10-11 viikkoa

Luoksetulotreenit on edenneet siihen saakka, että kutsun tahallani kun pentu tekee jotain muuta tai juoksee kovaa poispäin. video

Alkuviikosta olin varannut puolen tunnin "pennun/aran koiran tutustumiskäynnin" koirahierojalle, jolla oli ystävänpäivätarjous joka lävähti mun näytölle; ei olisi käynyt ehkä mielessäkään tällainen mahis muuten. Olen joskus käyttänyt hänellä töppöistä ja Lakkia, mutta nyt toimitila oli muuttanut ja oli meille kaikille uusi. Olin ajatellut ottaa Pajun mukaan näyttämään hyvää esimerkkiä. Pihalle saavuttuamme Lakki alkoi haukkua autossa, ja Hymnistä se oli vähän epäilyttävää. Se oli menossa tervehtimään hierojaa mutta jäikin sitten pälyilemään taakse kun yksi vaan pöhki siellä. Paju sen sijaan oli erittäin suuhun punkeava. Hymni vietti puoli tuntia hierojan kanssa, hän piti sitä kevyesti pannasta ja silitteli läpi, ja palkkasi itse mukanani tuomasta nappularasiasta. Me istuttiin nahkan kanssa metrin päässä lattialla ja yritettiin pysyä nahoissamme. Hymni oli ihan fine; hän on niin ruokaorientoitunut että ei se oikein ajatellut edes muuta. Nahka parka sen sijaan oli aivan kauheilla kierroksilla, ja jos ajattelin että kiva senkin päästä välillä johonkin kun aina pentu vaan pääsee, niin pieleen meni. Nyt se ei taas puhu mulle ainakaan viikkoon, koska vittu mitä paskaa joutua puoli tuntia katsomaan kun jotain muuta kehutaan ja se syö koko ajan! 💩 Pennulle oli varmasti oikein hyvä kokemus ja voisi vaikka mennä toisenkin kerran vähän myöhemmin, tai sitten keksiä vaikka jonkun muun hierojan ja varata sille samanlainen lyhyt aika.

Samalla cityreissulla käytiin Mustin ja Mirrin vaa'alla ja Hymni makoili kassatiskillä kun mun kaveri (myyjä) syötteli sille aimo annoksen nameja. En tiedä mihin mahaan se syö kun oli ihan hyvän setin vetänyt jo hieronnassa.

Keskiviikkona oli ihana sää. Keskiviikkona oli myös sellainen päivä että mietin taas, että ehkä mä vaan olen liian vanha ottamaan pentua kun tämä kaikki on niin kauheaa. Kusta ja paskaa on  joka paikassa kun tuut kotiin. Rupea siivoamaan, pese lattiat, laita pyykkikone pyörimään, lattiapyyhkeet ja muut.  Siivoa kaikki muu sotku mitä pentu on päivän aikana saanut aikaiseksi. Huomaa että se alkaa pyöriä joten kutsu sitä ja kiikuta se äkkiä ulos. Totea että myöhästyit ja kakkaa on kädessä, pennussa ja hupparissa. Kehu pentua joka jatkaa kakkaa ulos ja pyyhkäise oma käsi hätäpäissäsi hankeen. Mieti käsi jäässä ja paskassa että itkisikö vai nauraisiko. Sisällä totea että hitto kun se pesukone just lähti eikä sitä saa keskeytettyä että voisi heittää paskaisen hupparin perään, kun ei sitä paskaista hupparia viitsisi pyykkikoriinkaan jättää haisemaan. Pese paskainen huppari käsin. Tule kylppäristä ja astu pissaan.

Jos joku ei jo tiedä niin en pidä pennuista. Inhoan pentuja. Inhoan tätä kaikkea. Tiedän että se on hyvin väliaikaista mutta ei auta, inhoan silti. Ja tän pennun nimeksi vielä oli tulossa menetetty mielenterveys 😂 No, tämä pissakakkasotku ei liity millään tavalla tämän pennun persoonaan vaan tätähän se aina on.

harmi kun häntä jäi kuvasta, mutta aika jalkava on hän

"ne on mun jäniksen jäljet ja ne kuluu käytössä joten painu helvettiin" t. keskimm

Loppuviikosta Mesi-sisko kävi taas meillä, ja käytiin alapihalla pellolla pentujen kanssa. Lauhtui ja oli enää -2C, mutta tuuli, ja pentujen nujutessa Hymni menee kuolasta märäksi ja sitten jäätyy. Kylmä siis oli vaikka eilen tarkeni saman kierroksen -7C:ssa poikien kanssa paremmin. Loppumatkan se sitten vaan luimi ja tärisi ja kerjäsi syliin, eikä lähtenyt enää ollenkaan leikkimään vaikka Mesi kyllä kovasti yritti. Tytöt on varmaan täsmälleen saman korkuiset mutta edelleen tosi eri rakenteiset muuten.

Keksin myös peittää aidat niin, että pojat ei näe makkarista olkkariin. En tiedä onko sattumaa vai auttoiko, mutta sen jälkeen ne on olleet yksinolot hiljaa!

Pajun tullessa Lakki oli vajaa 1,5v ja se otti Pajun heti omakseen. Se makasi selällään ja leikitti Pajua joka kiipeili sen päällä. Se rakasti kaikkea Pajussa, ja antoi sen tehdä ihan mitä vaan. Nyt kun Hymni tuli, Lakki on 5v, ja vaikka se on taatusti järkevä, ystävällinen ja kiltti pennulle, iholle ei ole ollut mitään asiaa. Se ei leikitä pentua selällään tai oikein mitenkään muutenkaan. Olen miettinyt, johtuiko Pajun saama kohtelu siitä, että Lakki oli itsekin vielä niin nuori, ja olisiko niiden suhde erilainen, jos Paju olisi tullut vasta myöhemmin.

No juuri kun kirjoittelin tästä someen, Lakki sitten yksi päivä vaan alkoikin leikittää Hymniä. 😯 Leikkihetket on yksittäisiä ja sitten ne loppuu, siinä missä Pajun kanssa leikittiin aamusta iltaan ja öisinkin ellei sitä keskeyttänyt, mutta alku se on tämäkin!

Sunnuntaina oltiin oman seuran 3lk nosekokeen talkoissa nollakoirana. Tai Lakki oli, ja Hymni kävi sisällä pyörähtämässä. Valitettavasti toimisto oli ihan ulko-ovella ja osa alueista alkoi siitä, enkä siten voinut kokeen alettua jäädä pennun kanssa siihen.

Tuomari oli halunnut kaksi nollakoiraa, ja nyt anteeksi tyhmyyteni mutta luulin että molemmat tekee kaikki alueet. Ei tehnyt, vaan toinen 1+2 ja Lakki 3+4. Meidän piti myös käydä ykkösalueella tarkastamassa yksi kohta, jonka jälkeen tuomari teki siihen vähän muutoksia ja sitten tarkastettiin uudelleen. Haju ei siis ensin levinnyt kun kumpikaan koira ei siihen mitenkään reagoinut. Kysyin, saanko palkata välissä vai teenkö täysin kokeenomaisesti, niin pyysi että ei palkata ellei "ole ihan pakko".

3. alueella oli neljä tilaa, ja niiden välissä oleva käytävä ei kuulunut etsintäalueisiin. Nyt kertauksen vuoksi; kolmosluokassa sisällä voi olla yhteensä max 7 piiloa,  yhdessä tilassa max 3 piiloa ja 0-1 tilaa  voi olla täysin tyhjiä. Olipas hauskaa! Sai etsiä vapaana. Aloitin ihan järjestyksessä, ekana iso luokka. Lakki reagoi luokan perällä tosi terävästi ja teki tiukan jarrutuksen, mutta mitään ei löytynyt. Jätettiin se ja siirryttiin seuraavaan pieneen toimistoon, jossa kanssa tosi selkeä reaktio. Lakki otti eka perältä kaapista syvän, ja pian sen jälkeen vielä muuttolaatikoista toisen. Siirryttiin seuraavaan toimistoon, joka oli selvästi äskeistä isompi. Siellä aluksi kanssa pelkkää pyörimistä eikä koira oikein reagoinut mihinkään, mutta en hoputtanut, koska järkeilin että jos eka oli tyhjä niin tämä ei voi olla, ja jos tämä on tyhjä niin sitten meillä jäi sinne ekaan jotain. Lopulta se sitten otti pahvilaatikosta piilon. Siinä vaiheessa siirryttiin eteenpäin, missä oli vielä wc-tila. Lakki ilmaisi lattialla olleen tohvelin ja ihmettelin sitä niin, että pyysin uudelleen näyttämään ennen kuin uskoin. Lopuksi halusin vielä viedä sen ekaan huoneeseen ja pyörittiin siellä ihan hyvä tovi, ja noin 9min kohdilla sitten sanoin että ei kai täällä enää mitään ole. No ei ollut ei! Olisihan se tuomari voinut aiemminkin jo sanoa että kiitos riittää, mutta ainakin siellä nyt tuli kiipeiltyä ja leviteltyä koiran hajuja joka puolelle. 😂

4. alue oli kaksi tilaa. Ekana rampin alta piilo ja sitten koira halusi painella peremmälle toiseen huoneeseen, mistä peränurkasta korkea. Sitten se taas suhasi sitä isompaa tilaa vähän sen oloisena että ei oikein ole mitään, mutta otti kuitenkin yhden matalan. Laitoin sen vielä eri kohdista menemään tilaa läpi ja nostasin joissakin kohdissa ylös, ja palasin ekaan tilaan käymään reunat läpi. Koira läähätti jo aika kovasti ja oli tosiaan sen oloinen että no etsitään sit jos kerta käsket. 4min kohdilla ilmoitin että nyt meille alkaa riittää ja tuomari kuittasi että kaikki on tosiaan löydetty jo.

Huikeaa että koira jaksoi tosi hyvin etsiä, ja ennen kaikkea huikeaa että ainakin tässä jälkimmäisessä osasin lopettaa oikeaan aikaan! Eihän nämä kolmosen piilot mitenkään erikoisen vaikeita ole, tai meille osui muutama korkea, muutama syvä ja muutama ihan ykkösen piilo. Enemmän se vaikeus tulee siitä ajankäytön ja tilojen hallinnasta. Ja ehkä myös koiran jaksamisesta; 7 piiloa tai yli 5min etsinnät on aivan eri asia kuin ykkösen yksi joka saattaa löytyä kymmenessä sekunnissa.

Hymni kävi sitten syömässä aamupalansa istumisia harjoitellen ja omaa hihnaansa repien. Muutamaa tätiä se kävi lipaisemassa mutta ei se oikein ole ihmisistä kiinnostunut. Välillä vähän jänskätti ja aina kun ruokaa oli tarjolla niin eihän se nähnyt mitään muuta.

Päivän päätteeksi alkoi sitten tippua tuloksia, ja kokeen voitti 51 pisteen suoritus. Mitä ihmettä?!? Juttelin ihan erikseen vielä tuomarin kanssa hänen näkemyksestään miten nollakoiralle melko helppo suoritus muuttui sitten tunnissä näin vaikeaksi. Kuulemma kyllä kaikki piilot löysi joku koira, eli ei ne mahdottomia olleet. Valeita ja liian hätäiseen ilmoitettuja löytöjä tuli melko paljon ja sitten oli kuulemma myös niitä että ohjaaja ei uskonut vaikka koira oli piilolla. Hän myös muistutti, että nollakoira on toki aivan eri asemassa kuin osallistujat eikä niitä voi suoraan verrata. Mä yllätyin silti tulosten tasosta kun tuntui niin helpolta ja toivoin niitä onnistumisia, suuri osa osallistujista oli kuitenkin tuttujakin. No elämä on ja nose se pitää ihmisen nöyränä!

Kissat on viettäneet yksinolot yläkerrassa erillään koirista. Öisin on kyllä kaikki samassa tilassa, ja jos lähden poikien kanssa tunnin lenkille, en oo paimentanut kissoja mihinkään. Vahinko nyt toki voisi käydä ihan koska tahansa. Oon ollut nyt tosi tarkka että pentu ei jahtaa kissoja yhtään, eikä mene härkkimään niitä. Kissat taas on saaneet opetella että pennulla voi olla joku luu tai juttu ja sen annetaan syödä yksin. Nauhanmaha on vahingossa osoittautunut just sopivaksi, ne on sellaisia rullia tai lastuja. Pentu rakastaa niitä ja ne on sopivan pehmeitä että se saa ne syötyä, kuitenkin kestää vähän aikaa. Kissat inhoaa niitä joten ne ei edes yritä kärkkyä. Harmi että ne loppuu just ja on Zooplussalla loppuunmyyty. Keksin myös että possunkorvasta saa ihan keittiösaksilla leikattua pienempiä paloja. Nekin on pennulle hyviä mutta niitä kissatkin himoitsee ja tarttee vahtia jos niitä antaa.

Kissoista puheen ollen huomasin Talvilla viikko sitten reiän poskessa. Se näytti eniten siltä, että siihen olisi joku oksa tms tökännyt, mutta ei mulla ole sisällä oksia eikä mitään muutakaan. Ei vaikka se olisi tippunut jostain hyllyltä niin ei vaan täsmää. Se ei myöskään näytä puremalta, ja vaikka ajatus että joku  olisi sitä rouhaissut tuntuu sekin aika kaukaiselta, koskaanhan ei voi olla varma. Talvi on heistä se käsiteltävä, mutta ei senkään kärsivällisyys kauhean pitkälle riitä, joten en saanut tutkittua haavaa niin paljon kuin olisin halunnut. Sitä on suihkutettu ja rasvattu pihkavoiteella. Vesisuihkussa kissa mouruaa kuin hullu mutta möllöttää ihan nätisti. Muutama päivä meni ihmetellessä, ja sitten tajusin, että ehkä se onkin repinyt sen itse. Se välillä rapsuttelee itseään aika paljon, ja nyt kun mietin niin ne on pennun tulon jälkeen saaneet myös pennun nappulaa.  (Joo, tiedän että kissat kuolee kun ne syö koiran nappulaa, kun siinä ei ole tarpeeksi kissoille elintärkeää tauriinia. Ne nyt joskus silti etsii samaa nappulaa lattialta eikä oo vielä kuitenkaan kuolleet.) Pennun nappula sisältää lammasta, mitä meillä ei ole kaiketi aiemmin ollut, ja epäilen että se on syyllinen. Lopetin sen antamisen kissalle ja kävin myös ostamassa lohiöljyä; myös pennun turkki on aika kiilloton ja oon syöttänyt sitä koko porukalle ihon hyvinvointiin. En tiedä, vähän outo juttu, mutta haava on parantunut siististi. Seuraillaan.

Pentu oppi loppuviikosta myös hyppäämään sohvalle. Nimenomaan hyppäämään, tähän saakka se on tuloksetta yrittänyt kiivetä!

9-10 viikkoa

9-viikkoissunnuntaina mökillä:

Lakki ja mini-me mökillä

Pojat kävi jäällä lenkillä ja pentu nukkui yksin mökillä

On kyllä tosi lunki tyyppi ja nukkuu hyvin missä vaan!

Alkuviikosta vietettiin kotielämää ja käytiin vain alapellolla.  Yhden pellon kierros (~800m) oli tässä iässä juuri sopiva, kaksi (~1500m) oli liikaa ja sai kantaa. Pennulla on ärsyttävä tapa jos en heti huomioi sen sylitoivetta; se hyppää ja puree housun lahkeista vähän ylempää. En raaskinut jättää pentua enää työpäivien jälkeen uudestaan yksin, että olisin päässyt poikien kanssa pitemmälle lenkille, ja sitten oli vähän paha mieli niiden puolesta. Tämä se on kurja vaihe ennen kuin kaikki voi osallistua samoille lenkeille.

taideteos 'pentu'

whats going on

Hän oppi malliesimerkistä koska pihalla kannattaa laiduntaa:

Ruuan etsimistä ollaan jatkettu, ja hyödynsin tiloja joissa hän ei ole koskaan käynyt, viimeisimpänä kasvihuone. Mä näen nämä enemmän yleisinä keskittymis-, sinnikkyys- ja itsevarmuustreeneinä kuin vieläkään minään nenänkäyttöeskarina. Hymnillä oli neljä kasaa ruokaa ja sillä meni yhteensä 3,5min aikaa. Millään tavalla en sitä missään vaiheessa lähettänyt tai kehoittanut etsimään ja se saa tehdä tai olla tekemättä ihan mitä haluaa. Se on erittäin motivoitunut ja keskittyy koko ajan.

