SISA2

Sama paikka ja sama tuomari kuin vuosi sitten. Nyt mä vaan todella halusin sen satasen ja aamulla päätin että sehän tehdään. Koepaikka on tosi kiva, mutta parkkista ei ole. Tai vastapäätä on kaupungin julkinen, maksuton parkkis, mihin menee noin 20 autoa, mutta sitä ei voi varata meidän käyttöön. VPK:n pihalle ei voi pysäköidä siksi, että jos tulee hälytys niin sitten tulee äkkilähtö. Sellainen poikkeus oli, että jos lähtee välillä pois eikä mahdu takaisin parkkiin, rakennuksen sivulle voi ajaa vain oman suorituksen ajaksi. Aamulla saatiin kaikkien autot parkkikselle, vain juoksunarttu joka suorittaa kaikki etsinnät putkeen viimeisenä, lähti suosiolla alueisiin tutustumisen jälkeen pois paikalta. Nosessa on lähes aina kokeissa whatsapp-ryhmä jossa sisäänheittäjä päivittää tilannetta "1. suorittaa, 2. lämpälle" jne, ja siitä on todella kätevä seurata koska pitää olla valmiina itse.

Lakki oli nro 8./15. Olin taas ajatellut käydä asioilla jossain välissä ja aamulla sain onneksi auton peruutettua parkkiin, niin uskaltaa ahtaasta välistä lähteä oman ekan suorituksen jälkeen.

Koe lähti menemään aika nopeilla vaihdolla. Käytin Lakkia vähän kusella ja siellä oli jo vitonen lämpällä. Huomaa että kotona on se juoksuja tekevä narttu, Lakki kusi ihan joka saakelin näreeseen. Yhdelle vinkuvalle meidän luokse haluavalle koiralle se melko pontevasti murahti, mikä on aika jännää sekin, koska eihän se normaalisti koepaikalla välitä oikein mitään. (Ja mietin tätä kirjoittaessani miten jännää on että mulla on nyt KAKSI MUDIA joista kummastakin voi sanoa ettei se välitä koirista oikein mitään. 😳 Ainakaan koepaikalla, lenkillä missä yksittäinen satunnainen tulee vastaan, on vähän eri. Siitä pitää ilmoittaa äiskälle puhkumalla.)

Hetkeksi autoon ja sitten menoksi.

Eväät oli jäässä kun unohdin ottaa ne aamulla aiemmin pakkasesta 😂

Kaikilla alueilla oli kaksi piiloa. Yläkerran, alueet 1. ja 2. sai tehdä vapaana, alakerran 3. kytkettynä ja 4. vapaana. Hyödynnän Lakin kanssa aina mahiksen koska se sopii meille todella hyvin. Vein sen siis lyhyessä hihnassa ja normi pannassa.

Lämpällä reagoi eukaan hyvin, laakeriin ei niinkään. Olis kovasti halunnut haistella mattoa missä odotettiin, melkein niinku impata. Ei se yleensä. En oikein tiennyt kieltääkö vai antaako. Periaatteessa mun mielestä treeneissä ei touhuta omia, toisaalta mitä väliä miten se viihdyttää itseään odotellessa koska kyllä se sit luopuu siitä kun suoritus alkaa.

1. Toimisto 2:30

Lakki lähti tosi kivasti etsimään ja päätyi hyvin nopeasti hajulle ikkunaseinälle. Palkkasin melko riehakkaasti mutta hän oli sen oloinen että noniin joojoo jatkuu. Seisoin alussa ja lähetin sen siitä jatkamaan pöydän toiselle puolelle ja siitä kaapin edestä otti heti toisen. Tätä piti tarkentaa kauan, ja kerran se jäi haistelemaan lattiaa siinä edessä. Kehotin heti että jatka vaan, mutta ehkä se oikeasti selvitti hajua eikä impannut kenenkään tassunjälkiä. No sieltä jonkun kohdan kaapistosta valitsi ja oikein oli.

Sai jäistä koiranmakkaraa, ilahtui kovin eikä valittanut että on kylmää.

2. Toimisto/luokka 3:30

Paineli suoraan verhoseinälle ja jäi pilveen, nuohosi sekä patteria alas että verhoa ylös. Viime vuonna täällä oli verhon nurkassa saumassa piilo, ja mietin että ei kyllä voi olla samassa kohtaa. No se oli keskellä verhon alasaumaa. 😄 Tässä vielä vähemmän kiinnosti mun sosiaaliset sössötykset ja se vaan lähti jatkamaan. Meni keskimmäisen pöytärivin ali ja siellä pöydän alla pilveen, tätäkin se tosi huolella tarkensi, kävi läpi pöydät ja tuolit. Siirryin etupuolelle että näen mitä se tekee, ja valitsi sit pöydän alusen.

Syötiin makkarat loppuun, tuomari sanoi että etsii tosi hienosti vapaana.

Lähdin sitten suoraan käymään Puuilossa, sitten ajoin ABC:lle vessaan ja ostin vähän evästä ja söin pihassa, sen jälkeen siirryin Lidliin kauppaan. Palattuani autoon kännykkä sanoikin että ykkönen lämpälle, joten ei muuta kuin koepaikalle. Mun parkkipaikka oli mennyt ja ajoin rundin kunnes löysin paikan melko läheltä, ison tien toiselta puolelta. Silloin oli jo nelonen valmistautumassa. Hetken tuntui että johan tässä on kiire mutta jos nelonen valmistautuu niin sehän tarkoittaa että kolmonen on lämpällä ja kakkonen etsii, niin ei nyt oikeasti. Vessaan olis kyllä taas pitänyt päästä ja tokalla kierroksella sitä sai vapaasti käyttää, toisin kuin ekalla, mutta olin nyt kuitenkin sen verran kauempana etten jaksanut eka kävellä ilman koiraa vessaan ja sitten tulla hakemaan koiraa.

Nyt meinasi taas alkaa jännittää ja mietin vaan että älä tyri nyt. Se kolmas alue oli osin sama kuin viime vuonna silloinkin kolmas alue, mihin se silloin kusahti. Ja se pitää tehdä kytkettynä.

Toisen kierroksen makkarat jäi tietenkin kylmälaukkuun kylmäkallen kanssa halailemaan ja jäässä ne oli nekin, pikainen sulatus auton ikkunalla auringossa. Oon tykännyt pakastaa nämä, ne ei ole niin limaisia käsitellä kun ne olisi vähän jähmeitä. Umpijäässä ne ei edes irtoa toisistaan... Koirissa on eroja, Lakki haluaa että sitä syötetään kädestä yksi pala kerrallaan ja noi kaksi muuta taas haluaa ahmia kaiken itse kupista.

3. Baarissa kaksi erillistä tilaa 4:00

Tälle kierrokselle laitoin sille valjaat ja otin liinan mukaan.

Yritin lähettää koiran ihan niinkuin se olisi vapaana, ja se lähti hyvin. Aloitettiin tuosta missä oli biljardipöytä, ja koira meni aika suoraan hajulle, tätäkin piti hetki tarkentaa ja annoin sen ihan rauhassa tehdä. Sehän yleensä niiaa mennäkseen maahan ja sitten niin kauan nenii kunnes on tyytyväinen, sitten se kääntyy katsomaan olkansa yli mua. Jatkettiin siitä, käytiin eka tila läpi, mentiin toiseen tilaan, missä reagoi baaritiskiin ja pyrki tiskin taakse. Skannasi hyvin ylhäältä ja alhaalta mutta ei löydy mitään. Tuossa pitkän tiskin päädyssä oli juliste ja pyysin katsomaan sen, ei mitään siinäkään. No jatkettiin ja palattiin ekalle alueelle, ja nyt nenittiin sitä "loossia" missä haju viimeeksi oli, todella kauan. Tässä kävi nyt ihan klassinen että ohjaaja saa koiran kiinnostumaan jostakin, onneksi Lakki on kuitenkin siitä kiva että se ei tee valeita vaikka sitä prässää. Sanoin siinä sitten ääneen että ei se välttämättä oo täällä vaikka vuosi sitten olikin. Ohjasin sitä nyt tosi painokkaasti kädellä että katso tuolta ja tuolta, mutta ei oikein missään mitään. Palattiin ekalle alueelle päin ja sitten tuli 30s jäljellä. Vein sen sinne tiskille missä se oli ollut kiinnostunut, ja siinä sitten annoin sille tilaa. Mun kokemuksen mukaan jos aika on loppumassa kannattaa vaan väistää ja olla "auttamatta". Onneksi se nyt sitten ehti työstää sen, se kun tökkäsi nenän sinne vähän eri kohtaan kuin missä oltiin käyty niin arvelin että aika on vähissä ja sanoin vaan "löytö" vaikka koira ei edes ilmaissut. Sitten kun tuomari vastasi että oikein, kiljaisin että "EIHÄN?!!?" 😂 Jäi kuulemma ihan 8 sekuntia jäljellekin.

Harmittaa, että kiire ja tuloksen tavoittelu on usein ristiriidassa sen kanssa mitä oikeasti haluaisin nähdä. Mietin nyt taas sitä, että nyt kun menin voimakkaasti ohjaamaan niin kuinka paljon se syö sitä irtoamista ja omatoimisuutta mitä koira siihen saakka niin kivasti oli esittänyt. Pitää ainakin ens treenit tehdä taas niin että saa irrota itse.

Sydän hakkasi ja sanoin koiraa palkatessa, että odottakaa nyt hetki että ohjaaja saa pulssin tasaantumaan. 😁 Viimeiseen sai taas päästää koiran irti ja nyt kyllä alkoi ahdistaa, että ei voi jäädä tästä kiinni. Näennäisen pieni ja helppo tila ja lyhyt aika, mutta voihan siellä olla mitä vaan...

4. Pukkari ja pesuhuone kaksi erillistä tilaa, 2:30

Lakki lähti hyvin ja jäin taaemmas. Kiinnostui heti tuosta oikealla olevasta alapiilosta, hetken mallaus ja taisin pyytää että näytä uudestaan. Sen jälkeen se paineli takimmaiseen huoneeseen, meinasin taas alkaa sörkkiä että katso tosta ja katso tosta, mutta yritin hillitä itseni. Siellä pyörähdettyään se jäi seisomaan ja katsomaan mua, niin peruutin huoneiden välistä ovelta pois tieltä ja se luikahti takas ekaan tilaan. Nuuhki hetken tuota valkoista säkkiä tms ja halusi palata sitten kohti lähtöä, missä ihan selkeä pilvi ja lopulta ilmaisu. Ja se oli siinä!!!!!! 😍

Tuomari kävi kehumassa työskentelyä ja kysyi minkä ikäinen koira. Sanoin että kuusi, niin se kysyi että ai vasta, kun se on niin harmaa. Sanoin että se on sen värinen 😂 Ja että mudiksi tämähän on todella rauhallinen ja seesteinen noseyksilö. VPK:n edustaja avasi mulle poistumisoven ja kehui kanssa että olipas jännää pidättää hengitystä toisen puolesta, kiitos näytöksestä!

Lähdin sitten heti oman suorituksen jälkeen, porukat oli meillä ja oli vähän hommia. En tykkää kesken kokeen poistumisesta, mun mielestä se vaan on epäurheilijamaista. Sen pari kertaa kun oon tehnyt niin mun noseurani aikana, mun koira on voittanut, joten korkeat oli odotukset nytkin. Toisaalta sillä alueella missä oli pisin aika, meni ihan tappiin asti, ja musta nämä ei ollut mitenkään vaikeat piilot niin veikkasin että satasia on varmasti tullut ja silloin se ei kyllä ole edes kärjessä. Aivan sama. Nosessa luojan kiitos ei ole mitään väliä sillä miten muut suoriutuu, satanen on satanen. Ei siis tartte voittaa niinku jossain agilityssa.

Mä muistin taas miksi tätä harrastetaan. 💖 Siis ne kylmät väreet ja se onnistumisen tunne! Tuntui että ihokarvat oli pystyssä koko kotimatkankin. Lakki on nyt tehnyt kahdessa peräkkäisessä sisäkokeessa satasen. Ykkösissä niitä nyt vielä tehtailee mutta kakkosissa pidän sitä selvänä onnistumisena. Jospa nyt olisi Lakilla kaikki kunnossa ja asetukset kohdillaan! Näin se vaan kuulkaa kannatti päättää, että nyt se tulos tehdään.

Kysyin alkuillasta kokeessa olleelta tutulta miten mulla meni, niin satasia oli tullut 8 ja Lakki ei ollut kolmen parhaan joukossa. Tulokset tuli illalla, Lakin sij. 7./15.

SISÄ1

Juu ei mun pitänyt. Osui silmään mainos, että vapaita paikkoja oli reilusti, ja sen enempää miettimättä ilmoitin hänet sinne. Ehkä olis voinut ensin hetken miettiä.

Koe tuli vielä tosi huonoon aikaan kun nämä huonot treenit sattui alle. Toisaalta mun kaveri sanoi jo vuosia ja koiria sitten hyvin; nose on kokemusten hankkimista ja eihän se koetilanne eroa treenistä, niin senkun kartuttaa sitä kokemusta. Hymni oli numero 19./20. Ilmoitin että se tekee juoksuja ja saattaa aloittaa ne koska vaan. Ei aloittanut. Otin kuitenkin juoksupöksyt mukaan, ajattelin että mun tuurilla ne todetaan alkaneeksi sitten koepaikalla. Tähän kokeeseen juoksuinen sai osallistua pöksyt jalassa viimeisenä.

Koe alkoi klo 16. Iltakoe? Miksi en ajatellut aiemmin? Koko aamu meni pyöriessä kotona. En oo yhtään iltavirkku. Ai kamalaa. Aamulla kotona muistuttelin istumista kolmella helpolla piilolla. Oli niin huono sää että lenkillä ei käyty, mutta hän oli useita tunteja nahkan kanssa pihalla.

Olin puoli tuntia ajoissa, ajattelin että haen ABC:lta ruokaa ja auto pitää tankata ja koirat kusettaa etukäteen. Pyörähdin parkkiksella kierroksen ja totesin että en mä mahdu tänne. Olkoot. Ajoin koepaikalle.

Koe oli Renkomäen hallilla. Ei jatkoon. Alue on aidattu ja koiria ei saa ulkoiluttaa aidan ulkopuolella. 😳 Tämä oli jo koekirjeessä ja pyydettiin ulkoiluttamaan koirat ennen koepaikalle tuloa. Halli oli hyvin pieni ja sijaitsee asutusalueella, kai siinä ajatellaan että naapurit ei valita kun kusta ja paskaa ei ole joka paikassa. Mutta aika epäkäytännöllistä, se parkkis ei kuitenkaan ole mikään iso.

Vasta koepäivänä huomasin somesta tämän:

Onpahan ainakin häiriöhajuja... tosin kai tuollaisessa treenihallissa aina.

Hymni arvottiin sirun lukuun, luin itse ottamatta koiraa autosta. Ihan keskellä selässä, lapojen välissä on, osuin suoraan.

No sitten tuomarinpuhuttelussa selvisi että kaikki neljä etsintää tehdään putkeen. Maksimiajat yhteensä 12min, siihen palkkaus ja siirtymä päälle niin huh huh. Laskin että helposti kolme tuntia ennen meidän vuoroa. Koepaikan vessa oli kahden alueen keskellä ja sinne ei kesken suoritusten luonnollisesti pääse. Lähtölistan loppupäässä oleville suositeltiin suoraan että menee sinne ABC:lle, joka kilsan päässä oli. Vessaankin. Muuten aloitus olisi venynyt jos kaikki 20 käy yhdessä ainoassa vessassa ensin...

Kaikki paitsi ekan alueen sai halutessaan tehdä vapaana. Arvelin että häntä jännittää kaikuva, ahdas halli, jossa seinustalla oli varmaan kymmenen ihmistä. Toisaalta eilen kun arvelin että jännittää, ei todellakaan jännittänyt. Yritin olla kauheasti miettimättä mitään muuta kuin että ohjaan selkeästi mistä etsitään. En aikonut tehdä vapaana.

No, ajelin sitten takaisin sinne ABC:lle. Nyt mahtui parkkiin. Kävin hakemassa ruokaa ja istuin sitten autossa miettimässä että ei kyllä millään jaksa mennä Kärkkäiselle vaikka olin ajatellut omaa vuoroa odotellessa käydä. Mulla oli kirja mukana, istuin siihen saakka että nro 10 oli menossa, sitten kävin vielä ABC:n vessassa ja siirryin koepaikalle. Siellä oli menossa numero 11. Käytin koiraa siinä pihalla, pissi. Käytin poikiakin. Sitten taas odoteltiin. Hymni jonkun verran tuffaili autosta äänille.

Ei ollut oikein mitään odotuksia. Tiedostin, että mua meinaa vituttaa se, tämä ja tuo, mutta nyt on taas se hetki että minä meidät tänne toin ja minun vastuulla on se että meillä on kivaa. Jos se ei jaksa tehdä neljää aluetta putkeen, sitten se ei jaksa. Odotteluaika on mikä on, samahan se on odottaako kaksi kierrosta vähemmän aikaa kerrallaan vai yhden kierroksen kerralla. Mitä sitten jos menee myöhille, huomenna on vapaata ja matkaa on kuitenkin vaan 130km eikä mitään neljää sataa yötä vasten ajettavana.

Numeron 12 suoritettua pidettiin 20min tauko. Tuomari varmaan uusi hajut ja siitähän tulee se vartin pakollinen odotus. Silloin olis saanut käydä myös vessassa, mutta jostain syystä en mennyt ja sit kohta olikin ihan kauhea pissihätä.

Me päästiin lopulta klo 19.30, mikä oli 3h10min siitä kun eka aloitti. Lämpällä hän oli ihan liekeissä. Hyppi mun pään korkeudella. Sisälle mennessä vähän jännitti ja mulkoili ihmisiä. Siellä oli sellainen kauhea hiljaisuus missä jokainen rasahdus kuuluu, niin juttelin sille sitten ekan etsinnän aikana että hyvin menee ja niiskutin tahallani vähän enemmän kuin nokka oikeasti valui, niin sai vähän omia ääniä.

1. Iso alue keskellä tilaa, 3:30

Paineli suoraan alueen taakse keskelle, pitkään tarkensi, nousi etujalat vihreille tuoleille, käytiin muuallakin ja palattiin sinne. Näinhän mä että siellä se on pilvessä mutta koira ei saa kiinni piilosta. Silloin usein ihan hyvä jättää se hetkeksi, jos aika riittää, ja palata sitten uudelleen. Trimmauspöydän alle lopulta tuhahti ja otin sen.

2. Keittiö 3:00

Kerkesi pyörähtää vissiin suunnilleen huoneen ympäri ja sitten tarkentamaan pöydän alle. Tässä se ehkä istui.  Oli pöydän metallijalassa hyvin ylhäällä.

3. Toimisto tms 3:30

Tässä näkyy vain se nurkka missä piilo oli, siinä oli pari pöytää ja tuoleja ym. Kävi ensin lähdöstä suoraan toisella laidalla, sitten nopeasti tuonne oikeaan nurkkaan. Taas näin että siellähän se on, mutta koira ei osannut valita oikeaa koloa, siinä oli pyykkikoneen pesuainelokeron käden sija ja sen vasemmalla puolen noita kaapin ym saumoja. Joka kerta kun pyysin uudelleen näyttämään, se näytti vähän eri kohdan, enkä uskaltanut lukita vastausta kun pelkäsin että tuomari pyytää sitten tarkentamaan. Tässäkin käytiin tyhjäämässä nokkaa muualla ja palattiin sinne. Koira ehti tarjota sivuakin jossain vaiheessa ja lopulta se sitten taisi ottaa jonkun kolosen ja istahtaa, niin otin sen. Olisi kuulemma hyväksynyt kaikki ne aiemmatkin. 😶

Hyy ei ollut yhtään sen oloinen etteikö se olisi jaksanut neljättä putkeen. Vähän sitä koko ajan jännitti, mutta se liikkui alueilla itse mun edellä, ei kysellyt ohjausta ja sniffaili menemään niin että tuhina kävi. Se on ehkä sen tyypin koira, että se kääntää pienen jännityksen siihen tekemiseen ja keskittyy vielä intensiivisemmin siihen, se ehkä tuo turvaa. Hyvin se siis palkkautui kyllä ja kävi jokaisen jauhelihapurkin jälkeen vielä toiveikkaana taskullakin.

