Nosepäivä ja 2lk KEK

Ilmoitin Lakin Jyväskylään Popdogin kakkosen kokeeseen, joka oli iltapäivällä. Paikan saatuani huomasin että aamun ykkösen kokeeseen kaivattiin vielä talkoolaisia, ja sen kummemmin miettimättä ilmoitin että miehän voin samalla ajamisella tulla myös talkoisiin. Kakkosen koe alkoi 15.30 ja ykkösen talkoilijat piti olla paikalla 8.30, mikä tiesi lähtöä 6.45 ja herätystä 5.15, niin hetken kyllä mietin taas että kaikkeen sitä pitää tunkea ja onko tässä mitään järkeä.. oisin muuten voinut lähteä vasta yhdeltä ajamaan. Mutta kaikilla seuroilla taitaa olla sama ongelma, ettei niitä talkoolaisia liikaa ole, ja oon kuitenkin jäsen ja pääsin etusijalla kokeeseen niin minusta tämä oli vain reilu uhrautuminen joskus tehdäkin jotain. Mäkin inhoan niitä jotka liittyy jäseneksi vain siksi että saa etusijapaikat, eikä koskaan aiokaan osallistua mihinkään järjestelyihin. Se on aika luihua, kun kaikki tietää ettei ne kokeet itse itseään järjestä ja pidä.

Peukalon talkoopäivä

Ykkösen kokeesta jäi taas mieleen kaksi juttua: ensinnäkin ihmiset säätää lähdössä ihan hirveästi, vatkaa liinan kanssa, istuttaa koiraa, rapsuttaa sitä jopa kymmeniä sekunteja, jotkut jopa pussailee sen naamaa ja koira näyttää siltä että hyi helvetti. Suurin osa koirista näytti siltä että ne olisi jo valmiita aloittamaan mutta ohjaaja vaan säätää jotain omaa showtaan - miksi?! Ymmärrän että ihmisillä voi olla joku rutiini ja koiraa on ehkä joskus tarttenut vaatia keskittymään tms istuttamalla sitä hetki, mutta nosessa kaikkien kyllä kannattaisi videoita omia lähtöjäänkin ja miettiä että tartteeko se koira enää oikeasti niitä kaikkia kuvioita. Osa myös ehkä menee jännityksen piikkiin eikä tiedosteta miten kauan siinä vatkataan.

Toinen liittyi koirien pienien eleiden lukemiseen ja huomaamiseen ja tahattomaan estämiseen. Varsinkin ajoneuvoilla sitä tapahtui paljon; ohjaaja oli päättänyt kummasta autosta aloittaa, ja koira ehkä olisi ollut menossa toiselle, jossa haju oli, mutta jos ohjaaja yhtään käveli koiran eteen tms niin se siitä. Koirat on todella herkkiä ihmisen elekielelle ja harva niistä vastustaa ohjaajaa, vaan taipuu sitten sinne mihin ohjaaja vie. Jos kävelee ihan oman koiran vierellä, niin kuin kaikki tekee, ei sitä pientä niiausta tai nopeuden muutosta tai jotain vaan näe. Kauempaa näkee. Koirille myös helposti tulee sellainen ajatus että okei tonne ei sitten saa mennä, jos ohjaaja on kerran tahattomasti estänyt menemästä hajua kohti! Kannattaisi opettaa se koira irtoamaan edelle, jolloin se selvemmin saisi valita itse mistä aloittaa. Tätä tapahtui kyllä myös siellä ajoneuvojen välissä; koira meinasi vaihtaa toiseen mutta ohjaaja pyörähti edessä niin että koira totesi että no ei sitten mennä.

Enkä tarkoita haukkua ketään tai etten itsekin varmaan tekisi noita molempia! Nimenomaan omaa toimintaa on vaikeaa tiedostaa, mutta se on tosi hyvä kun huomaa ensin toisten tekevän sellaisia asioita, niin osaa helpommin itsekin kiinnittää omassa toiminnassaan niihin huomiota. Päätin että mä teen tänään tosi sujuvat lähdöt ja ulkona en vatkannut lähtöviivalla yhtään vaan samalla vauhdilla kävelin suoraan aloittamaan. Sisällä oli pakko pysähtyä mutta annoin koiran mennä siitä heti.

Nosessa nämä tehtävät, missä pääsee näkemään kaikki suoritukset, on aina tosi antoisia. Kannattaa mennä talkoisiin jos laji yhtään kiinnostaa. Koirakoiden välissä ehtii aina myös kysyä tuomarilta jos jokin mietityttää, tai kommentoida suoritusta, ja saa hänen näkemyksensä. Kaikki nosetuomarit on ihan sikakivoja.

Epäilytti miten Lakki malttaa nukkua koepaikalla ja olisiko se ihan puhki kun oma vuoro tulisi, mutta aamupäivä oli onneksi pilvinen ja viileä ja pystyin pitämään takakontin kiinni. Koirat kyttää ja vahtii paljon vähemmän kun vain ikkunat on auki. Ihan rauhassa Lakki siis odotti, ykkösen koe oli nopeasti ohi ja väliin jäi kolme tuntia aikaa. Käytiin M:n kanssa lenkillä ja syötiin ja odotettiin. Pajun kanssa oli etukäteen ajatus käydä tekemässä ykkösen koealueet kokeen jälkeen, ja multa vielä erikseen kysyttiin menenkö vai kerätäänkö pois, mutta en yhtään jaksanut keskittyä niin en mennyt. Jos voisi vaan mennä ja tehdä mutta Paju on vielä niin kesken että sille pitäisi miettiä järkeviä treenejä, ja jos tuntuu ettei jaksa, niin mieluummin ei tee sitten mitään. Olisihan se voinut vaikka ruveta kuseskelemaan tai halvaantua ja sitten siitä tulisi vain paska treeni. Oli muutenkin vähän sellainen olo etten jaksa enää tehdä mitään ja voisko ajaa vaan kotiin... Tavallaan se oli tosi hyvä koska en myöskään jännittänyt Lakin vuoroa.

Leikkipuiston lapset: "VIISI koiraa?? Miksi teillä on niin paljon koiria?!" Sanoin että mulla on kaksi ja tolla kolme niin eihän se nyt kovin paljoa ole :D Jätin sanomatta että mulla on kotona vielä yksi ja tolla niitä on perheessä yhteensä seitsemän...!

Iltapäiväksi pilvet sitten valitettavasti väistyi ja helle tuli, auto näytti +25... elokuun vikana viikonloppuna?! Oltiin ekan ryhmän nro 5 ja aloitettiin ulkoa ja ajoneuvoilta. Kokeessa oli siis kaksi tuomaria ja se pyöri kahdella pisteellä yhtä aikaa, mikä on tosi sujuvaa. Auton sai onneksi ihan hyvin aina kikkailtua varjoon, mutta oli sielläkin silti melko lämmin.

Lakki oli oikein kivan tuntuinen kun otin sen autosta. Hitto että hän on kyllä kehittynyt ympäristöopissa 💙 Ei näkynyt siis missään että hän on yhden työpäivän verran nukkunut koepaikan hälinässä, emmekä ole tulleet suoraan kotoa. Lämppähajuilla käytyämme hän piteli lelua ja heitti kuperkeikkaa kun istuin nurtsilla.

Lakin nosevälineet: vettä, hihna, liina ja pallo. Ei oo paljoa palkkapurkkeja taskuista tursuamassa.

Ulkoetsintä, kaksi piiloa, aikaa 4min. Pelkkää seinää ja hiekkasäiliö ym, seinää oli ehkä ööööö... 20m? Tähän olin oikein tyytyväinen, lähtö oli keskellä ja mentiin eka oikealle päin, jossa hiekkasäiliön kannessa ilmaisu, aika pitkään tarkensi sitä, en tiedä oliko se vähän syvemmällä tms. Sitten palattiin seinää takaisin, koira etsi matalia. Mentiin koko seinä vasempaan rajaan asti ja sieltä lähdettiin palaamaan niin että nostatin sitä ylös, siellä oli siis kaiken maailman ikkunalautaa, tuuletusräppänää, ovia saranoineen ja lukkoineen ym ihan joka kohdassa. Otti korkean jostain ritilästä mihin ei edes ihan yltänyt, ja olin niin kovasti ohjannut että pelkäsin että painostin sen "ilmaisemaan" (ilmaisee korkeat vaan tavoittelemalla ja mulkaisemalla minua) ja kysyin vissiin kahdesti että ooksää varma tästä. Palkkasin karvanarupallolla ja koira leikki kivasti. Leikkiessämme tajusin että vittu että on kuuma ja että sehän läähättää ihan sekona. Seinä oli vielä ollut osin varjossa mutta sitten ajoneuvot suoraan auringossa, ja mietin ekaa kertaa että olisinpa älynnyt ottaa vettä mukaan että saisi edes juotettua sitä tässä...

Ajoneuvot 3kpl, kaksi piiloa, aikaa 3min. Lakki oli alusta asti jo aika nuupea ja sain kannustaa että jaksaa jaksaa. Eka löytyi aika pitkään kierrettyämme ja sitten oltiin käyty kaikki pinnat läpi eikä mitään. Se on aina inhottava tunne kun tietää että ollaan ohitettu joku, eikä tiedä yhtään mihin päin menisi uudelleen pyörimään. Ihan alussa oli reagoinut yhteen autoon mutta ei siinä mitään ollut, tarkastettiin se kohta jo silloin. Tiedostin ettei se haistele kunnolla vaan huohottaa vaikka kulki aika nätisti ajoneuvoja pitkin. Aika loppui, ja toka piilo jäi sellaiseen kohtaan missä ei mitään havaintoa mitä koira teki kun se ei noussut.

Siirryttiin toiseen kohteeseen. Auton sai onneksi taas aika hyvin varjoon, aurinko pilkotti vain puiden takaa. Olisi tehnyt mieli viedä Lakki läheiseen ojaan uimaan, mutta nosessa alueisiin vaikuttaminen on virhe, enkä tiedä kuinka monta miinusta siitä tulee jos märkä koira ravistelee oikein kunnolla mutaisen ojan kurat pitkin poikin. Kastelin sen mahan alustaa sitten vähän pullosta, ja juotin kunnolla. Onneksi se kerkesi ihan hyvin palautua ja huohotus loppui.

Sisäetsintä kaksi erillistä huonetta, kaksi piiloa, aikaa 4min 45s. Ihanan iso alue ja kerrankin pääsisi kunnolla etsimään! En tykkää sellaisista niinkuin se ulkoalue esim oli, enkä rakentamalla rakennetuista alueista, mihin on siis vaan laitettu jotain tuoleja tms sälää. Sisällä oli vaan ihan turkasen kuuma ja huono ilma kanssa 🥵 Sisällä eka etsintä meni kuitenkin hyvin. Paljon oli katsottavaa ja vähän se vaati normaalia enemmän ohjausta eli oli pikkuisen nuupea eikä normaali irtoava itsensä, mutta hienot löydöt teki. Paperiin on kirjoitettukin "upea etsintä!". Aikaa meillä meni 3:48.

Nyt mulla oli vettä ja yritin juottaa, makkaran kanssa otti suullisen mutta oli taas tosi nuupean tuntuinen ja huohotti melko raskaasti. Laatikoita oli 37kpl, kaksi piiloa, aikaa 3min. Oli sekä pahvilaatikoita, laukkuja että läpinäkyviä karkkipurkkeja. Sanoin että eihän se tollasessa voi olla koska ohjaaja näkee jos siellä on siirrännäinen, mutta M sanoi että kaikissa niissä on ja vain jossain on hajua kanssa, jos on. Ehkä mun kannattaisi lukea ne säännöt koska joka kokeessa tulee nyt taas jotain mistä en tiennyt että sellaistakin voi olla, ja ehkä sille koiralle kannattaisi treeneissäkin esitellä tuollaisia... no viimeeksi se veti nopeimman ajan ja nämä me osataan ja näytetään nytkin mistä kana pissii, ajattelin vielä alueisiin tutustumisessa.

Oikeasti sitten valitettavasti näki ettei se ollut lainkaan oma itsensä ja paljolti taas käveli pää näennäisen alhaalla kuitenkaan haistelematta mitään. Se näytti niin huonolta että kävi ihan mielessä pitäiskö keskeyttää ja kysyä että onko sulla Lakki kovinkin paha olo ja voitaisko me mennä vaikka kylmään suihkuun. Lopulta se rojahti yhden litteän kassin päälle, mikä näytti enemmän siltä että se yritti tarjota taukomattokäytöstä ja siten ilmoittaa että haluaa tauon, kuin miltään ilmaisulta. Koska me ei oltu tuloksessa kiinni ja munkin teki eniten mieli päästä sieltä vaan ulos, ilmoitin löydön, joka tietenkin oli väärin. Oikea olisi ollut viereinen ja tähän oli muutkin tehneet valeita. Toinen jäi alkuun, ei oltu haisteltu sitä lähtiessämme ja nytkin ohjattuna Lakki ensin ei reagoinut, mutta toiselta puolelta kuljettuna sai hajun. Pienestä sekin oli kiinni, ja varsinkin kun koira läähättää niin se ilma ei vaan mene oikeaan paikkaan niin kuin haistellessa menee.

Palaamme asiaan viileämmällä säällä. Emme ole helteen kestäviä kumpikaan enkä olisi edes tullut jos olisi käynyt mielessäkään että voi olla vielä näin kuuma. Kuuman sieto on toki treenattava asia sekin mutta ei nyt ekana mielessä nuoren kokemattoman koiran kanssa. Lakin kanssa on aina myös se ongelma että se palkkautuu eniten siitä tekemisestä ja sitten kun sillä on fyysisesti paha olo, se lakkaa palkkautumasta. Se kun ei varsinaisesti tee mitään palloa tai ruokaa saadakseen.

Sisäalueet tuomaroinut tuomari sanoi palkintojen jaossa olevansa pahoillaan että siitä tuli niin hirveä pätsi. Ilmeisen paljon laatikoilla siis tapahtui sitä, että koirat ei vaan olleet jaksaneet tehdä mitään järkevää, ja siihen kosahti tulokset viimeistään kun siellä vaan läähätettiin eikä pystytty nuuhkimaan. Hän sanoi, että jos olisi tiennyt miten se aurinko lämmittää sen rakennuksen, olisi ehdottomasti tehty erilliset kierrokset eli sisä erikseen ja toisella kierroksella laatikot, niin kaikki olisi saaneet väliin tauon. No, tämä on tällaista. Viimeeksi siinä ykkösen kokeessa, jossa olin vkt, tuli seitsemän nollaa. Nose on olosuhdelaji.

Lakille siis sen toisesta kakkosen kokeesta 62p, sij 4./15.! Sinänsä tosi hieno suoritus enkä ole lainkaan pettynyt; sehän löysi kaikki ne vaikeat ja ihan perus ajoneuvot ja laatikot jäi, pitkälti olosuhteiden syystä, uskon minä. 🤗 Ykkönen sai 75p ja kolmanneksi tulleella oli myös 62, mutta ei virheitä kuten meillä. En oo koskaan ollut 62 pisteeseen näin tyytyväinen. Lakki oli myös ulkoetsinnän toinen ja sisäetsinnän kolmas.

Irtopää parka

Töppösen kakkosen kokeista jäi aina sellainen olo, että hitto miten paskoja me ollaan ja kadutti miksi annoin sen tehdä sitä tai en vaatinut sitä tekemään tätä. Yleensä se liittyi siihen että juoksi aivan liikaa. Muutenkin nosessa sellaiset kokeet, joista ei tule satasta, jää yleensä mieleen niin että opinpahan taas jotakin. Tästä ei jäänyt; jälkeen päin en tekisi mitään toisin, eikä jäänyt yhtään paha mieli mistään mun tai koiran tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Hitto sehän löysi ne kaikki kinkkisemmät piilot ulko- ja sisäalueilta ja ne "perusjutut" oli tänään sään takia liian vaikeat. Se ei ole mikään oikea ongelma, sen korjaa sää kun koira jaksaa taas työskennellä.

Lopuksi vein Pajunkin vielä kuitenkin katsomaan laatikoita mutta olisi pitänyt muistaa että koko päivän autossa maannut russeli ei ole valmis tekemään mitään järkevää... se oli ihan omissa tiloissan eli sekosi kaikista ihmisistä ja ihanasta isosta tilasta ja teki kaikkea muuta paitsi yritti etsiä yhtään mitään. Aikansa suti hihnan päässä menemään ja vippasi minkä kerkisi ja toin sen sitten vaan pois, kun ei reagoinut hajuihin, vaikka ihan päältä sen ohjasin menemään. Töppöinen odotti kotona.

Lisäys vielä myöhemmin kun tulokset tuli:

Ulkoetsinnän löysi vain neljä koiraa

Ja sisäetsinnän löysi vain kolme, joista yksi on se Lakki 💖 Mieletöntä!