Melkein harmittaa että en ole tajunnut aiempien pentujen kanssa hyödyntää tätä tälleen, siis näin paljoa. Onhan ne kaikki ruokaa etsineet mutta enemmän ehkä niin että nappulat on vaan heitetty pihalle. Tässä mulla on selkeitä isompia kasoja. Hymni reagoi tällä hetkellä tosi terävästi hajupilven reunoihin ja sitä on suorastaan upeaa katsoa. Sit se on hauskan näköistä kun se ei vielä osaa käyttää silmiä ja todellakin etsii ruoan loppuun asti nenällään.

Sheippasin käsikosketuksen ja poimin istumisen, ja siihen on liitetty sanallista vihjettä. Vähän on myös luopumista/odotusta rakennettu, mutta vielä ei ole lähellekään sitä aikaa että saisi yksin mitään kuvapotretteja otettua. Mua kiusaa tämä asia, kun toisaalta olisi ihanaa saada mahdollisimman pian yhteiskuvia eli pennun pitäisi hetki pysyä paikoillaan, mutta oikeasti mieluummin opettaisin tässä vaiheessa aktiivisuutta kuin passiivisuutta. Eli sitä namikäden tavoittelua siitä luopumisen sijaan. Blaah.

Myös koroketta on tehty, pentu osaa mennä kaikilla jaloilla sen päälle. Oon yrittänyt pitää seisomisen ja estää sitä kiertymästä mua kohti. Kiertyy tosi mielellään.

Sitten olis taas kännykän otoksia talteen:

menossa

tulossa

Kuin siistii kun on niin pieni että voi mennä sieneen!

Tällainenkin kaveri meillä asuu

Näin lähellä saa nukkua. Iholle ei saa tulla. Ei se kyllä kauheasti yritäkään, se on hyvin itsenäinen nukkuja.

Ensimmäisen yhteiskuvan yritys (ei, pentu ei oikeasti osaa istua eikä odottaa, tämä on onnellinen sattuma)

Takki-inho on vähän laantunut ja sieninutussa pystyi yhden kävelyn tekemään

Loppuviikosta oli sitten enemmän actionia; perjantaina naapurit kävi meillä kahvilla. Pojat oli ulkona ja niiden alkaessa (vahti)haukkua pentu oli sisällä ihan että vittujee rähinä minäkiii. Vein sen sylissä ulos ja sitten siitä olikin kamalaa kun ihmiset tuli pihaan ja pojat jatkoi (innostus)rähinää. Laskiessani sen alas se paineli ovelle ja halusi sisälle. Sisällä se sitten aika nopeasti rentoutui, annoin kaikille puruluut että sain ne vähän rauhoittumaan ja sen jälkeen Hymnikin kävi itse naapurin sylissä, pyrki sinne itse kun hän istui tuolilla. Lopuksi nukkui ihan rentona pedissään pöydän alla. Joku sitä ihmisissä nyt edelleen jännittää, ja tällaiset pitempikestoiset tapahtumat missä se ehtii rentoutua, olisi nyt varmasti parhaita. Toisaalta mulle on kyllä aivan herttaisen yhdentekevää vaikka se pentutestin +5 "juoksee vieraan syliin" -pentu ei koskaan palaisi. Ainoa mitä en yhtään jaksaisi on se ääripää joka ei anna vieraiden tarvittaessa käsitellä. Sopisi paremmin kuin hyvin koira joka ei ole vieraista kiinnostunut mutta jota saa mukisematta hoitaa/lukea sirua/ym kun tarvii.

Lauantaina Mesi-sisko tuli taas pihalle leikkimään, ja koska oli -8C, laitoin Hymnille villapaidan ja takin jos se tarkenisi vähän paremmin. No eihän se niiden kanssa suostunut oikein leikkimään, niin riisuin sitten yksi kerrallaan ne pois siltä. Kylmä tuli puolessa tunnissa ja sitten vielä tsempattiin niitä leikkimään antamalla niille mun lapanen, ja sen kanssa meni kymmenen minuuttia. Pennut oli selkeästi viikon takaiseen kehittyneet, esim. tasapaino juostessa oli ihan eri luokkaa! Hymni kävi Mesin omistajaa moikkaamassa useaan kertaan ja pyrki lopuksi hänenkin syliin lämmittelemään, heti kun minä en ottanut ja sisälle ei päästetty. Se osaa asetella itsensä ihmisen kengille niin että sen kintut ei ota lumeen, aika fiksu oivallus!

video siskoista

on se sopivassa kulmassa melkein nahkan korkuinen!

Sunnuntaina oltiin oman seuran nosekokeen talkoissa Heinolassa asti. Joo, vituttaa ajaa 100km ja bensojen myötä vähän niinku maksaa siitä että pääsee talkoilemaan, se oli ykkösen koe ja olisin voinut osallistuakin nahkan kanssa. Tai jättää kokonaan väliin. Mutta mulla oli oma lehmä ojassa ja halusin että pentu pääsee toimistoon hengaamaan. Varmistin tämän etukäteen vkt:lta. Koepaikka on mulle tuttu ja siellä on kyllä huoneita mistä valita. Toki sillä varauksella että jos pentu alkaa hulluna ääntelemään niin se pitää viedä autoon, ettei se häiritse koetta. Toivoin että olisin itse vkt:n apuna toimistossa niin pentu varmaan olisi hiljaa mun kanssa, mutta talkoolaisia oli niin vähän, että se ei onnistunut, kun mun piti olla kellokallena. Kokeeseen tuli vielä tuomarinmuutos alkuperäisen estyttyä, ja uusi halusi aloittaa vielä aiemmin, joten mun auto starttasi 5.20. Kyllä taas vitutti mihin sitä oikein on lupautunut. Sunnuntaiaamuna oli vielä -22C ja vaikka olin aikonut ottaa pojat autoon mukaan, päätin sitten kuitenkin jättää ne pois. Pitkä päivä tulisi, mutta auton sisätilanlämppärin kanssa sitten saisi vahtia että siellä on sopivaa ja mun roolista ei voi kesken kaiken hyppiä mihinkään, niin pienempi paha jättää ne kotiin.

Pennulla oli ihan huikea päivä 😍 Tuomarin koira jäi kanssa sisälle, ja osoittautui että se ei pidä pennuista eli ei takuulla leiki sen kanssa, mutta komentaa myös asiallisesti mutta napakasti. Just täydellinen vieras aikuinen koira! Ei pennun pidä oppia että kaikkien kanssa leikitään koska sitten se aikuisena helposti kiihtyy niistä, parempi olisikin, jos osaisi olla vieraiden koirien kanssa niinku ei olisikaan. Olin hetken toimistossa itsekin ja Hymni söi kongista ruokaansa, sen aikaa L oli aidan toisella puolella ettei tule ruuasta sanomista. Tosi reippaasti suhtautui ihmisiin, ja kun sitten lähdin ja se jäi vkt:n ja L:n kanssa keskenään, niin ihan hetken kuului kitinää. Oli se kuulemma  myöhemmin välillä jotain ääniä päästellyt ja L useampaan kertaan rähähtänyt sille, mutta ei ne suorituspaikoille asti kuuluneet ja oltiin kuitenkin vain yhden seinän takana. Siellä ne oli sit syöneet yhdessä juustoa ja Hymni oli useamman ihmisen sylissä. Paristi käytin sitä ulkona mutta kyllä se yhdet kakat toimistoonkin oli ehtinyt tehdä. Ulkona lauhtui tosi paljon, aamullahan se kahdenkympin pakkanen oli sellainen etten edes yrittänyt saada sitä tekemään ulos mitään.

Kokeessa ei tullut yhtään satasta eikä yhtään ollut sellainen olo että olisinpa ollut mieluummin kisaamassa. Meillä on kivat porukat ja talkoissa on aina mukavaa. Lisäksi on tosi hyödyllistä kun pääsee näkemään kaikki suoritukset. Tää oli niin mieletön kokemus pennulle että ei harmittanut edes bensakulut. Lopuksi vielä katsottiin sylistä palkintojen jako ja pentu sai käydä yhdessä huoneessa etsimässä päiväruokansa.

(c) vkt

(c) vkt

(c) vkt

Sitten vielä omia kännykuvia:

"Lähde jo niin saadaan luut"

Näkymät yksi aamu kun heräsin (tuo on nahkiaisen peti!!)

Se tunne kun pennulle ostamasi minipieni nuttu on jo jäänyt pieneksi 🥹

Hän on vaatekasanukkuja, pönekin oli