Kääks 😱! Kyttäilin Virkkua keväällä, mutta ei ollut mailla eikä halmeilla kokeita. Jossain vaiheessa sitten kaveri laittoi viestiä, että oonko huomannut että sinne on tullut parikin eri vaihtoehtoa touko-kesäkuulle, ainakin Ruokolahti (Imatra), Uurainen ja oliko Kitee. Ruokolahdella oli sama tuomari jolla olen käynyt Sienen kanssa BH-kokeessa, ja hän arvosteli silloin niin ihanasti että päätin heti että tuonne. Ei kaivannut puuttuvaa viettiä ja voimaa, vaan huokaili vaan että kaunista, niin kaunista, ja antoi erinomaiset kaikesta. Soittoaika sattui huonoon aikaan töissä, joten soitin vasta noin puoli tuntia ilmoajan alettua, ja sain kuulemma vikan paikan. Ei oikeastaan jännittänyt, tuntui vaan siltä että jes vihdoinkin on edes se koepaikka.
Sitten kun tuli koekirje olin pyörtyä jännityksestä. 😂
Säännöthän on taas muuttuneet ja oli melkoista yrittää opetella ne uudet. 1B-tottis on kuin BH-koe; seuruu kytkettynä, seuruu vapaana mutta siinä on vain se pitkä suora edestakaisin ja lopun koukerot ja henkilöryhmä jää pois, jäävät jotka saa tehdä pysähtymällä itse ja paikkiksessa ollaan 10 askeleen päässä kylki kohti koiraa, aiemmin 30 askeleen päässä selin. Ja se on niinku siinä; ei mitään noutoja, hyppyjä, A-esteitä eikä eteenmenoja, eikä siellä ammuta. Sitten kaveri laittoi jossain vaiheessa viestin että oonko tietoinen että liikkeiden suoritusjärjestys arvotaan, ja olin että no en todellakaan ole ja taas sääntöjä ja tarkennuksia ja uusia sääntöjä ja sitä ja tätä penkomaan. No ei niitä sitten vissiin ykkösessä arvotakaan, vain 3B:ssä. Ihan kauheaa säätöä oli valmistautuminen tältä osin. Jälkitreenit on menneet tosi hyvin, myös janat, mutta esineruudussa oli vähän kaikkea outoa ja Lakki oli parissakin treenissä kummallisen rauhallinen siihen "juoksen jossain kaukana ulkona alueelta" -Lakkiin verrattuna. Tottistakin käytiin ihan pari kertaa kentällä parin kanssa treenaamassa, ja paikkista oon tehnyt kotona. Siis olen tehnyt enkä vain ajatellut että pitäis tehdä! Kerran sain sen nousemaan kun heittelin samalla nameja muille koirille, hillitty heittely ei mitään mutta kun otin vähän kierroksia itse niin johan pomppasi ja pääsin palauttamaan sen makuulle.
Eniten jännitti etukäteen se paikkis. Ei siksi, että Lakki lähtisi sieltä kenenkään luo, vaan siksi, että viime kokeessa siinä tapahtui liikaa kaikkea ja koirahan tuli ahdistuneena mun luokse. Pelotti, että taas parin koira tekee jotain ja pari alkaa karjua sille ja Lakilla ei ole turvallinen mieli siellä makoilla. Päätin myös, että jos niin tapahtuu, niin tää oli sitten tässä enkä enää koskaan vie sitä sellaiseen tilanteeseen. Silloin Sienen aikana puhuttiin siitä, että "koira ei saa olla niin herkkä että se ottaa itseensä jos vieras ohjaaja toruu omaa koiraansa", ja mäkin syytin sitä siitä. Kukaan ei vaan koskaan osannut kertoa mulle, miten sille saadaan selitettyä että tällaista herkkyyttä ei hyväksytä. Lakki on vähän eri tavalla herkkä, mutta nyt olen tiukasti sitä mieltä että koirahan saa olla just sellainen kuin se on eikä sen "pidä oppia sietämään" yhtään mitään. Yhtä vähän kuin herkkien ihmisten "pitää" kovettaa itsensä ettei he pahoita mieltään jonkun toisen ajattelemattomasta käytöksestä tms. Kentällä räkä roiskuen karjuminen ei ole minkään koeohjeen mukaista, ja päätin myös että jos sellaista tapahtuu ja Lakki pahoittaa mielensä, teen valituksen kohtuuttomasta häiriöstä ja vaadin uusintaa.
Pakastin taas vesiä ja kaivoin foliopeitteen vintiltä, ja sitten taas satoi kaatamalla eikä loppua näkynyt ennusteessa ollenkaan. Autokin näytti samaa +13 kuin viikko sitten nosekokeessa. 🤪 No ainakaan ei ole liian kuuma......
 |
Miten olisi joku siisti sisälaji? |
Lakki oli etukäteen merkattu numerolle 3. Meitä oli viisi 1B, yksi 2B, yksi 3B ja yksi 3A. Luulin että se on numero kaikkeen, mutta yllättäen sitten janat arvottiin erikseen. Sain ottaa ekana alokasluokan koirista ja sain numeron 2, eli alokasluokan ekan, ykkönen oli kakkosen koiralle. (Alon jälki on noin tunnin, avon 1.5h ja voittajaluokan 2h ikäinen, järjestäjä laittaa niitä parhaaksi katsomaansa järkkään.)
Sirun luvussa jättäydyin taas loppuun, käytin koiraa kusella kun muut meni. Ehdittiin silti jonoon hetkeksi ja Lakki vähän tuhahteli sinne sun tänne. Itse siru meni tosi hyvin, otin koiraa päästä eikä se tehnyt mitään, näytin että se on tuolla aika alhaalla melkein lapojen välissä. Tuomari vielä kiitteli että voi kun kaikki tietäisi missä se on omalla koiralla niin menisi vähemmän aikaa. Sitten hän sanoi että komea koira ja että hän joskus harkitsi kanssa mudia, mutta tuli pampai.
Sitten ajettiin maastoon, eka 1-4 ja sitten loput. Odottelin hetken kun ykkönen, se ainoa avoimen luokan osallistuja, vietiin ekana. Lakki tuli autosta vähän ehkä vaisuna. Kysyin mitä teen jos se lähtee vähän vinoon janalla (kts edellinen koe, jälkeen päin ajateltuna se sekoiluhan oli ihan loogista) niin ei kannata tehdä mitään vaan antaa mennä. Pienempi paha se kuin että se haistaa jo jäljen ja ohjaaja vetää sen pois sieltä. Ihanne olisi että suora jana ja 90 asteen kulmalla jäljelle, mutta harvoin sellaista tapahtuu eikä tarttekaan; maaston muodot, sää, kaikki vaikuttaa, ja koira kyllä saa vähän "oikaista". Lakki lähti tosi rauhallista ravia, heti jossain 10m kohdalla oli metsäkoneen uria ja se jäi siihen pyörimään. Lopulta päätin pyytää sen sivulle ja lähettää sen uudelleen, ja sitten olin ihan solmussa liinassa itse ja se oli kyllä ihan kauheaa säätöä 🤣 Eteni kuitenkin uudella lähetyksellä taas kivasti ja lähti vasempaan eikä takaa kuulunut mitään, ja mietin siinä että joko uskaltaa kehua niin kuului jo auton ääni eli he meni jo. Eihän siellä arvostella kuin se jana niin mitäpä siinä sitten. Lakki jäljesti kummallisen epävarmasti, kehuin sitä useaan otteeseen ja sitten onneksi alkoi tuntua normi veto narussa. Edellisestä viisastuneena olin tosiaan päättänyt että jarruta hyvä ihminen sitä koiraa ettei ne kepit jää, ja sieltä niitä takaiseen alkoi nousta. Palkkasin koiran jauhalihapihvin palasilla. Pelkään, että normi kuulan kanssa menee liikaa aikaa, varsinkin nyt kun koira oli selkeästi normaalia hitaampi. Välillä se meni napakasti tuntumalla mutta aika paljon tarkisteli, ja kokonaisuutena oli vähän epävarman tuntuista, varmaan sää vaikutti. Ihan lopussa tie jo näkyi ja siinä oli taas kaikenlaista koneen tallaamaa maata, ja koira alkoi pyöriä ja mä jo ajattelin että ei hitto nyt ei voi hukata jälkeä ja missata vikaa keppiä, kun mulla niitä viisi oli taskussa, eikä kutosta ollut vielä (se on ainoa mikä on merkattu että tiedät että loppuu siihen). Vaan sieltä se sitten löytyi! Palkkasin koiran purkkiruualla ja hoputin koko ajan, kun tuntui että hidasta tämä oli. Sitten mentiin tietä pitkin autolle ja heiteltiin samalla vielä kuulaa ja lopuksi vähän namejakin. Katsoin tässä kelloa ja 19min oli mennyt, mut olin laittanut sen päälle kun otin koiran autosta, ja juteltiin varmaan pari minsaa ennen kuin aloitettiin ja paluuaikaa keppipisteelle oli annettu 5min, niin ei se 20+5min vielä ollut mitenkään tiukilla. Kaahasin silti aika kovaa sen parin minuutin matkan, ja muistin jopa lähteä oikeaan suuntaan. 😀 Kerran töppösen kanssa oon lähtenyt niin rivakasti (kun oli kiire) että peruutin kantoon, ja sen jälkeen oon aina muistanut myös kääntää auton valmiiksi.
 |
Odottelen tuomaria ennen jälkeä |
Yllättäen jälkikeppejä olikin vastaanottamassa vanha tuttu, ja oli kiva sanoa että onhan näitä keppilöitä täällä ja alkaa kaivaa niitä sadeviitan etutaskusta. Siitä sitten siirryttiin tosiaan 100m esineruutupaikalle, ja odoteltiin siinä varmaan tunti ennen kuin tuomari tuli. Yksi alokasluokkalainen tiesi kertoa, että yksi alo-koirakko ei ollut päässyt janalta mihinkään ja luopui kokeesta. Aika monella oli myös jäänyt niitä keppejä, ja yksi koira oli kyllä löytänyt kaikki mutta tarkentaminen oli kuulemma ollut tosi epänormaalin työlästä. Jännä, koska minusta Lakki kyllä löysi kepit ihan normaalisti mutta se itse jäljestäminen oli työlään näköistä. Aloin siinä jo miettiä että saa kyllä olla tyytyväinen koiraan, oli ne olosuhteet melkoiset ja kaikilla ollut vaikeaa. Oon kyllä joskus treenannut sateellakin mutta en ehkä ihan noin kovalla sitten.
No, lopulta tuomari saapui, ja kysyttiin että mennäänkö tässä nyt niiden maastonumeroiden vai niiden toisten numeroiden mukaan, vai saapumisjärkässä, että kaikki saa yhtä pitkän tauon. Maastonumerot kuulemma, joten ykkönen pääsi ruutuun ja Lakki sitten seuraavana. Ei satanut enää kaatamalla, lähinnä ehkä ripeksi, mutta ei tuullut yhtään ja oli aika nahkea keli. Otin koiran pissalle ja nostatin yhden virittelyesineen siinä autoilla. Ruutu olikin sitten "vinossa" niin että sinne saavuttiin oikeaan etukulmaan, ja hitto että on hankalaa ymmärtää mitään kun se ei ole "suorassa". 😂Ehkä voisi joskus treenata tällaistakin. Kävelin vasempaan etukulmaan lähettämään koiran sieltä, ja nyt mulla oli ihan normi Lakki ja sehän sitten ampaisi jonnekin 70m syvälle, ja meni ulos myös vasemmalta. Jossain vaiheessa aika reilustikin, niin huutelin sitä takaisin päin. Se tuli sitten ihan luokse asti, niin lähetin sen jostain keskeltä mihin olin liikkunut. Nyt se paineli vasempaan takakulmaan ja toi sieltä limaisen mustan hanskan. Lähetin sitten vähän oikeaan päin, ja keskellä ruutua oli kuoppa missä se selkeästi tarkensi ja sieltäpä tuli toinen musta, limainen, vettä valuva hanska. Se palautti molemmat mua vasten hyppäämällä. Siitä tämä tuomari ei sanonut mitään, eikä ottanut pisteitä, mutta sanoi että se juoksi kyllä niiden kaikkien esineiden yli reagoimatta niihin mitenkään joten ottaa "tarkkaavaisuuden puutteesta" -2p. 😂 Mä oon vähän eri mieltä, tai siis pistevähennys on ihan ok koska sehän kyllä juoksi ensin jossain hevonkuusessa ja vähennys "vallattomuudesta" tms oli ihan perusteltu, mutta sitä en allekirjoita että koira välttämättä "juoksi niiden yli". Koska oli niin vellova sää ja yli 50m päästä on vaikeaa nähdä mistä se ihan tarkalleen meni, ehkä se ei vaan oikeasti saanut hajua niistä. Tuomari jäi seisomaan sinne oikeaan etukulmaan mistä tultiin ruutuun, ja ne esineet jäi kuulemma sinne vasemmalle. No aivan se ja sama. Arvostelun jälkeen koiran sai palkata ja Lakki sai kuulansa, mistä hän oli tyytyväinen. Esineruudusta siirryttiin takaisin kentälle sitä mukaa kun oli tehnyt vuoronsa.

Kentällä sitten selvisi, että kaksi ykkösen koiraa on keskeyttänyt, ja kumpikaan voittajaluokan koira ei ole saanut maastoista lähellekään tarvittavia pisteitä, joten hekään ei tee tottista. Aamulla sanottiin, että tottikset menee sitten järkässä 1B -> 2B -> 3B ->3A ja a-koiralle tulee nollakoira pariksi. Tämä oli musta kivasti ajateltu, mutta en tiedä onko se aina näin, että B:t aloittaa. Sitten voi halutessaan vaikka ajaa kauemmas kentältä jos ei halua että koira kuulee ampumista A-koirille. Mua se nyt ei olisi haitannut enkä olisi mennyt minnekään. Siinä tuli nyt sitten monenlaista suunnitelman vaihdosta, mutta lopulta alokasluokan 1 ja 2 oli pari ja alokasluokan 3 eli minä, ja ainoa avoimen luokan koira oltiin pari. Avossa on lisäksi nouto ja eteenmeno mitä alossa ei ole, ja Lakin pitäisi maata paikoillaan se "ylimääräinen" nouto mitä 1-koiran parina ei tulisi (ennen eteenmenoa paikkamakuukoira haetaan aina pois, iso riski että toinen ampuu muuten sitä kohti), mutta ei mua haitannut. En tiedä olisko voinut sanoa että ei käy ja pakottaa ottamaan nollakoiran kummallekin pariksi. Kyllä se siellä makoilee niin aivan sama. Lakki oli pienempi numero eli alottaisi liikkeillä.
Tässä vaiheessa piti kysyä että saadaanko ne jana-arvostelut ja otettiin ne sitten yhdessä siihen. Enempi vähempi sekoilua kaikilla ja pisteet 20-22. Saatiin kaikki käsky treenata janoja. Lakille 22p (/30).
Otin koiran pissalle kun edelliset sai arvostelua. Jännitti. Kauheasti. Mitä enemmän yrittää ajatella että älä jännitä niin sitä enemmän vaan jännittää. Lakki oli ihan ok, ei liekeissä kuitenkaan, ja se jopa onnellistui siinä odotellessa kun olin kyykyssä ja rapsuttelin sitä. Aina kun pitelin käsiä taskussa, se haukkui mulle. Silti se tuntui koko kokeen vähän "sulkeutuneelta" eikä ihan omalta itseltään. Vähän niinkuin se olisi odottanut että jotain ikävää tapahtuu kuitenkin.
Remmissä seuruu meni laskut sekaisin pitkällä suoralla, täyskäännöt ihan ok, samoin sakara, henkilöryhmässä ei mitään. Remmi oli väärässä kädessä (oikeassa, se pitää olla vasemmassa kaikissa pk-kokeissa) ja vasen käsi eli kuulemma ihan omaa elämää, mutta se ei niinkään vaikuttanut koiraan. Vähän olisi ehkä kaivannut tekemisen meininkiä mutta teknisesti tarkkaa ja vielä erinomainen.
Vapaana seuruussa jännitti niin että luulin että pyörryn, ja kuulemma se mun kävely oli ihan kamalaa. Pitäisi ottaa kiintopiste mitä kohta kävelee ja opetella laskemaan, mun juoksu oli muka yli 20 askelta. Pyh, mun kävely oli vaan niin nopeaa että se ehkä sotki sen mukaan 😃 Ihan lopussa takaisin pitkältä suoralta tullessa koira ehkä meinasi jäädä matkasta tekemään jotain omia seisomisia ja toistin käskyn. Tästä erittäin hyvä.
Liikkeestä istumisessa pysähdyin, Lakki on tän kanssa "kyllä se kotona osaa" -tasolla ja koska niin saa nyt tehdä niin why not, ei ainakaan tuu väärää asentoa niinku saattaa liikkeestä tehdessä käydä. Tein sen pysähdys - 3s odotus - käsky ja poistuminen, ja sain kauhean ripityksen että se pitää tehdä pysähdys ja käsky heti - 3s odotus - poistuminen. Hän siis kyllä sanoi että älä ota mitenkään pahalla ja nämä "kauheat ripitykset" oli kuitenkin silleen pilke silmäkulmassa esitetty. Ja mun 3s oli kuulemma ainakin 5s ja aivan liikaa. Saatto se olla kun jäin ehkä miettimään mitä mun piti sille koiralle sanoa ("odota"). Käskysanasta en sentään nyt saanut sanomista, aiemmin oon saanu, kun se ei kuulemma ole mikään istumiskäsky. Jos mun koira istuu jo niin sanon odota, aina olen sanonut ja aina tulen kaikille sanomaan. Tästä erinomainen.
Liikkeestä maahan ja luokse. Samalla tavalla väärin jaksotettu. Luoksetulon alku jees, mutta pari metriä ennen mua hidasti raville mikä ei ole sille tyypillistä, varmaan vähän rauhoitteli. Edestä sivulle siirtymä oli kunnollinen, sehän helposti jää vähän vajaaksi jos on jähmeä. Tuomarinkin mielestä saisi tulla kovempaa loppuun asti, muuten jees, ja vielä erinomainen.
Siinä sitten vähän kehuin koiraa ja hyppyytin sitä mua vasten, se oli ihan ok. Kytkin sen paikkikseen mennessä jotta voin uudelleen irroittaa sen siellä. Maahan ihan hyvin, ja poistuin sen 10 (tai ehkä 13) askelta ja olin naama kohti kenttää, kylki kohti koiraa. Käännyin sitten vielä vähän yläkropasta niin että en nähnyt koiraa, luulen että sille se on helpompaa ja ainakin tutumpaa, mitään kyljittäin oloa oo koskaan treenannut. Vilkaisin kyllä välillä ja siellä se makoili pää pystyssä, mutta korvat hieman linkussa, silleen vähän itseensä sulkeutuneena. Parin tekemisiä se ei edes katsonut. Parin tehdessä toista seuruuta jostain kaukaa alkoi kuulua ampumista, ja täytyy myöntää että ehdin jo ajatella että voi ei, ei nyt just tähän hetkeen olisi tarvittu. Lakki piti korvat linkussa ja makasi kuin tatti, olisi kauheasti tehnyt mieli kehua sitä, mutta hymyilin sille vaan kun ei siinä muuta voi. Onneksi se sitten myös loppui. Parin luoksetuloa Lakki kääntyi katsomaan mutta palasi nopeasti muhun päin. Sitten oli vielä se nouto, se tehtiin niin kaukana kentän alkupäässä että koko liike jäi aika lailla esteiden taakse piiloon, eikä Lakki korvaansa lotkauttanut. Hakiessani koiraa se nousi hyvin sivulle, ja sitten taas vähän kehuin sitä siinä samalla kun kytkin sen ja mentiin reunaa pitkin esteiden taakse pois edestä. Siellä olin kyykyssä sen kanssa ja se oli ihan mukana siinä, ei kyllä onnellistunut. Arvosteluun mennessä sitä ei yhtään kiinnostanut se toinen koira eikä mikään muukaan, makoili rauhassa.
Tuomari antoi kaikille yli 90p tottiksista ja mun mielestä mitkään niistä ei olleet sen arvoisia, eli hän kyllä on melkoisen kiltti... Lakki sai 96p ja minusta se oli ehkä joku max 80p arvoinen suoritus 😄 Sinänsä ihan sama koska kyllä se selkeästi läpi olisi kun kaikki tuli korrektisti tehtyä, mutta 96p on mun mielestä jo niin lähellä täydellistä että ei jäisi mitään treenattavaa, ja tätä ei voi kyllä MITENKÄÄN luonnehtia sellaiseksi. Jos nämä liikkeet helpottuu niin en tiedä onko arvostelu löystynyt samaa tahtia, vai oliko se nyt vain tämä yksi tuomari. Vähän sääli jos tällaisia pisteitä saa millä tahansa laahustamisella. Se 70p riittää tulokseen ja huippupisteet voisi jättää niille jotka sen oikeasti ansaitsee, ollen sekä teknisesti että tunteelta erinomaisia. Jännä nähdä, mihin tämä B-versio muodostuu. Huikean hyvä mieli jäi siitä, että kellekään ei tapahtunut mitään ylimääräistä eli kaikki pysyi paikkiksessa ym just niinku pitääkin. Toivottavasti Lakillakin oli nyt parempi kokemus.
Lakille siis 286p ja se toinen ykkösen koira, joka meidän kanssa sai tuloksen, sai täsmälleen samat pisteet. Tasapisteillä maasto ratkaisee, mutta meillä oli sieltäkin samat pisteet, hänellä 2p enemmän ruudusta ja mulla 2p enemmän jäljeltä. Sitten me molemmat vaan oltiin ykkösiä, en tiedä, mikä seuraavaksi olisi ollut ratkaisevaa, ja aivan sama.
Autoille palatessa joku nainen tuli vielä onnittelemaan ja sanomaan että se näytti kivalle, ja että ihanaa että on eri rotuja. Harmi ettei ole videota, enkä kehdannut kysyä keneltäkään että miten se sitä häntää piti. Oon mun häntä-pakkomieleen kanssa ihan omaa luokkaani, mutta häntä alhaalla vaan ON pikkusievää ja häntä ylhäällä kivaa, sitä mitä haluttaisiin.
 |
was i goodest boi? |
MUTTA SAAKO NYT SANOA ETTÄ VITTU JES! JES! JESSSSSSSSSSSSSSSSSS!!!! Kotimatkalla joku pieni ääni sanoi mun pään sisällä, että kuppanen alokasluokan tulos kuppasella b-tottiksella, mutta hiljensin sen ja ajattelin että mitä jos vaan kerrankin olisi tyytyväinen ja ylpeä meistä! JK1 on JK1 ja niitäkään ei mudeissa ole mitenkään yhtään liikaa. Lakki ei ole töppöinen, minä en ole se ihminen joka olin 10v sitten ja aivan turhaa verrata niiden meriittejä toisiinsa. Kahdeksan koiran kokeesta kolme sai tuloksen niin se kertoo ihan riittävästi siitä, miten haastavat olot oli. Olkoon tottis mitä pelleilyä tahansa niin maastojen tulos kertoo kyllä sen, että jotain on tehty oikein ja koira on meriittinsä ansainnut. 🥳🥳🥳🥳🥳🥳🥳