Nosekurssi

Järjestin meidän noseporukoille paikalliseen koirakouluun viiden kerran nosekurssin. Kouluttaja on ollut nosen hajutestaaja, mutta pitemmälle hän ei itse ole nosessa kisannut. Kuitenkin hän on hyvin kokenut hajutyöskentelyssä muuten. Oma lehmä ojassa sikäli, että on vaan niin ihanaa mennä joskus kurssille. Riittää että menee paikalle, joku muu on suunnitellut kaiken ja itsekin saa jotain palautetta joskus, ihan mahtavaa!

Meitä on 8 ja toimitaan kahden koiran ryhmissä. Treeniaikaa parille on 30min, ja toinen on vuorollaan tilassa tekemässä varsinaista treeniä ja toinen odottaa käytävässä. Käytävässä on aina joku pieni harjoitus ja sitten välillä kannattaa pitää hetki ihan taukoakin. Meidät on paritettu mahdollisimman saman tasoisten kesken, jotta harjoitus on helpompi suunnitella. Muiden treenit saa myös jäädä katsomaan.

Mitenniin pitää taas odottaa vuoroa?!

Käytävällä oli tänään reikätiiliä, joissa yhdessä reiässä haju ja sitten yhteensä kymmenkunta häiriöhajua. Häiriöt oli tyhjästä paperitullosta ruokaan. Töppönen ei häiriinny, ja jos tiilit oli kaikki neljä peräkkäin, eukalyptus löytyi hyvin. Sen sijaan heti kun nostin kaksi tiiltä päällekkäin, niin että euka jäi alle, homma meni ihmeen vaikeaksi. Koira ei päältä haistelemalla tuntunut saavan hajusta kiinni ollenkaan. Se kyllä tiesi että se on siellä ja yritti tiilien välistä haistelemalla ja/tai tassulla päällimmäistä siirtämällä saada hajun esiin. Itsenäistä ilmaisua ei kuitenkaan oikein tullut, mistä oli helppo päätellä että vaikeaa oli. Meillä on nyt selkeästi taas se vaihe, että pitää päästä hajunlähteelle asti ennen kuin sen voi ilmaista. (Ja mä en edelleenkään oikeasti ymmärrä, mistä koira tietää koska se saa ilmaista kauempaa ja koska pitää mennä (eli on mahdollista päästä) lähemmäs.)

Varsinainen treeni meni niin, että alueella oli viisi piiloa ja kaikki alueella olevat elementit kuuluu, myös seinät ym. Mietittiin aluksi yhdessä, että jos tämä olisi 2lk koealue ja siellä olisi se 1-2 koesääntöjen mukaista piiloa, paljonko aikaa olisi. Mervi sanoi että 2min, ja minä että 2,5 tai ehkä jopa 3 riippuen tuomarista. No, me ollaan nähty yhdet viralliset ja yhdet möllit joten arvio on sen mukainen :D Mutta päätettiin ottaa tähän se 2min. Eli 2min aikaa pyöriä alueella, löytyy mitä löytyy, sen jälkeen vaihto, ja toinen kierros samaa.

lähtö ja alueen oikea puoli

vasen puoli

Töppönen kävi kauheilla kierroksilla. Kierrokset voi olla sellaiset "jee mä pääsen kohta" mistä tulee vaan hyvä mieli kun toinen on vähän tohkeissaan, tai sitten ne voi olla niin yli että jotenkin tuntuu että  koiralla on jo paha olla itsensä kanssa, ja mistä itsellekin jää sellainen tunne että ei ollut oikein kivaa. Nyt oli tämä jälkimmäinen tilanne. Se siis menee enemmän negatiivisen stressin puolelle jo, se vinkuu ja on levoton.

Ekalla kierroksella nostettiin kaksi hajua, en muista enää mitkä. Koira ei oikein halunnut olla huonekaluilla ja tuonne valkoiselle ritilikölle painostin sen useampaan kertaan, samoin tuoleja ohjasin kädestä pitäen katsomaan. Aika korkealla nenällä se veteli ympäriinsä.

Toisella kierroksella ennen lähtöä mun käskettiin miettiä etsintäsuunnitelma, niitä aiemmin löydettyjä hajuja ei siis ollut tarkoitus ottaa enää uudelleen. Toisen se oli ottanut seinältä lattialistasta ja toisen muistaakseni tuosta ihan lähdön vierestä valkean lipaston ekasta kädenreiästä. Niin olikin, sen se ilmaisi ekana mutta ei suinkaan ekaksi, vaan olisiko meillä mennyt 20s alueella pyöriessä ja sitten se palasi sinne "sain tästä kyllä hajun jo heti mutta eihän sitä nyt voinut saman tien ilmaista". Aika jäi mieleen koska kouluttaja sanoi sen meille. Päätin, että kyllä varmasti on huonekaluissa jotakin koska aika paljon on jo reunaa käytetty. Siinä mä sitten taas yritin saada koiraa sinne, aika turhaan. Koin taas ärtymystä omasta ohjaamisestani, yritin siis kyllä mutta en saanut sitä edes tulemaan sinne minne halusin ja sitten vaan seisoin tyhmänä katsomassa kun se poukkoilee nenä ylhäällä omia reittejään. Aika nopeasti se otti yläpiilon vasemmasta nurkasta amppelikukan narusta, ja sitten kerittiin vielä huoneen oikeasta nurkasta ottaa lattiasta toinen piilo. Aiempi lattialistapiilo oli takaseinän keskellä. Sitten loppui aika. Viimeisen piilon osalta sain valita haluanko ohjata koiran sinne suuntaan ja nostaa sen vielä, vai annetaanko olla. Viimeinen olisi ollut oikealla seinustalla peilin ja lipaston välisessä nurkassa lipaston takana, hieman syvemmällä. Koira ei käynyt siellä nurkassa kunnolla lainkaan, sen osasin heti sanoa. Mutta en myöskään oikein tykkää siitä, että mulle sanotaan missä piilo on ja sitten muina naisina raahaan koirani sinne ja toivon että se saa hajun. Sen voi ehkä yhden kerran tehdä niin, että laittaa koiran jostain läheltä etsimään ja katsoo sen mennessä piilon ohi, nouseeko se, mutta yhtään enempää ja tarkemmin en haluaisi alkaa ohjaamaan sitä löydöille. Ei ole mitään järkeä opettaa että ohjaaja tietää missä ne on, kun ei se oikeasti tiedä! Totesin siis vaan että antaa olla ja jätettiin se.

Hämmentävä treeni ja sain taas kerran nenilleni siitä, että ÄLÄ OLETA. Huonekaluissa ei ollut yhtään piiloa :p Eikä mulla tullut mitään ajatuksia siinäkään vaiheessa kun en saanut koiraa kunnolla etsimään niistä. Olin niin vahvasti jumissa siinä, että etsitään esineistä. Nosessa ei koiran, eikä liioin ohjaajan, pitäisi jumiutua siihen että etsitään esineistä tai etsitään tilasta. Pitäisi ajatella vain sitä että etsitään hajupilveä ja sen avulla hajun lähdettä. Piilot oli aivan liian lähekkäin, siis ei sääntöjen vaan minun aivojeni mielestä. Vaikeaa etsiä kun pitäisi vältellä jo löydettyä mutta kuitenkin tarkistaa alue hyvin läheltä sitä. No, metrin välit niillä kaikilla taisi vähintään olla, mutta nopeasti liikkuvalla koiralla se menee niin äkkiä. Pitäisi varmaan ohjata tiukemmin jo löydetyn piilon lähellä, niin saisi pidettyä kontrollin siinä että koira ei mene jo löydetylle mutta alue tulisi tarkastettua toisen piilon varalta. Eikä se nyt sinänsä haittaa vaikka koira menisi jo löydetylle ja kerkeäisi tarkentaa sen, töppönen osaa "se on löydetty, etsi toinen" eikä jää mitenkään jumiin siihen.

Lipaston takana ollut haju levisi sieltä niin, että se varmaan sotkeentui lipaston kädensijassa olleeseen. Näitä kahden hajunlähteen erottamisia meidän on treenattava. Lisäksi koko tila on kuitenkin aika pieni viidelle piilolle, niin hajupilviä on täytynyt olla vähän joka puolella. Ehkä se oli se syy miksi koira meni vähän sellaiseen euforiaan ja kipitti pää ylhäällä pyörimässä ympäriinsä. Valinnan vaikeutta siis myös treenattava.