Hymni 5kk

Verrokiksi Lakki 5kk.

Hymni 5kk painaa 7,5 kg ja on noin 40 cm korkea. Se on kasvanut koko ajan silleen tasaisesti, että ei ole missään vaiheessa ollut mitenkään ruma. Joskus oli hetken hieman takakorkean näköinen, mutta muuten hyvin sopusuhtainen.

Sillä on edelleen pissilehdet eteisessä ja se asioi niillä sekä työpäivinä, että öisin. Jos käyttää iltapissalla riittävän myöhään (22-23) ja/tai herää aamuyöllä (4-5) laskemaan sen ulos, sisälle ei yleensä tule mitään, eli pidätyskyky on kyllä selkeästi paljon kehittynyt. Sanotaan, että koira kykenee pidättämään tunteina sen verran mitä sillä on ikää kuukausina, mutta tämähän on tosi yksilöllistä, ja kyvyn lisäksi kyse on tietysti myös halusta. Esim. Pajuhan ihan surutta teki sisälle vielä  paljon vanhempana, siinä missä isommat rodut on mulla ainakin alkaneet olla sen oloisia että hyi. Hymnikin hakeutuu aina sisällä mahdollisimman kauas minusta. Se saattaa edelleen käydä yksin makkarissa pissalla jos itse istun tuvassa, joten sitä pitää vähän vahtia että sinne ei kuulu mennä.

Mitään hampaiden vaihtumisen takia huonompaa leikkimistä sillä ei ole ollut ollenkaan. Yhden hampaan olen nähnyt lattialla ja yhden kerran on ollut verta puruluussa, muuten ei oo mitään havaintoa edes niiden irtoamisista.

Hymni vaikuttaa nyt siltä, että siitä tulee topakampi vahti kuin Lakista, siis tarkoitan kai terävyyttä. Toisaalta se on vielä sellaista pennun pöhkimistä, mikä kumpuaa epävarmuudesta. Yksi päivä yksi lähellä asuva ajoi tuohon pihaan ja jäi jutulle, pojat huuti aikansa kun auto tuli ja se siitä, sitten niitä ei kiinnosta yhtään. Hymnillä jäi levy päälle ja se vaan jatkoi pöhkimistä. Vein sen lopulta sisälle, kun se oli niin väsynyt muutenkin ja tuntui että sillä ei ole keinoja käsitellä tilannetta. Se mikä tapahtuu, vahvistuu, joten en usko että toiminnan keskeyttäminen on ikinä huono asia, vaikka eihän se varsinaisesti opeta koiralle mitään.

Sisälle tuleminen on arvatenkin ruvennut olemaan sellainen asia, mikä ei aina nappaa. Pitkään vaan menin kyykkyyn kuistilla, jolloin pentu ei voinut vastustaa ja tuli luokse, ja kannoin sen ovesta. Ovea ei oikein voi pitää auki ja seistä ovenraossa odottamassa, kun kissat karkaa sitten ulos. Vähän ennen 5kk-päivää hän sitten yhtenä viikonloppuaamuna viideltä päätti, että lälläslää enpäs tule. Jätin sen ulos, otin pojat sisään ja menin jatkamaan unia. Se eskaloitui nopeasti sellaiseksi, että ei tule luokse pihalla ollenkaan, eikä anna kiinni, koska tietää että kannan sen sisälle. Lopulta sain sen napattua kun vein kanoille nakkia, jota se ei voinut vastustaa, ja tuli siihen kärkkymään. Sen jälkeen se ulkoili muutaman päivän parimetrinen narunpätkä perässään, treenasi tehostetusti sisälle tuloa (kissat lukittuna toisaalle) ja kerran sitten tapahtui just se, että se lähti pakittamaan kun olin ottamassa niitä sisälle, niin nappasin pannassa roikkuvasta narusta ja murahdin sille että täällähän tullaan sit sisälle kun sanotaan. En usko, että tämä tuli tällä vielä selväksi.

Hymni on ehdottomasti mun äänekkäin mudi. Se räksyttää toisille koirille kun yrittää saada ne leikkimään, tai kun ne leikkii. Se huutaa lähtöhaukun ulos mennessä ja kaikissa tilanteissa kun tuntuu ettei jalat mene niin nopeasti kuin se haluaisi. Oon yrittänyt karsia sitä ja yksinkertaisesti kieltänyt. Vihaan kaikkea tyhjän louskutusta. Joku voisi kysyä miksi mulla sitten on mudeja😂 No, tuleepa nyt testattua kuinka paljon siihen voi koulutuksella vaikuttaa! Mua ei haittaa että ne vahtii pihaa, päin vastoin ihan hyvä vaan jos kylällä liikkuu tieto että täällä on hulluja koiria. Mutta jokaiselle ohi menevälle pyörälle saati autolle ei huudeta, vaan kynnys saa ylittyä vasta kun joku tulee oikeasti meidän pihaan. Ja sitten kun olen itse paikalla ottamassa tulijaa vastaan, huuto lopetetaan siihen, vihaan sitäkin että yritän jutella jonkun kanssa enkä kuule mitään kun koirat rääkyy.

Pojat on ruvenneet lussuttamaan sen pissoja ja merkkaamaan päälle, ja välillä ne on sen takapäässä muutenkin nenineen. Taitaa alkaa pentukortti vanhentua ja hän ei ole enää vauva, hänestä on tulossa tyttö.

Videolla treenijuttuja 

4,5kk - alkaa osata istua käskystä aloillaan sen hetken, että saa kuvia

Kyllä mäkin olisin noin vihainen jos olis jalka ja melkein-käsi amputoitu

Mustin ja mirrin pentueskarissa oli niin hyvät namit!

Eskarin väliajalla saatiin älypelit, hyppäsi katsomaan lähempää mikä kestää

Nahkan vaatteet alkaa olla sopivia

Pihalla mallattiin telttaa 

Vappuna munkin paistossa

Jäljeltä löytyy kissanruokapurkkeja nam

Mesi kävi tyttöjen 5kk-päivänä. Hauskaa kun sisko asuu niin lähellä, että melkein viikoittain on nähty! Nyt oli vähän pitempi tauko Mesin kennelyskäkaranteenin takia, mutta olipahan iloinen jälleennäkeminen. He on monessa asiassa todella samanlaiset ja toisaalta monessa myös hyvin erilaiset, niin persoonaltaan kuin rakenteeltaan. Alla olevat kuvat (c) Mesin emäntä: