Töppönen kävi perjantaina osteopaatilla. Oikeastaan mitään oireita ei ole ollut, mutta edellisestä käynnistä on yli puoli vuotta ja oli suunnitelma käyttää se vielä tänä vuonna.
Oikealla hieman jumissa SI-nivel, iliopsoas ja kyynär-värttinäalue. Ei mitään pahempaa kuitenkaan ja ne saatiin kaikki nopeasti hoidettua.
Yllärinä sitten aivo-selkäydinkalvo koko matkalta, sekä pitkä selkälihas (latissimus dorsi) molemmin puolin kireänä. Ja sitähän työstettiin pitkään ja hartaasti, koira vinkuikin välillä. Laitettiin välillä laseriakin. Vaikutti kuulemma rasitusperäiseltä, ei mikään revähdys tai muu vamma. Ei vaan millään keksitty mistä se olisi voinut rasittua. Lumessa kahlaaminen tai uinti voisi, mutta ei se ole harrastanut yhtään kumpaakaan. Fyssarin jumppaliikkeitä mietittiin, mutta ei nekään ihan osteopaatin mielestä osuneet.
Lopulta paras päätelmä oli se, että takana kiristänyt kalvo oli laittanut koiran käyttämään selkää väärin. Jännä taas, miten jumissa se voi olla eikä mitään näe päälle. Edellisenä iltapäivänä leikki Sienen kanssa metsässä niin kovia jahtausleikkejä, etten kärsinyt taas katsoa sitä menoa. Joo jotkut koirat peittää kivun vetämällä kahta kauheampaa, mutta pöne on hyvin herkkä ja kun sitä sattuu, se muuttuu aggreksi ja vetäytyväksi, eikä ihan takuulla leikitä Sientä.
Jos mitään ei satu, viimeistään puolen vuoden päästä kontrolli. Kerroin että olen pukenut sitä jo nollakelissä ja tämä ehdottomasti hyvä, jatketaan sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti