsiä kunnolla. Kaikki sai myös tehdä vapaana.

Nosekuula goes kylmä

Päätin että hyödynnän vapaana etsimisen ja yritän jättäytyä taakse ja antaa koiran mennä itse. Päätin myös, että kokeilen sitä Ellin valkussa esille tullutta kunnon sosiaalista palkkaa ekan löydön jälkeen. Hyppyytän koiran mua päin ja nujuan sen kanssa sen kymmenen sekuntia ja sitten jatkuu.

Lämppähajulla palkkasin nyt kanssa kunnolla kuten valkussa oli puhe ollut. Lakki oli tosi riehakas ja heitti volttia ja veti kuperkeikkaa koko odotusajan.

Ensimmäinen alue, kaksi piiloa, aikaa 4:00

Tässä me sitten heti missattiin toinen, tuo pöydän alla ollut. Toinen löytyi nopeasti ja mielestäni tehtiin kattava etsintä. Hormin kohdalta Lakki yritti tuon ison pöydän päälle, mihin sanoin että ei sinne varmaan tartte mennä, mutta ehkä olisi pitänyt tajuta että joku sitä siellä kiinnostaa ja ymmärtää että ainoa mahis on pöydän ja pylvään välissä. Yritin kerran ohjata sen sen pöydän alle, mutta se ei mennyt. Haju selkeästi siirtyi vähän tuonne vasempaan takanurkkaan ja siellä koira itsenäisesti etsi korkeaa ym.

No sehän meni vähän niinkuin siinä sitten.

Toinen alue, yksi piilo, 2:00

Lakki otti hajun heti lähdössä, mutta piti pyörähtää kerran huoneen ympäri ennen kuin se paineli tuon huonekalun alle ja ilmaisi sinne. Piti kyykistyä itse ja katsoa onko siellä edes mitään, pyysin samalla uudelleen näyttämään. Tuomarin mielestä koiralla on kiva tekniikka etsiä (hän on aiemminkin kehunut kun se käyttää enemmän nenää kuin jalkoja) ja sille sopii tosi hyvin kun se saa tehdä vapaana.

Tauon jälkeen toinen kierros. Odotellessa Lakin kintuilla oli kuulemma kylmä (se hyppeli tassu ylhäällä) niin otin sen syliin odottamaan. Sisäänheittäjää nauratti.

3. Alue oli tosi iso, kaksi piiloa, aikaa 4:00. Ikkunaseinällä oli ilmalämpöpumppuja kovaa puhaltamassa. En jaksanut enää miettiä niiden vaikutusta kun tulos oli jo mennyt, ja ajattelin että tässä varsinkin koira irrotkoon itse niin tulen vaan perässä.

Sehän sitten irtosi, eka piilo heti takanurkasta kuormalavojen alta. Siihen koira jäi vähän jumiin ja juoksi useaan kertaan uudelleen ihastelemaan sitä eri kohdasta, en tiedä kuinka syvällä se oli siellä. Siihen meni toki aikaa turhaan. Täällä sitten yllättäen vähän kaasu hirtti kiinni ja Lakki juoksi. 😶 Lopulta rupesin vähän ohjaamaan kuitenkin pöytien alle ym, mutta toinen piilo jäi yhteen tuolikasaan. Kyllä se oli siitäkin ohi juossut.

4. Alue, kaksi piiloa, 3:00

Tässä meillä molemmilla ehkä vähän loppui puhti kesken tai ei oikein jaksanut enää huolehtia kattavasta etsinnästä. Lakki juoksi takaa tuon toisen tilan läpi pariin otteeseen ja minä ja tuomari yritettiin pysyä perässä. Mua nauratti takahuoneessa ollut irtopää ja oli siellä jonkun hiuksetkin, Lakki mulkoili niitä ja sanoin sille että varo vaan ettei ne hyökkää sun kimppuun. Lipasto löytyi, mutta sitten jäätiin jumiin vihreän verhoillun tuolin takana olevaan oveen ja Lakki ihmeen kauan nuohosi siinä. Lopulta ilmoitin siihen löydön mikä oli väärin 😄 Vein koiran vielä sinne sairaalavuoteelle missä piilo oli, mutta ei se oikein saanut siitä kiinni, niin totesin että meille riittää ja päästetään seuraava kehiin. Tuomari sanoi että se leviää huonosti mutta on kyllä löydettävissä.

Juostiin ulos pelaamaan pallolla ja sitten koira autoon ja menoksi. Vein sen kotiin ja siirryin pikkujouluihin, ja olin vissiin just syömässä kun koe oli loppunut ja Mervi laittoi viestin että Lakki oli saanut tuomarinpalkinnon "ihanasta koiran palkkaamisesta". 🥺🥰 Se siis toimi kivasti ja näköjään näytti siltä myös tuomarin silmään! Satasia tuli vain yksi että oli aika vaikeat piilot. Tykkään silti paljon enemmän tällaisesta kuin niistä ihan höpöalueista, mitä pahimmillaan on. Nosessakin alkaa olla tuomareissa selkeitä eroja ja osa on helpompien ja osa vaikeampien maineessa. Löydettiin siis vain 4/7 ja oltiin tuloksissakin häntäpäässä, mutta Lakki oli hyvin onnellistunut niin mikäpä siinä sitten. 🤍

Marraskuuta

Random kuvaoksennus vain. Ei oo Jämin jälkeen tehty mitään. Vika viikko saikkua oltiin vielä mökillä ja sitten paluu arkeen. Olo on sellainen että voisipa kömpiä talviunille ja herätä vaikka huhtikuussa.

Parikymmentä senttiä lunta ja sieltä ne sissit vaan paljastui kun se suli

Harmaakin on kaunista mutta pimeä vie voimat.

Mietin vaan että voi kun se olisi 'silmäkylpy'

Lakilla on lauantaina nosen kakkosen sisäetsintäkoe. Ei oo treenattu mutta kaikki sen parhaat koesuoritukset on tulleet just niin 😄 Joulukuussa olis oman kylän rallykokeet jos kävisi sitä vikaa avon tulosta tavoittelemassa, mutta muuten ei oo ajatusta suunnitellakaan loppuvuodelle mitään menoja. Jos jaksaisi edes lenkit niin se riittää tähän hetkeen.

Jämimudit

Vähän kuin "jämämudit".

Keskiviikkona silmälääkärin ja noseyksärin jälkeen ajettiin vielä Jämille. Lunta oli tullut koko keskiviikon aivan hulluna, ja tulisi vielä ainakin vuorokauden lisää. Oli kuulemma erittäin huono ajokeli ja radiosta tuli koko ajan lisää onnettomuuksia. No olihan se joo, paikoin oli sen verta uraa ja/tai lumitöyssyjä että pudotin hieman nopeutta, mutta suurimman osan ajasta ajoin ihan normaalia kahdeksaakymppiä. Lunta välillä vähän sateli ja välillä ei. Ihan tavallinen talvikeli minusta. Ainoastaan sellainen ongelma että p-paikkoja ei kukaan ollut ehtinyt auraamaan enkä päässyt puskapissille. Parkanossa kävin kaupassa ja syömässä ja ajelin perille. Juuri ennen kuin pääsin pihaan passattikin päätti koristautua.

Mukava viedä junalla nää kamat kotiin, jos auto kuolee 

Voi vittu taas mikä sä oot mee pois

Meillä piti olla jälkileiri mutta sitä lunta on ainakin polveen saakka.

Majoituin, saunoin, etsin auton ohjekirjan ja googlasin symbolin ja mitä kaikkea se voisi tarkoittaa, ja kävin ajoissa nukkumaan. Aamulla menin ekana sörkkimään autoa ja toivoin että se varoitus olisi mystisesti yön aikana kadonnut. No ei ollut. Soittelin pariin lähimpään korjaamoon jos pääsisi johonkin vikakoodin lukuun, laittelin sisälle nosehajuja ilmaisutreeniä varten, söin aamiaista. Kukaan ei vastannut. No sehän on keltainen ja on sitä keltaisilla ennenkin ajettu... kaipa sitten vaan ajan sunnuntaina kotiin ja toivon parasta.

Mun paikka taisi mennä

Juuri ennen kuin aloin ottaa nosehajuja, soitin vielä uudelleen toiseen korjaamoon ja sain ihmisen puhelimen päähän. Hänelle sopi parhaiten heti joten jätin koirat ja hajut ja ampaisin matkaan. Selvisi, että todennäköisesti pelkkä sähkövika sään takia, hän nollasi sen. Jos palaa, niin käytävä kotona sitten uudelleen. Jos palaisikin ja pysyy keltaisena ja auto kulkee normaalisti ettei ala nykiä tms, niin voi ajaa. Joku kaasuläppä se oli.

Tein nosetreenit, kävin lenkillä ja makasin sohvalla odottamassa muita. Oli tosiaan tarkoitus jäljestää mutta nyt meni vähän suunnitelmat uusiksi. Treenattiin ilta nosea mökillä. Ykkösen sokkoja ajan kanssa.

Perjantaina aloitettiin aamu kovan alustan jäljellä, ja siihen saatiin aika monta tuntia menemään. Lakki teki kaksi jälkeä ja oli vallan kiva, tosin jälkimmäisellä huomasi että sitä vähän ärsytti että keppejä tuli koko ajan. Pöne ja Paju sai kanssa lyhyet jäljet. Tehtiin myös tottis-/tokotreenit niin että jokainen teki omiaan. Lakki teki ensin pelkkiä aloituksia ja oli tosi kiva. Sitten paikkista vähän aikaa alustalla, oli rento. Paju sai härvätä vähän kaikkea.

"Ihan ku oltais Alpeilla"

Illalla taas nosea mökillä. Tehtiin kaksi kolmosluokan etsintää, molemmissa kaksi erillistä aluetta, eli piiloja max 3+3 tai toinen alue voisi olla tyhjä. Tämä oli kamalaa. Siis on se vaan vaikeaa. Ekasta löydettiin 1/4 ja tokasta 1/2. Ekassa tosin pari hajua oli sellaisia ettei niitä kukaan muukaan saanut, eli huonosti levisi, ja yksi sellainen mikä jäi saunan lamppuun ja minkä osasin sanoakin että sinne jäi joku. Näissä treeneissä kannattaisi ehkä käyttää nollakoiraa ja varmistaa että piilot on löydettävissä, muuten näistä menee pointti ja tulee vain olo että ollaanpa me paskoja.

Vippaa ihan viimeistä päivää 

Maailman pienin jälkikeppi, se hajosi Lakin tuodessa sitä mulle 🥰

Paappa

Illalla tehtiin myös ajoneuvot ja "tuolijumppaa" eli tuolissa yksi piilo ja sitä käännettiin joka toiston välissä. Sää muuttui plussan puolelle.

Lauantaina aamulla ekana esineruutua. Sataa tihuutti vettä, ja koko yön oli ollut ainakin pari astetta plussaa, niin lumet oli aika hyvin vetäytyneet ja saappaan varsi riitti. Lakki oli normihyvä ja Paju sai etsiä kanssa pari toistoa kanipallolla.

Pöne sai aina välillä mökissä ihan hullun kohtauksen ja huusi suoraa huutoa. Se saattoi istua mun sängyllä ja huutaa seinälle. Sen laukaisi välillä se että hain huoneesta jonkun tavaran tai toisen koiran, välillä taas pysyi hiljaa vaikka kävin siellä. Käytin sitä ekana ulkona jos sillä on äkillinen ribali mutta ei ollut. Mikään komentaminen ei tietenkään auttanut ja se oli aika kauheaa. Luulen että se oli dementoituneen aivon purkaus siitä että vituttaa ettei pääse itse ja missä ihmeessä me edes ollaan ja ja ja... Autossa se odottaa rauhassa ja menee sinne edelleen mielellään, mutta eihän sitä nyt viitsi viittä päivää autossa säilöä.

Lounaan jälkeen vesisadetta paossa sisällä ja toko/tottis/rallytekniikkaa olkkarin matolla. Lakki teki seisomaan nousuja sivulla ja oikean puolen perusasentoa. Paju paikkiksen alkua ja kaukoja. Ei oikein aivot olleet mukana ja tämä oli enemmän sellainen että tulipa tehtyä mutta en tiedä menikö mikään eteenpäin.

Illalla vielä ensin nosea, tein muille ykkösen sokkoja ja etsin ne itse kanssa. Pöne sai etsiä kolikkoa matolta.

Lakki-piilo! Tajuutko?

Piilo oli lakin alla 🤭🍄

Ihan paskaa nää mudileirit tyhmät mudit vaan treenaa

Lopuksi pimeän jäljet. Lakille tien ylitys ja lopuksi jälki meni aamuisen esineruudun poikki. Lakki oli sikahyvä, hieno nosto lumesta oikeaan suuntaan, hyvä tien ylitys ja esineruudun harhat ei häirinneet. Eipä se pimeä koiralle mitään meinaa, mutta olipas hauskaa ekaa kertaa ikinä jäljestä otsalampun kanssa.

Sunnuntaina kinokset oli lähes tiessään ja oli +7 astetta. Ei olisi millään jaksanut herätä, kolme päivää siis vielä menee, mutta neljäs pitäisi olla lepoa, että menisi sitten taas se viides 😄 Siivottiin mökki ja Kristina lähti jo kotimatkalle. Me muut mentiin taas Jämikeskukseen ja tehtiin kolmelle koiralla hiekka/asvaltti /sohjo/lumijäljet. Tehtiin myös nosealueet ulos. Mökki piti luovuttaa klo 14 ja haluttiin ehtiä sinne vielä syömään lounas, joten tottikset jäi tekemättä vaikka oli tarkoitus. Lakki jäljesti taas varsin hienosti, olipahan alustan vaihdoksia. Paju ja Pöne sai etsiä kolme aluetta laakeria.

Alpit suli

Lopuksi vielä Paju pääsi pikkutyttöjen kanssa vähän kävelylle. Karmalla (ruskea) oli ollut ikävä irtokoiratilanne ja sille haluttiin positiivinen kokemus vieraan koiran kanssa. Paju on tällaisiin niin hyvä. Manan (musta) kanssa se on aiemminkin leikkinyt.

(Ei, tietenkään ei menty tuonne uimarannalle mitä kyltti koski.)

350km ja noin viisi tuntia myöhemmin oon takas mökillä. Ei pala autossa mitään valoja, joten lienee selvää että se oli valeilmaisu. Huh. Joku tollanen random moottorivian merkki onkin tosi kiva. Jämille mennään niiden huikeiden metsien takia ja tää meni nyt vähän hukkaan, vasta sunnuntaina olisi ollut metsää näkyvissä. Hirveän huono tuuri että marraskuun ekoina päivinä on noin paljon lunta. Kyllähän me keksittiin muutakin tekemistä että ei sillä, mutta jäi silti sellainen olo että tuli nyt säädettyä vähän kaikkea ja oli kivaa, mutta mitään varsinaista koiran kouluttamista ei kyllä ehkä tapahtunut. No ensi kerralla uudelleen! Meillä oli 8 mudia ja kaksi syrjähyppyä mukana.