4. Käytävä 2:00

Tuomari meni seisomaan tänne päähän, mistä kuva on otettu. Tätä Hybb ei ehkä oikein mieltänyt alueeksi, kun se ei meinannut lähteä etsimään. Haahuili ensin haistelemaan tuomaria ja jäi mulkoilemaan häntä, ja tässä kokenut ohjaaja sitten taas paikkaili ja tahallani kävelin melkein tuomarin päälle ja käännyin hänen eteen niin että blokkasin sen mun taakse. Taisin sanoakin koiralle että noniin nyt sun ei tartte enää katsella sitä, ruvetaanpa etsimään 😂 Tässä alkoi aikapaine tuntua ohjaajalla ja rupesin sitten ihan kädestä pitäen ohjaamaan että etsi tuosta, etsi tuosta. Lähtöön päin palattuamme se otti ilmiselvän pilven, ja tutki korkeaa, mutta missään missä se olisi voinut olla, ei mitään. Ihmettelin tätä ja sitten se vaan yhtäkkiä laski nenän ihan alas, tuhahti ja kääntyi katsomaan, niin otin sen. Tässä oli kuulemma tullut jokunen vale ja sitten ei vaan oltu löydetty alas, kun se jostain syystä levisi niin voimakkaasti ylöspäin. Tyytyväinen saa olla että hän tämän ratkaisi!

Hybbelle siis sen toinen sisäsatanen, sij. 8./20. Satasia tuli kymmenen, ja kaikki löysi kolmelta ekalta alueelta kaiken, tämä viimeinen alue ratkaisi. Kotona oltiin 21:50, ja 20km ennen kotia meinasin liiskasi kaksi valtavan kokoista rusakkoa, hetken ehdin luulla niitä joksikin sorkkaeläimiksi ennen kun ne oli kunnolla valokeilassa. Sydän hakkasi vielä kotonakin.

Nyt mä en ihan oikeasti ilmoita sitä mihinkään kokeeseen ennen kuin se on vähän aikuistunut. Ei sen tartte tunneoppia sellaistakaan, että nosekokeessa jännittää, vaikka ihan hyvillä mielin hän tästä selvisikin. Tavoitteet on niin paljon korkeammalla kuin nousta äkkiä kakkosiin, niin ei kannata hötkyillä. Lisäksi se ilmaisu pitää nyt saada toimimaan. Haluaisin sille sellaisen kokeen missä se menee suoraan hajulle ja ilmaisee sen, eikä meillä mene kahta minuuttia jossain pyöriessä. Hän on kyllä sellainen potentiaalinen alueen nopein koira ja nyt se menee tälleen säätäessä vähän hukkaan.

Paskoja treenejä

Niitähän on nyt riittänyt! Ai että!

"Valaistuisit, ihminen".

Hallikausi loppui kuun vaihteessa. Olisihan sitä siis saanut maksaa edelleen, mutta en halunnut, ulkokausi kun alkaa niin ei jaksa sisällä kökkiä. Halli on kellarissa, missä on mm. varastotilaa ja ilmeisesti joku bändikämppä kanssa. Hymni ei välitä mistään mitään niin kauan kun se treenaa, mutta pois mennessä "eteisessä" kerkeää kyllä musiikille, ihmisten äänille ym kaikelle mahdolliselle kommentoida tuf tuf tuffff.

Tiistaina meillä oli nosetreenit raviradalla. Hän on käynyt siellä pienenä kyllä. Nyt siellä oli vielä vahingossa harjoitusravit menossa ja jokunen ihminen katsomassa niitä, kuulutukset ja kaikki. Hymni ei ehtinyt tulla autosta ennen kuin ne jo loppui, mutta kuulihan se autoon hevosten tuminan (ihmeen kova jyske niistä lähtee) ja muut äänet. En käyttänyt sitä pissalla, kun tultiin suoraan hallivuorolta ja se oli kussut siellä ennen ja jälkeen suorituksensa.

Osoittautui että hajut liikkui todella huonosti ja kaikilla koirilla oli vaikeuksia. Ne saattoi mennä ihan piilon läheltä ohi mutta ei vaan mitään. Varsinaista lämppää ei ollut, purkissa siis, vaan pieni alue missä se oli. No ei osu nokka sinne, ei millään, vaikka vallan kivasti yrittikin. No koska en halua kädellä ohjata sitä suoraan hajulle, totesin että mennään sitten vaan ekalle alueelle, kyllä se tietää mitä tekee.

Lähetin huonosti; vituttaa nämä lähetykset jatkuvasti koska kotona en kerkiä lähettää ja treeneissä jos pitäisi, en tiedä miten sen tekisin. Sitten se vissiin luuli että nyt yritän saada sen kusemaan koska päätti kusta alueelle. Oon aika paljon jankannut että ennen ei pääse suorittamaan ennen kuin kusi on tehty. No meikä karjaisee että mitä sää teet ja hän pahoitti siitä mielensä. Uusi lähetys, aika kauan se ehti pyöriä ja kysellä eli mitään määrätietoista etsintää ei nähty, mutta onneksi nokka sitten osui hajuun. Sitten hän ei vaan muista ollenkaan että siinä pitäisi istua ja meikä alkaa kouluttaa sitä. 😩 Itsehän inhoan joka lajissa sitä, että yritetään treenata montaa asiaa kerrallaan. Jos etsintä päättyy siihen että koira löytää (jälkikepin, hakumaalimiehen, nosepiilon, esinruutuesineen, tunnarikapulan, whatever) ja sitten ohjaaja alkaa nillittää ilmaisusta, se koko etsintähän jää niinku palkatta ja romuttuu äkkiä. Varsinkin jos etsintä on ollut vaikeaa ja siellä tulee jo pissakonflikti niin se olisi todellakin pitänyt palkata siitä pelkästä löydöstä. Sitten olisi voinut sen jälkeen vaikka jumpata vielä sitä istumista siinä jos niin haluaa.

No nyt älysin sentään viedä sen autoon ja ottaa välillä Lakin ja nahkakin taisi käydä. Ja sitten: "pitäisköhän mun ottaa sen Hymni vielä uudelleen toiselle alueelle". Niinku miksi?

Otin. Se on kyllä ihan innoissaan ja normaalin tuntuinen. Jäljestää aika paljon. Ei löydy mitään. Siinä on kaksi aluetta hyvin vierekkäin, annan sen siirtyä toiseen. Ei löydy mitään. Koira alkaa kyselemään että mitä mä nyt teen. Mua alkaa ärsyttää. Koira alkaa tuffailemaan autossa kiljuvalle vieraalle koiralle, mopopojille ja raviradalla menevälle hevoselle, jotka ei tähän saakka olleet kiinnostaneet yhtään.

Tajusin sentään viedä sen autoon ja todeta että antaa olla.

Mikä meni pieleen?

1. jos tapana on kusettaa koira ennen kuin se pääsee tekemään, kuseta se vaikka se olis 10min sitten kussut toisaalla

2. vieraassa paikassa ylipäätään käytä sitä vähän kävelyllä että se voi rauhassa tuffailla, niin ei sit myöhemmin tartte

3. opeta noseen joku lähetys ja vaadi että lämppähaju on oltava

4. älä laita kokematonta koiraa ekana alueelle, vaan vaadi että siellä on käynyt ensin joku muu edes "nollakoirana" -> jos piilot ei löydy, älä laita sitä kokematonta koiraa sinne ollenkaan. Tyhjän treenaaminen on asia erikseen ja ohjelmassa vasta reilusti myöhemmin. Löytymättömät piilot vahvistaa erittäin onnistuneesti sitä että etsit hienosti mutta et löydä mitään. Ai kun kiva.

5. jos näet että se treeni alkaa mennä perseelleen, palkkaa se koira yrittämisestä ja vie se pois ennen kuin se treeni lähtee syöksymään perseelleen

6. mieti etukäteen mitä treenaat ja mistä palkkaat. Eli silloin kun niitä muita ongelmia on ehtinyt tapahtua niin ei sen tartte esim. ilmaista. Palkkaa heti löytämisestä.

Sellasta. Sattuu sitä paremmissakin piireissä.

Perjantaina meillä oli jälkitreenit uuden ihmisen kanssa. Ollaan muutamaan otteeseen nähty nosessa. Edellisissä treeneissä homma meni perseelleen siksi, että Hybb ei reagoinut keppeihin yhtään mitenkään. Ollaan niitä talvella kotona treenattu, mutta ei näemmä kanna ulos saakka, hän on ehkä ylipäätään pitänyt sitä enemmän erilaisten esineiden nostotreeninä kuin ohjaajan hajuisten esineiden treeninä. Nyt ajattelin torstaina tehdä sille keppiruudun kotona. Koira katsoo puuhun sidottuna kun tallaan jonkun 2x2m alueen ja kylvän sinne muutaman kepin. En tykkää näistä ruuduista, kun koira oppii siellä pyörimään. No sitten kun haen sen, se juoksee puoli tonttia etsimässä jotakin. Koska hän on kotona ainakin hyvin sinnikäs, en tee mitään. Kyllä se sieltä palaa ja alkaa etsiä lähempää. Muutama keppi otettiin mutta ei tuntunut siltä että mikään lamppu olisi syttynyt.

No, perjantaina sitten siellä maastossa. Tehtiin eka jäljet hautumaan, Lakille vieraan tekemä metsästä hiekkamontulle -teemainen, Hymnille tein itse keppiruudun. Sitten esineruutuun, tallattiin joku ehkä 15m leveä ja 60-70m syvä. Esineet takakulmissa. Lakki suoritti ihan ekana ja oli todella hieno 💙 Sitten kävi kaverin koira ja sen jälkeen hain Hymnin. Esineet oli edellisen koiran jäljiltä mun taskussa kaikki, ajattelin että Hybb saa katsoa kun vien ne. Käytiin siinä pissalla, ei ensin meinannut onnistua mutta pidin nyt linjani. Se ei välittänyt vieraasta ihmisestä mitään. Käveltiin yhdessä ruudun etureunaan, annoin hihnan hänelle ja sanoin että pidä sä tota, ja lähdin kävelemään. Edettyäni ehkä 20m sieltä kuului ihme ulvaisu-murina-rähinä ja käännyin katsomaan että mitä ihmettä?!? No koira oli vain vetänyt porot nokkaan kun ihminen oli mennyt kyykkyyn siinä hihnan päässä. Huusin Hybbelle että yritä nyt selvitä tästä kriisistä ja jatkoin matkaani. Se ei katsonut yhtään mitä mä niillä esineillä siellä tein, vaan pälyili vaan taakseen ihmistä ja oli kovin luimussa. Jaa, no en älynnyt että hän ei halua jäädä pideltäväksi, olis pitänyt laittaa se puuhun niinku yksin treenatessa teen. Ymmärtäisi jos se ei olisi huomannut koko vierasta tai olisi pelännyt häntä alusta asti, mutta kun tosiaan ensin ei yhtään mitään kun yhdessä se 50m autoilta sinne käveltiin ja juteltiin... ei sitä varmaan tälleen oo kukaan koskaan pidellyt, mutta ei silti käynyt mielessäkään että siinä on mitään näin järkyttävää.

(Lakkihan järjesti ikimuistoisen vastaavan tilanteen, mutta se oli silloin tosi pieni, ehkä jotain 12 viikkoa? Jätin sen vieraalle hihnasta pideltäväksi ja poistuin kentällä vähän matkaa luoksetuloa varten. Se sai aivan hillittömän kohtauksen siellä, ja silloin oli vaan vallalla että kutsutaan vasta kun koira hiljenee. Siellä mä seisoin ja appari piteli koiraa ja koira huusi kuin syötävä, ja kukaan ei tiennyt että mitä hittoa tässä pitäisi nyt tehdä. Siinä meni varmaan jotain 15 minuuttia ennen kuin se veti henkeä sen verran että kerkesin kutsua ja hän pääsi piinasta. Ihan tolkun elukka siitäkin tuli...)

No, palattuani lähti kuitenkin ihan kivasti etsimään. Aloittelevilla koirilla oli kolmas esine siinä keskellä ruutua, jossain 20m syvällä, ja löysi sen. Palkattiin ja hän oli ihan iloinen. Yritin sitten lähettää uudestaan, mutta siitä ei tullut oikein mitään, ei ymmärtänyt irrota. Laitoin hänet nyt puuhun kiinni ja kävin uudelleen näyttämässä takaesineitä. Sieltä sitten saatiin toinen niistä ja lopetettiin siihen.

Keppiruudussa hän työskenteli ihan ok, treenikaveri katseli vähän kauempaa. Mutta ei hän oikein sitä ymmärrä, olisi taas mieluummin juossut jossain tai yritti jäljestää ruudussa. Ekan kepin jälkeen tuhina vaan kävi ja kyllä se ehkä hiffasi että siitä alueelta etsitään. Jotenkin jäi silti nyt sellainen olo että tämä ei ole hänen juttunsa. Ehkä pitäisi kokeilla vaikka leikkiä niillä kepeillä, siis ilman mitään etsimistä, vaan että minun hajuinen pieni tikku olisi muuten tärkeä asia. Tai sitten seuraavaksi niittaan kepin kiinni palkkarasiaan, koska se rasiathan hän ilmaisee erittäin hyvin ja tohkeissaan. Töppöinen taidettiin kouluttaa kanssa niin, että sillä oli välivaiheessa purkin päällä kepit. Harmittaa että Hymni teki liian pitkään jälkeä purkeilla. Lakki taas opetteli suoraan keppien kautta ja sen keppimotivaatio on mun koirista paras. Nyt en halua laittaa Hymniä jäljelle missä olisi ne purkit, joten hän ei nyt sitten saa jäljestää ollenkaan ennen kuin keksin miten saan ne kepit sille. Sehän häntä harmittaa, hänhän on kaikista lajeista eniten innoissaan jäljestämisestä.

Lakki jäljesti ihan sairaan hienon jäljenkin. Jos unohdetaan se että hän taas nosti janalla hienon noston väärään suuntaan. Mutta alustanvaihto ihan sikahieno ja hiekalla ylipäätään todella tarkkaa ja motivoitunutta työtä! Antoi vähän toivoa että vaikka ohjaaja onkin paska niin kyllä mulle on noinkin hieno koira siunaantunut. En nyt siis oo tuosta koiran käytöksestä mitenkään huolissani, se menee kyllä ohi, mutta vituttaa kuinka monet surkeat treenit oikein pitää peräkkäin järjestää?!?

Välillä ihan vaan unohdan, että se on 1v3kk. Sen ikäisen uroksen kohdalla en varmaan unohtaisi. Hymni kuitenkin on hyvin motivoitunut eikä sitä esim. toisten koirien hajut tms kiusaa niinkuin nuorta urosta luultavasti kiusaisi. Hän on selkeästi terävämpi kuin Lakki, ja varmaan ne juuri alkamassa olevat juoksutkin nyt sekoittaa hormonitoimintaa, niin pitäisi taas yrittää muistaa että hän on vielä hyvin teini. Nyt täytyy varmaan palata vähän taaksepäin ja esim. nosessa laittaa se uudessa paikassa etsimään namipalloa.

Lauantaina oli ne uuden paikan nosetreenit. Teollisuushalli, jossa kaikenlaista tavaraa. Hieman hämärää ja haisi "kellarille". Pojat teki varsinaista nosea ja varsinkin Lakki oli ihan sairaan hieno, irtosi itse tosi kauas ja työsti hyvin sinnikkäästi. Aika nihkeästi hajut levisi nytkin.

Hymni pääsi ihan viimeisenä. Laitoin sille ruokaa piilojen päälle ja jokusen kasan muutenkin. Käytin sitä ensin vähän kävelemässä, kaverin koira oli siinä just samalla, ei mitään reaktiota koiraan eikä ihmisiin. Oli vaan innoissaan menossa halliin. Päästin sen vapaaksi sinne ja tuijotin monttu auki että nyt on sitten näemmä hyvä päivä, siellä se veteli toisessa päässä hallia yksin lautakasojen päällä ja alla pimeitä nurkkia myöten eikä paljoa taakseen katsellut. No ei siinä mitään, nyt oli ainakin vaihteeksi todella onnistunut treeni hänelle.

"Nii, saatana!"

Siirryttiin vielä toiseen paikkaan missä oli valmiina viisi ajoneuvoa, hajut oli jotain 2-3h ikäisiä siellä. Lakki teki kolmosluokan omaisesti ja sai palkan vasta vikalta. Kolme hajua se nosti. Paju etsi pari hajua yksittäisinä. Hybbeä en enää ottanut, hetken ajattelin että otan mutta totesin että nyt ei voi kuin mennä huonommin kuin äsken niin mitäpä sitä. En myöskään halua että se etsii ruokaa tai namipalloa autoista, ja koska se ei ole tehnyt ajoneuvoetsintää, ei uutta asiaa myöskään voi opetella vieraassa paikassa.

Lueskelin mun vanhoja muistiinpanoja ja kyllä ne on itse kukin olleet tässä iässä aikamoisia. Pajulla alkoi se alueelle kuseskelu ja passivoituminen. Lakki kärsi motivaatiopulasta. Sienikin oli aikamoinen taivaanrannanmaalari. Jännä, miten aika kultaa muistot, siksi vanhat blogit on ihan loistavia. Kyllä se tästä.

Kevät

Kevät koitti tänä vuonna todella aikaisin. En tiedä pitäisikö olla iloinen vai surullinen, koska eihän tämä ole "normaalia". En tiedä onko luonnossa mikään normaalia, vaikka me ollaan viimeiset tuhat vuotta totuttu johonkin niin entä jos muutos onkin se normaali?

Laske takki hetkeksi kun käyt sisällä ja jo siellä pesii joku 🤭 

"Haluan viedä Lakin ulos" -ilmeeni

Nosetreenien jälkeen Taigan kanssa tyttöjen kävelyllä

Löysin nahkan tossun kanssa!

6v sitten

Maastokausi korkattu, kivaa oli vaikka mikään ei sujunut!

Eka eväsretkikin korkattu

Uintikausikin korkattu

Vielä mahtuu samalle tyynylle, vaikka tulossa olevat juoksut kiristää poikien välejä

Pojat nuolee kaikkea missä tyttö on istunut. Ulkona ne kävelee sen perässä ja toivoo että tulisipa sieltä sitä ihanaa pissiä. Hymni itse merkkailee todella paljon. Tätä on jatkunut nyt enenevissä määrin joku viikko tai pari, eli kaipa ne juoksut kohta alkaa. Ja poikien kiristyneet välit ilmenee lähinnä siinä, että kun ne kilvan marssii Hymnin perässä, ilmeet on sellaisia että sä voisit mennä pois niin mä voin yksin vahtia tätä persettä. Oon normaalia enemmän ollut niiden kanssa ulkona ja vahtinut niitä muutenkin, oikeastaan aika paljon kieltänyt ketään kävelemästä sen perässä. Vähän ahdistaa ettei mitään nyt taas vaan satu. Porukat on menossa ensi viikolla mökille ja pitää varmaan jossain vaiheessa sitten toimittaa sinne yksi tai kaksi poikakoiraa. Kunhan ei ennen sitä alkaisi.

Täytyy myöntää, että nartun ottaessani tätä en tajunnut ajatella lainkaan. Olin aivan varautunut siihen että urokset tietenkin erotellaan nartusta, mutta ei käynyt mielessäkään että ne pitää ehkä aina juoksujen aikaan erotella myös toisistaan...

Pelkkä pää hyvä lemmikki, tekee vähemmän pahoja kuin jalallinen versio

Ulkoruokinnassa (rustot). Mudit makaa, russeli ei tod.

Kyllä kevät on parasta aikaa 🤍