Nosiainen kehiin

Meidän oma seura järjesti tänä viikonloppuna laatikko1 (pe ilta), kek2 (la) ja kek3 (su) -kokeet. Lopulta päädyin talkoisiin kakkoseen ja osallistumaan itse vain ykköseen. Jotenkin ei nyt tuo kolmosluokka taas nappaa yhtään, kun ei sieltä ole mitään saavutettavaa. Lakki ei ole pitkään aikaan edes treenannut. Ei ole kukaan muukaan näistä, mutta päädyin tempaisemaan nahkiaisen laatikoille! Nahkiainen nosessa on tietenkin nosiainen.

Ilmoittautumisen ja kokeen välissä oli pari viikkoa, joten siitä alkoi armoton treeni. Nahkallahan on kaikkien osioiden kokeissa sellaisia laatikoita, missä se on ollut useita kertoja alueen nopein, ja sellaisia laatikoita, missä se ei ole löytänyt ollenkaan. Edes lopuksi kun oikea laatikko on osoitettu. Luulen, että kysymys on hajun leviämisestä, ja että se ei oikein osaa ilmaista saavuttamattomia.

Treenattiin ahkerasti. Tein ihan perus laatikoita, pääasiassa vain yhden kuvion, yksi etsintä, löydöstä todella kunnollinen maksalaatikko/kissanruokapurkkipalkka ja se oli siltä päivältä siinä. Toisina päivinä tein saavuttamattomia ihan normi etsinnässä, sekä sisällä että ulkona. Lähtötilanne oli se, että jos ei saa nenää hajulle, hän mieluummin jättää sen kokonaan eikä ole löytävinään. Se ei jää nuohoamaan siihen että jossain tässä se on, en vaan osaa päättää mistä ilmaista, niinkuin esim Lakki tekee. Se vaan hyvin vähäeleisesti hylkää sen.

Koepäivänä mun piti olla iltavuorossa, mutta se vaihtuikin kollegan poissaolon takia aamuun. Ehdin siis hyvin kotiin ja käyttää koirat lyhyellä lenkillä pellolla. Nahka ei todellakaan ole se koira jonka voi työpäivän jälkeen hakea suoraan kokeeseen. Sitten ajeltiin naapuripitäjään, koepaikka oli käytöstä poistettu seurakunnantalo.

Nahka olo suoritusvuorossa viimeisenä. Mervi oli kolmosena ja tuli oman vuoronsa jälkeen kuvaamaan mulle. Ei jännittänyt yhtään. Nahka kiskoi ihan hulluna ovelle, onneksi ei tarvinnut kauaa odotella. Lämpällä varma reaktio purkkiin, palkkailin aika monta ilmaisua.

Kaikilla alueilla oli aikaa 2:30 (ihan hirveästi!)

Ekalla alueella tosi nopeasti oikealle laatikolle. Se ilmaisi ja itsekin vähän niinkuin kohotti kulmakarvaa siinä samalla että oho olipas tämä nopea. Hämmennyin ja kesti hetki ilmoittaa löytö.

Toisella laatikot oli hajanaisemmin pienissä ryhmissä. Tässä lähdettiin just väärään suuntaan ja kerettiin käydä melkein kaikki läpi ennen oikealle tuloa. Tässä se myös keilasi aika monta laatikkoa mennessään, siis vähän niinkuin kävelee laatikon kulmaa päin jolloin se liikahtaa. Ja ihan tasan tekee sen tahallaan, mutta kiltti tuomari ei antanut virheitä. Kohdalle tullessa varma ilmaisu.

Kolmannella alueella kävi kanssa sama väärän suunnan valinta, eli kierrettiin vastapäivään ja löytö jäi loppuun. Tässä olin just ilmoittamassa löytöä kun koira irroitti ilmaisun, joten jäin odottamaan mitä se tekee. Olin päättänyt että en hätäile. Se sitten vaan otti vähän eri kohdan samasta laatikosta, jolloin ilmoitin, ja sehän se oli.

Neljännelle mennessä meinasi alkaa jännittää kun tämähän on mennyt jo aivan liian hyvin tähän mennessä. No siitä taas hyvin nopeasti oikealle laatikolle ja se olikin siinä!

Siis nahka 5v yhdeksännessä nosekokeessaan ja sen eka satanen, vihdoinkin! Säätö ilmaisujen kanssa maksoi meille ekan sijan, mutta aivan sama. Kaikki on videolla ja olen niin tyytyväinen siihen, että se kävelee ja että se ilmaisee kaikki laatikot heti kohdalle tullessa, eikä jätä niitä ja käy ensin katsomassa mitä kaikkea muutakin täältä löytyy. Ehkä hän haluaa olla laatikkonahka. 😍Ne on niin selkeitä visuaalisia kohteita, että tällaisen ihan liki häiritsevän vilkkaan koirankin ajatus pysyy kasassa. Sille ei missään vaiheessa tullut sitä aivot lepattaen ympäriinsä sekoilua. Joka alueella se kyllä kerkesi vilkaista että tuolla on ajanottajan kintut mutta ei jäänyt yhtään kiinni potentiaaliseen uuteen ystävään, vaan suuntasi sekä henkisesti että fyysisesti kohti laatikoita.

Nahkalle siis 100p 0vp LN sij. 2./6.!

Minä: löytö!
Tuomari: oikein!
Minä: hyvä nakkiiiii!!!
Tuomari: siis MIKSIKÄ sä just kutsuit sitä?!?

Borrelioosi

Asia ei sinänsä ehkä kuulu koirablogiin, mutta jos mulla ei olisi niitä, tuskin tätäkään olisi tapahtunut. Metsissä rymyävät koiraihmiset on varmasti riskiryhmää.

Se on siis minulla.

Tänä vuonna on ollut aivan hirveästi punkkeja. Mun koirilla kyllä on vain tappava, ei karkottava myrkky, mutta koirissa käveleviä punkkeja sai alkukesästä poistaa kymmeniä. Poistin jokusen kävelevän myös itsestäni. Reilu pari viikkoa sitten mun käsi osui kyljessä johonkin möykkyyn, ja peilistä katsoi hyvin syönyt lihava punkki. Onneksi just taivuin itse poistamaan sen. Putsasin alueen ja jäin seuraamaan. Ehkä viikon jaksoin joka päivä tarkistaa sen, sittemmin enää harvemmin. Borrelioosin itämisaika on 3-30vrk, joten suosittelen että jos näin käy, tsekkaa alue kuukauden ajan joka päivä.

Muutama päivä sitten saunan jälkeen sain vilkaisemaan sitä peilistä, ja mikäs se siellä olikaan. Ensimmäinen ajatus oli, että mikä vittu tuo on ja voitko vaan hävitä kitooooos. No ei hävinnyt ei, vaikka monta kertaa kävin uudelleen peilin edessä katsomassa sitä. Ei oo todellista. Nyt mulla on se.

Ei muuta kuin googlettamaan, onko tämä päivystysasia. Kello oli noin 21.30. Yön selkään ei tartte rynnätä mutta lääkäriin on syytä mennä "viipymättä". Pihlajalinnalla on chatti missä lääkäri olisi vielä ollut auki, se maksoi jotain 80e. Harkitsin hetken että hoidan tämän heti, ei siksi että olisi niin kiire, saati että täällä saisi yöllä lääkkeitä yhtään mistään. Enemmänkin siksi että aamulla menisi sitten varmasti koko aamu jonottessa kun chatti klo 8 aukeaa. Olin menossa kymmeneen töihin ja ärsyttää jos ei ehdi mitään.

No, odotin sitä aamua ja koko aamun siinä tosiaan kesti. Asian hoidettuani vauhdilla apteekin kautta töihin. Hyvinvointialueen chattikin on näköjään enää ilmainen hoitajan osalta mutta kun hän siirsi minut lääkärille, se maksaa noin 15e, puolet siitä jos menisi livenä käymään. Hirveän tarkkaan tenttasi oireet (joita ei ole) ensin hoitaja ja sitten uudelleen lääkäri. Mutta jeesuksen kiitos tämä hoitui etänä. Eikä nyt taas sen hinnan takia, vaan siksi, että täältä ajaa sinne puoli tuntia ja kiirevastaanotolla ajat on muistaakseni viitteellisiä ja siellähän sitten istutaan ja työtunnit senkun paukkuu miinukselle.

Nyt mulla on sitten antibiootit kaksi viikkoa 3x vrk. 😳 Kuolee borreliat ja kuolee varmaan kaikki muukin.

Vähän meinaa ahdistaa. Ei borrelioosi, senhän pitäisi alkuvaiheessa löydettynä hoitua pitkällä kuurilla hyvin ja siitä tuskin tulee mitään. Mutta ne antibiootit. Sain neljä vuotta sitten allergisen reaktion antibiooteista. Olin saanut osastolla ainakin toista niistä suoraan suoneen, ja kotiutuessa kuurit jatkui suun kautta. Ehdin olla pari päivää kotona ennen kuin se tapahtui, ja epäselväksi jäi miksi se tuli niin viiveellä, ja oliko se vaan toinen niistä, vai molemmat yhdessä. En ole koskaan ollut allerginen yhtään millekään niin kyllä se niiden lääkkeiden piikkiin menee. Kerroin huoleni lääkärille ja hän sanoi, että tämä mitä nyt saan, on eri aine. Apteekin henkilö sanoi että eri on joo, mutta jonkinlaista sukua sille toiselle mitä sain aiemmin. Minun kuuri sisältää kolme pakettia ja otin nyt alkuun vaan yhden siltä varalta että jotain tulee ja se pitää vaihtaa. Ei jää sitten niin paljoa hukkaan.

Joo, ja se ei tunnu miltään. Ei kutise eikä ole mitään yleisoireita. Siksi on niin tärkeää seurata poistokohtaa, se punainen rinkula käsittääkseni aina johtaa ab-kuuriin.

Uusi esine-etsintä

Palveluskoirille tuli alkuvuodesta pari uutta lajia, mm. pelkkä tottelevaisuuskoe (B-tottis), AD- eli kestävyyskokeesta tuli SPKL:n alainen (töppöinen on käynyt sen vuonna nakki, silloin se oli SPL alla eikä tulos näy koiranetissä) ja esine-etsintä. Näistä mistään ei voi käyttövalioitua, saa vain koulutustunnukset. Ja ei ne nyt siis mitään uusia keksintöjä ole, vaan käsittääkseni kansainvälisiä FCI:n lajeja jotka nyt vaan otettiin käyttöön Suomessakin.

Esine-etsinnässä on kolme luokkaa. Ensimmäisessä alue on 20x30m, sen keskellä menee kuvitteellinen keskilinja mitä ohjaajan tulee kävellä ja molemmin puolin keskilinjaa on yksi peltojälkiesineen kokoinen (huomattavasti normi esineruutuesinettä pienempi) esine, mikä pitää löytää. Koira voi ilmaista sen (maahan ym.) jolloin ohjaaja menee hakemaan sen, tai tuoda sen, jolloin ohjaaja pysyy keskilinjalla. Kirjoitin että ohjaajan tulee kävellä keskilinjaa; jos jää seisomaan lähtöön ja antaa koiran etsiä niin, menettää työskentelypisteitä, kun tässä pitäisi nimenomaan pistottaa ja osoittaa ohjattavuutta. Koiran tulee mennä sinne mihin ohjaaja lähettää eikä se saisi itsenäisesti ylittää keskilinjaa ja vaihtaa puolta. Vähän niinkuin haussa siis.

No helppo nakki, ajattelin, sehän menee normi esineruudun pohjalla. Paitsi että muutaman kokeilun jälkeen totesin että ei mene. Syystä että mun koira juoksee jossain 70 metrissä niinku se usein tekee esineruudussakin (50x50m), missä se on musta vaan söpöä enkä ole puuttunut siihen yhtään mitenkään. Nyt jos tätä haluaa tehdä, niin sallittu alueen ylitys on muutama metri, sitten koira tulee kehoittaa ja myös saada palaamaan alueelle. Seitsemästä kympistä saa varmaan suoraan hylyn ja sinänsä ihan hyvä niin, onhan se ilmiselvästi osaamattomuuden osoitus tässä lajissa.

Tähän mennessä pidetyt kokeet on olleet paljolti pellolla tai sellaisessa sammalmetsässä. Tuomarin tulee nähdä koiran työskentely koko ajan.

"mitenniin ei saa juosta missä haluu"

Innostuin tässä nyt ihan oikeasti treenaamaan koska haluaisin mennä kokeeseen. Sain pari vinkkiä: treenata koira kytkettynä, aloittaa ihan pienistä alueista tyyliin tarkkuusruudun 3x3m, ja tehdä alueet niin että ne luontaisesti rajoittuu johonkin esteeseen kuten pihalla vaikka aitaan, jolloin ei voi juosta mihinkään.

Estäminen toimii huonosti. Tein kyllä aikoinaan töppöisen kanssa tarkkuusruutua koira fleksissä, koska sillä oli siinä alkuun samaa vikaa. Miksi nysvätä jossain ohjaajan edessä kun voi juoksennella ihan missä haluu. Voihan sitä vähän tehdä, että saa onnistumisia, mutta ei se voi perustua vaan siihen. Sitten kun päästää koiran irti, se palaa vanhaan.

Lisäksi mietityttää, kuinka erotella lajit, eli jos tätä nyt kovasti alkaa tehdä niin sotkeeko se normi esineruudun ja lakkaako mun koira huitelemasta huitsin kuusessa sielläkin? En haluaisi. Irtoamisongelmaisen (Sieni) jälkeen on ollut vaan ihanaa kun tämä tyyppi todellakin irtoaa.

"kyl hiki tulee juostessa"

Alue tulee merkata jollain tavalla, en tiedä miten. Oon kokeillut jälkipaaluja ja pieniä, niitä pistemäisiä, merkkejä. En tiedä, voiko ne olla niin pieniä, mistä koiran pitäisi tietää mitä etsii? Meillä meni yksi treeni siihen, että käytiin läpi se että merkkeihin ei kosketa vaan esine löytyy sieltä muualta. Aika epäreilulta tuntuisi silti, jos sellaiset olisi kokeessa. Kai ne nyt on jotain kartioita edes?

Parhaiten on nyt toiminut se, että koira odottaa ja katsoo kun teen alueen. Parempi, jos sen saa vähän kauemmas, se pysyy siellä rauhallisempana. Ollaan tehty pieniä alueita, sellaisia tarkkuusruudun tyylisiä, että seison vaan etureunalla itse. Ollaan tehty myös niitä kokeenomaisia alueita missä liikun keskilinjaa, mutta tässä kyllä helposti lähtee laukalle ja niitä omatoimisia keskilinjan ylityksiä tulee. En oo nyt raaskinut niihin puuttua, koska kaikkea ei voi treenata samaan aikaan. Sen kyllä korjaan, jos lähettäessä ampaisee jonnekin ihan muualle kuin mihin päin lähetin.

Ollaan panostettu nyt siihen alueella pysymiseen. Oon paljon kehunut sitä, kun se menee yli ja kääntyy takaisin, eli reagoi tallauksen loppumiseen. Jos ei reagoi itse, olen heti muutaman metrin ylityksen jälkeen kutsunut takaisin, ensin aina nätisti ja yleensä kun se ei tottele, karjaissut perään sen verta että korvat aukeaa. Se ei ole siis saanut juosta missään. Sehän on niin itsessään palkitsevaa että en hetkeäkään usko että se jäisi pois vaan sillä, ettei sieltä koskaan löydy mitään. Ei siinä vauhdin hurmassa kerkiä mitään edes ajatella varmaan. Esineet on olleet joko metrin sisällä merkistä korostamassa sitä, että ei merkkiä, tai sitten just alueen rajalla alleviivaamassa sen merkitystä.

Oon käyttänyt mun peltojälkiesineitä ja osoittautui myös että ne on oikeasti aika pieniä, ja vähän heinään työnnettynä haju ei todellakaan leviä. Ihan joutuu kunnolla etsimään.

"ihme nysväämistä kyl miehen pitäis saada juosta"

Katsotaan nyt, mitä tästä tulee. Lakki on toistaiseksi treenin jälkeen sen oloinen, että se oli sille enemmän henkisesti rankkaa kuin kivaa. Kauheasti on asioita mitä ei saa tehdä ja joutuu hillitsemään itsensä. On myös ihan mahdollista, että tämä ei vaan ole sen juttu. Jos on suurten linjojen mies niin ei ole pakko alkaa nysvätä vain siksi että äiskä haluaisi mennä kokeeseen.

Kanoja

Kanat ovat rohkaistuneet taannoisen haukkaepisodin (linkki) jälkeen uudelleen ulkoilemaan. Kuvasin heitä tänään. Tässä joku päivä alkuviikosta kävi niin, että kanalan ovi oli auki ja ulkona ollessaan kolme heistä meni sinne, siis huoltotilaan. Ajattelin että nytpäs menen ja suljen oven, jolloin saan heidät jumiin pieneen tilaan, ja siirrän heidät käsin verkon toiselle puolelle, missä kaksi kanaa odotteli. Kolme väärällä puolella olevaa olivat Koistinen, Kerttu ja joko Kyllikki tai Klaara, en muista enää. Käytöksen perusteella veikkaan Klaaraa. Pyydystämiseksihän se meni ja jokainen juurikin kiinni otettaessa rääkäisi, Koistinen parkui pisimpään. Odotin että kukin rauhoittuu kädessä ja sitten yksi kerrallaan tuuppasin heidät kanapuolelle.

No, tämän jälkeen Koistinen selkeästi piti etäisyyttä eikä aluksi tullut edes syömään kädestä. Myös Klaara pitää väliä ja jättäytyy kädeltä ruokittaessa takimmaiseksi edelleen. Siksi veikkaan, että se oli hän. Kerttu on ainoa joka ei järkyttynyt niin pahasti ja on käyttäytynyt ihan normaalisti.

Edelleen vähän sellainen olo, että mahtaako tuossa olla mitään järkeä. Kyllähän ne siitä palautuu varmasti, mutta silti onko tämä vähän sellainen plusmiinusnolla ja montako kertaa ne pitää ottaa käteen, että ne lakkaa pelästymästä sitä?

Myös luoksetulo on haukkaepisodin jäljiltä vähän kärsinyt inflaatiota ja sitä pitää vielä treenailla uudelleen.

Haluaisin alkaa kouluttaa niille jotakin. Ensin varmaan ehdollistaa naksuttimeen että voisi jotain temppuja miettiä. Lähinnä mietin sitä käsittelyä tätä varten. Miten saan yhden kanan erilleen? Missä muut on sillä aikaa kun yksi treenaa, ja missä se yksi treenaa? Miten sen saa palautettua treenivuoron jälkeen?

Kaikesta huolimatta mulla on edelleen joka päivä hyvä mieli siitä, että he ovat tulleet jäädäkseen ja saattavat elää täällä seuraavat kymmenen vuotta. 🤍

Kyllikki ja nuudeli

Klaara ja nuudeli

Kaisa

Kyllikki

Kerttu on edelleen kaikkein kaunein

Heidän kasvattajalla oli just kaksi tällaista vaaleaa kanaa vuoden vikassa myynnissä, vastustin kiusausta

Kaisan untuvapylly

Tässä on nokan pyyhkijäiset

Yks hullaantunu

Mun keijunmekko selkeästi viihtyi

Kyllikki juo ja muut miettii karkaisko aidoista

Kuistilla kääntymässä kunnes päätettiinkin suunnata muualle