Mietin usein töissä, että tänään lähden kotiin tultuani kentälle, pellolle tms. Kotona tulee sitten hyvin usein se "ääh, ei millään jaksaisi" -olo, ja alkaa selitellä itselleen että jos seuraavana päivänä sitten. Eilen mietin ihan tosissani mitä ihmeen järkeä on ajaa 15km/suunta, pyllistellä kylvämässä makkaraa peltoon, hakea koira ja antaa sen kävellä syömässä ruuat, ja ajaa sitten takas kotiin...? No, vastaus on alla olevilla videonpätkillä (äänet päälle, ei kuitenkaan täysille kannata laittaa):
Suuäänien mestarihan se siinä ei malttaisi odottaa omaa vuoroaan <3 Ai että mä niim rakastan sen juttelua, varsinkin tilanteissa joissa se haluaa jotakin ja ääni on motivaation merkki. Se hiljenee tehdessään täysin ja siinä se pointti onkin: pönenkin saa helposti kiljumaan mutta sillä se jää päälle ja se vuotaa. Sieni juttelee. Oleellinen ero.
Sieni teki vain 120 askelta suoraa, jossa 70 ruokaa. Tein tahallani isojen traktorin urien yli ja etsin huonoimmat kohdat. Muutamassa tällaisessa paikassa haki kulmaa mutta ratkaisi hienosti, ja sehän ei hakiessaan siirrä etujalkojaankaan, kääntää vain päätä. Sieni on noin lyhyen jäljen jälkeen silmin nähden pettynyt "joko se loppui" ja se on paljon työläämpää saada tulemaan pois, kuin pöne.
Pönelle noin 400 askelta, tyhjä paalu, kasa 15. askeleessa, kolme kulmaa jossa ruokaa 3 askelta ennen ja jälkeen. Muutama yksittäinen nami siellä ja täällä, kävi nimittäin jo se mitä odotin: olettaa namin tarkoittavan kulmaa ja alkoi hakea pari kertaa turhaan. Ihan lopussa joku ihme härö, viimeiset parikymmentä askelta oli hyvin namitettu ja ihan pari metriä ennen esinettä oli varma että siinä on kulma, ja ruuasta huolimatta pyöri aika rankasti. Sanoinkin sille lopulta aika napakasti että että ei sinne, ja sain sen etsimään jäljen edestäni. Esineen ilmaisi tästä huolimatta siivosti.
Suuäänien mestarihan se siinä ei malttaisi odottaa omaa vuoroaan <3 Ai että mä niim rakastan sen juttelua, varsinkin tilanteissa joissa se haluaa jotakin ja ääni on motivaation merkki. Se hiljenee tehdessään täysin ja siinä se pointti onkin: pönenkin saa helposti kiljumaan mutta sillä se jää päälle ja se vuotaa. Sieni juttelee. Oleellinen ero.
Sieni teki vain 120 askelta suoraa, jossa 70 ruokaa. Tein tahallani isojen traktorin urien yli ja etsin huonoimmat kohdat. Muutamassa tällaisessa paikassa haki kulmaa mutta ratkaisi hienosti, ja sehän ei hakiessaan siirrä etujalkojaankaan, kääntää vain päätä. Sieni on noin lyhyen jäljen jälkeen silmin nähden pettynyt "joko se loppui" ja se on paljon työläämpää saada tulemaan pois, kuin pöne.
Pönelle noin 400 askelta, tyhjä paalu, kasa 15. askeleessa, kolme kulmaa jossa ruokaa 3 askelta ennen ja jälkeen. Muutama yksittäinen nami siellä ja täällä, kävi nimittäin jo se mitä odotin: olettaa namin tarkoittavan kulmaa ja alkoi hakea pari kertaa turhaan. Ihan lopussa joku ihme härö, viimeiset parikymmentä askelta oli hyvin namitettu ja ihan pari metriä ennen esinettä oli varma että siinä on kulma, ja ruuasta huolimatta pyöri aika rankasti. Sanoinkin sille lopulta aika napakasti että että ei sinne, ja sain sen etsimään jäljen edestäni. Esineen ilmaisi tästä huolimatta siivosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti