Ja sitten taas mennään. 😣 Ken ei muista niin viime vuonna meni puoli talvea tassuhaavoja parannellessa. Jäätä ja kovaa lunta kauhulla odotellessa.
Tämä oli alun perin vasemmassa etutassussa pieni viilto, oletan että tullut ihan omalla pihalla kun tuhatta ja sataa juostaan ja joku terävä kiven reuna jäänyt alle. Nyt se on vähän "auennut" ja näyttää reiältä. Pieni onneksi mutta kyllä se sitä vähän keventää. Ja lutkuttaisi, onneksi nyt sentään älyää laittaa tötsän päähän heti.
***
Keskiviikkona kinttu ei silmämääräisesti ole parantunut yhtään.
![]() |
| "Lakki et kai nuole kinttua siellä alla?" "En en" |
Ei se siitä kauhean kiinnostunut ole ja on valvottuna ollut ilman kuuppaa. Onhan miehen saatava hoitaa intiimihygieniaa ja helpompi juodakin. Silloin toki tossu jalassa, se kintun nuolaisu käy niin äkkiä ja sen oon oppinut että se räjähtää siitä tosi nopeasti niin se todella tulee estää.
Surkeinta on pitää koira sisällä ja estää juoksuleikit pikkusiskon kanssa.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti