Mudit lääkärissä

Kyllä, mudit. Vein mudit eilen yhtä aikaa lääkäriin ja he käyttäytyi vallan siivosti. Meinasi naurattaa että todellakin vein kaksi mudia yhtä aikaa sisälle eikä ollut mitään kaaoksen poikastakaan!

Hymnillä oli siis aiemmin varattu aika rokotukseen ja sain onneksi myöhemmin soitettua Lakille siihen samaan kintun tsekkauksen. Tämä oli eri lääkäri ja halusi ekana yrittää tulehduskipulääkkeellä. Tulehtunut on mutta hänestä alue on niin pieni ja jos se viimeeksikin meni paikallishoidolla. Mutkun ei mennyt, sillä oli se suun kautta kortisoni, muistutin. Ei silti halunnut määrätä nyt vielä muuta. 😬 Tulehduskipulääke hillitsee tulehdusta ja toivottavasti auttaa siihen että se ei häiritse koiraa niin kovin. Sunnuntainahan se ontui sitä ihan kunnolla, nyt kävelee normaalisti.

Joo en usko että siihen mitään ihmelääkettä on ja tiedän miksi antibiootteja ei pidä joka asiaan syödä, mutta alan olla melkoisen turhautunut asian suhteen itse. Sai isomman kaulurin ja nyt pitäisi ihan oikeasti estää sitä pääsemästä yhtään nuolemaan sitä, ja pitää se muutenkin puhtaana ja kuivana, niin kyllähän se pahin vaihe menee ohi ja sitten se ei yritä toinen toistaan akrobaattisempia muuveja päästäkseen siihen käsiksi. Hoitaja kysyi että ei oo keksinyt sentään että pannan sisältä voi tunkea kintun läpi. No ei oo eikä tartte keksiäkään. 😳 Jalkapohja oli nyt ihan ok mutta toki sitäkin pitää nyt suojella varmaan x viikkoa ettei se taas repeä lenkillä uudelleen, eli tossun kanssa ulkoilua luvassa vielä pitkään. Ihanaa kun ulkona on pari astetta plussaa ja sitä lunta.

Lakki oli varsin reipas ja lopuksi jopa seurusteli pöydällä lääkärin kanssa. Hybbeä jännitti, mutta tässä on nyt se uros-narttu-ero; uros murisee ja narttu vaan jähmettyy. Kyllä se siitä sitten rentoutui ja mulla oli purkissa lihaa mukana, niin kerkesi antaa tassua, istua ja maata odotellessa kun ell veti rokotukset ruiskuun. Pistämiseen ei reagoinut mitenkään vaikka rabieshan tiettävästi kirvelee. Nostin sen alas jatkamaan syönnin loppuun ja hirveä kiire oli nuolla astia kun Lakki-setä kärkkyi vieressä.

Lakki painaa kuuppa päässä 17,7kg. On käteen nyt hyvän tuntuinen, seuraavaksi saa alkaa vahtia ettei se liho sillä uudella nappulalla.

"ei kyl olis tarttenu"

Aina voi silti onnellistua

Nahkiainen tuli kylkeen 🤍

***

La 14.3. jalka ei ole juurikaan parantunut. Tai vähän "kuivunut" ja näyttää siis ihan aika yhtä hyvältä tai yhtä huonolta kuin aiemminkin. Olen epäillyt yltääkö se silti nuolemaan sitä, toisaalta silloin se olisi märempi. Tai no, nyt kun vertasin näitä kuvia itse, niin onhan se nyt ainakin eri näköinen, tiedä sitten onko parempi vai ei. 😶

Mutta yksi tohveli löytyi! Vielä on yksi nahkan vihreä fleecetossu pellossa.

Kintun hoitoa itse kullakin:

Ja tässä perjantain lenkiltä, kuinka helppoa tassu on pitää puhtaana ja kuivana:

Lauantaina Lakki sai jäädä kotiin kun kävin muiden kanssa lenkillä. He on kyllä kahdestaan hyvin seesteinen porukka. Jännä, että yhden läsnäolo muuttaa dynamiikkaa niin paljon. Ja ei, se ei ole Lakki,  vaan Lakin ollessa mukana Hymni härkkii sitä koko ajan ja sitä kautta tulee sitä actionia.

Kun sun kuvauskivesi löytyi talven jälkeen

***

Ke 18.3. kinttutilanne:

Pe 20.3. koira on käynyt muutaman remmilenkin ilman tossua. Kintun pohja on jo pitempään ollut siis hyvän näköinen ja lumet on pääosin sulaneet, plus hihnassa se ei pääse kaahailemaan, niin päätin että kokeiltava nyt vaan. Kintunpohja on kestänyt ehjänä.

Kinttu on putsattu ja kuivattu ulkoilun jälkeen. Koiralla on kauluri edelleen öisin ja yksinolot. Samoin heti sisälle tultuamme se haluaisi nuolla kaikki jalkansa, niin oon pitänyt tötsää. Sitten kun jalat kuivuu, ei se niistä ole kiinnostunut.

Mutta se ei vaan parane. 😫

Kintun toipuminen, osa: uudelleen

Meillä on hävinnyt yksi Pajun vihreä fleecetossu ja yksi Lakin sininen "pysyy umpihangessakin" -sininen valmistossu. Jos joku lukija ei jo tiedä niin vihaan sitä kun mun pitää lenkillä kytätä koirien tossuja ja silti ne häviää. Ei siinä varmaan mitään jos remmilenkkeilisi auratulla jalkakäytävällä, mistä pudonneen tossun bongaa helposti, mutkun me lenkkeillään metsässä ja vaikka mulla on polku, koirat kyllä poukkoilee umpihangessa.

Jalka on näyttänyt hyvältä, koira on ollut ilman tossua ja kuuppaa sisällä ja pihalla ja se oli mun mielestä niinku siinä. Ulkona on nollakeli ja en oikeastaan ajatellut mitään kun otin sen ilman tossuja lenkille. Eilen tuli koko vuoden lumet, varmaan 40-50cm ja mentiin lumikengillä. Ekaa kertaa tänä vuonna. Eihän se siinä paljoa pääse kaahailemaan. Ja epäilen että edes The Siniset Tossut pysyy jalassa.

Loppumatkasta sitten jäi pieniä punaisia tippoja ja arvasin että ei vittu ole todellista....

Hauras on näköjään kintun uusi musta nahka. Ei muuta ku putsaus ja kuuppa päähän. Onneksi koira on oppinut elämään sen kanssa ja se ihan vapaaehtoisesti työntää päänsä siitä itse, vaikka ei oo tainnut edes koskaan saada muuta kuin kehut.

Se on saanut nyt reilua sinkkilisää mutta en tiedä olisko joku muukin lisä hyödyksi. Ainakaan sitä ei voi yhtään ottaa nyt lenkille ilman tossuja. Ei helvetin helvetti. Sulaisi nyt äkkiä toi puoli metriä lunta niin paljaalla maalla sitten taas näkee paremmin jos tossu putoaa. Ja löytää varmaan ne jo hävinneet. Aaaaaarrrrgghhhhh.

***

Jos lumessa ulkoilu on tassupotilaan kanssa hankalaa, niin loskassa se vasta onkin. Joka kerta kun koira käy pihalla, tossu on litimärkä.

Sain vinkin kintun huuhteluun 🤭 Vinkkaaja huuhteli paksussa minigripissä mutta minä otin lasipurkin.

Se on nyt lauantaina illalla jo ihan suht koht siistin näköinen, ei selkeästi ehtinyt ollenkaan niin pahaksi kuin ekalla kierroksella.

***

Ostin vielä tällaisen kun vinkin sain. Ei oo tarkoitettu avohaavaan, vaan sitten kun iho on ehjä. Kokeillaan. Lisäksi haettu Puuilosta sinkki-biotiinia. Ja kumitossuja. Ja yhdet lasten rukkaset jos kumitossut on just niin surkeat mitä epäilen.

**

Keskiviikkona 4.3., kuusi päivää tämän jälkeen, koira oli tossu jalassa pihalla. Minäkin olin siellä ja sitten katsoin että siellä se istuu ja nuolee kinttua eikä tossua ole mailla eikä halmeilla. 😫 Pari astetta plussaa niin koiran kahlatessa hangessa se on varmaan jäänyt johonkin askeleeseen, kun lumi on sellaista vetistä ja raskasta. Äkkiä meni kinttunahka, se meinaan veresti heti kun sain koiran sisälle ja pääsin katsomaan sitä.

Mulla lähtee vielä järki tän kanssa.

Sellainenkin käytännön ongelma että se ei mahdu kopan kanssa autoon. Siis on ollut siellä survottuna mutta se ei kunnolla mahdu sinne ja joutuu olemaan ihme asennoissa. Ei pääse lenkille eikä pääse autolla mihinkään. Ankeaksi meni koiran elämä.

***

Su 8.3. kinttu näyttää ihan siistiltä alapuolelta, mutta yksi varpaan päällinen ja varvasväli erittää 😫 Se yltää koppa päässäkin just nuolemaan niitä ja oon pitänyt sillä jonkun verran tossua sisällä, liekö sitten hautunut sen takia. Tai sitten se on nuollut sitä öisin.

Kintun toipuminen

 Pe:

Kortisoni ei onneksi ole ruvennut janottamaan! Sehän on aika pieni annos. Anturoiden välissä on edelleen/taas (?) sitä mustaa möhnää. Ei arista ja oikein hyväntuulinen potilas oli muutenkin. Siitä hän kyllä pahoitti mielensä kun töiden jälkeen lähdin muiden kanssa vähän lenkille ja hän joutui jäämään kotiin.

La:

Aamulla oli -29C ja ontui tossuista huolimatta. Kävin ensin aamupäivällä pienten kanssa lenkillä (-22C) ja sitten iltapäivällä oli vain -14C, niin teki mieli ottaa Lakkikin. Ell ei erityisesti kieltänyt lenkkeilemästä kunhan suojaa tassun. Itse oon ajatellut että ei nyt hulluja kiihdytyksiä niin eivät ole pihalla leikkineet. Käytiin pari kilsaa tiellä. Laitoin rikkinäiseen tassuun alle non-stopin sinisen tossun (jotka hain eilen) ja päälle fleecen, muissa oli pelkät fleecet. Toppapomppa ja hyvä oli, ei ontunut mitään. Sisälle tullessa fleecet on aina kastuneet mutta alla ollut tossu oli aivan kuiva. Kinttu ei näytä mun mielestä vieläkään mitenkään oleellisesti paremmalta.

Su:

Piti ihan verrata itse näitä kuvia, kun tuntuu että se näyttää joka kerta ihan samalta... mutta eipä se kuvissakaan mitenkään merkittävästi paremmalta näytä. Tai ehkä se märkivä osuus on vähentynyt mutta punoitus ei 🤔 Pitänee aamulla soitella klinikalle.

Ma:

Emmä nyt soitellut mihinkään, on se parempi. Salamalla kuvaamalla nyt punoittaa mutta se märkinyt alue on selvästi pienempi.

Ti:

Oli mukana lenkillä. Kokeilin kaikissa jaloissa sinistä tossua, rikkinäisessä lisäksi sen päällä fleece. Yksi varafleece taskussa. Hurtan takki, -11. Ei palellut ja ihme kyllä kaikki tohvelit pysyi matkassa.

Onhan se musta anturanahka nyt kuvassa ihan selvästi kasvanut jo melko hyvin takaisin!

Ke: ei kintun kuvaa

To:

Tosi hyvän näköinen jo! Surettaa edelleen pitää koppaa päässä, lähinnä siksi että sen kanssa ei mahdu sängyn alle missä hän on tottunut nukkumaan, ja joudun jättämään sen tupaan. Se ei enää edes yritä tulla makkariin. 🥺 Mitähän mahtaa koira tällaisesta osata ajatella...

Pe: -

La:

Hyvältä näyttää ja ollut kotona pelkässä cothivetilla marinoidussa sukassa vaikka en ole jatkuvasti vahtinut. Ei oo siitä yhtään kiinnostunut. Öisin silti vielä koppa. Ehkä voisi kohta luopua siitä. Näkeehän sen sitten jos se syö sukkaan reiän...

Su: -

Ma

Tämä olkoon viimeinen kintun kuva. Ei oo mitään kuvattavaa enää. Viime yönä jätin kopan pois ja Lakki pääsi takaisin makkariin nukkumaan. Työpäivän ajan se vielä oli. Huomenna jätän ilman, mut sukkaa on varmaan vielä pidettävä niin näen siitä onko se lutkuttanut sen märäksi/repinyt pois/syönyt siihen reiän. Ei se kyllä yhtään siitä jalasta oo kiinnostunut mutta jotenkin stressaa silti.

Lakin kinttu vol 2

Keskiviikkona töistä tullessani koira oli huomattavan kiinnostunut jalastaan, ja kun katsoin sitä niin aika hurjan näköinen oli. Samaan aikaan sekä punoittaa että näyttää erittävän märkää, ja on kipeä. Lisäksi siellä näytti olevan jotain "mustia pilkkuja", siis ihan kuin anturanahka hilseilisi irti??? Tossu jalassakin könkkää kolmella tassulla. Kuvaa oli vaikeaa saada mutta ehkä noista jotain näkee. Harmillisen vähän taas googlesta löytyy kuvia. Olis aina kiva verrata.

Etsin sille tötterön päähän ja soitin aamulla klinikalle. Saatiin aika illaksi. Torstaina sitten kotiin tullessani koipi oli tosi paljon paremman näköinen, ja hetken harkitsin että soitan että ei me enää tarvitakaan sitä aikaa. Näemmä sillä koiran omalla nuolemisella ja sen estämisellä on iso merkitys. En kehdannut niin lyhyellä varoitusajalla perua joten käytiin näytillä, ajattelin että saa ainakin lisää kipulääkettä ja katsoo nyt kunnolla mikä siinä niinku on, ja ajelee vaikka vähän karvoja pois niin helpompi hoitaa kotona.

Lakki parka järkyttyi ikihyviksi

Onni sinänsä että hän on 6v eikä ole ennen tötsää tarvinnut

Tässä vaiheessa aina tulee mieleen että olispa joskus treenannut ennen tositilannetta

Hankala oli nujuta autoon, lopulta nostin ja peruututin sen häkkiinsä. Lakki painoi 16,7kg tossu jalassa ja tötsä päässä. Lääkäri ajoi kintusta karvat ja sanoi että ihmeen nätisti antaa tutkia kun on varsin kipeän näköinen. Tulehtunut on ja erittää, eli olin oikeassa. Sillä oli toisessakin takajalassa vähän punaista siellä ihan anturoiden uumenissa. Sanoi että voi hyvin olla paleltuma. Lumi paakkuntuu -> koira nuolee -> antura kastuu ja kovassa pakkasessa jäätyy. Tästä nimenomaisesta on kuitenkin alun perin tosiaan se anturanahka kuoriutunut. Putsasi sen ja nyppi sieltä sitä ihme mustaa möhnää ja mietti mitä se oikein on. Näytti kuulemma kumirouheelta, mutta sanoin että tämä ei ole käynyt missään hallissa ikuisuuteen niin ei kai se nyt siellä kuukausia säilyisi. Hänestä se ei kuitenkaan ollut anturaa, ei se silleen käyttäydy.

Halusi aloittaa kortisonilla (suun kautta), mutta jos ei viikonloppuna selkeästi parempi, kirjoitti tietoihin että saa hakea maanantaina antibiootit ilman uutta käyntiä. Kortisonin kanssa ei saa antaa kipulääkettä. Puhdistus pari kertaa päivässä laimennetulla betadinella, hyvä kuivaaminen ja pihkavoide oikein hyvä. Estettävä nuolemasta ja ulkona tosiaan pidettävä tossua niin kauan että se on täysin toipunut, aukeaa helposti uudelleen. Ehkä sen ei nyt kannata antaa ihan hulluna revitelläkään edes tossussa.

Lakki oli pariin nosekokeeseen jonossa ja se niistä nyt sitten, tuli dopingia. Onneksi se oli kuitenkin vain varasijoilla enkä oo maksanut mihinkään, tosin ell-todistuksellahan rahat yleisen käytännön mukaan palautetaan. Sitten ei muuta kuin odotellaan että on kuset sisällä. Kortisoni janottaa ihan sekona ja se sitten pissattaa...

***

Se on mulla tuossa silmän alla ilman kauluria, pelkässä ell:n tekemässä sidepaketissa ja vedin sille  sukan siihen päälle. Kaiken päälle ruikkasin Cothivetiä joka on kauhean hajuista ainetta jonka on tarkoitus estää nuoleminen. Toistaiseksi on antanut kintun olla, mutta ei sitä yhtään valvomatta nyt uskalla jättää. Ell sanoi että tosiaan ne äkkiä itse nuolee ne hirveään kuntoon ja kun sen estää, vaikutus on iso.

***

Kysyn vaan millä tuurilla sain 15min tämän postauksen julkaisun jälkeen viestin että Lakille on koepaikka. 😂 Joo en tietenkään ole menossa joten nyt on peruttu kaikki varasijatkin.

***

Tähän alle vielä yksi kissa. Kissoilla ja koirilla on kyllä hyvin erilainen maailmankuva:

Lakin kinttu

Lauantaina kotiin tullessa oli vain -10C, kun lähdin kävelylle. Lakilla oli Hurtan vanha toppatakki ja silti kinttuongelma. Eihän sillä voi olla niin kylmä. 🤔Aloin katsoa, että se kyllä tuntuu ontuvan, tai tällä lenkillä nuolevan, eniten oikeaa takajalkaa. Siispä koira sohvalle ja nurin vielä kerran, oon kyllä jo ainakin kerran katsonut ne tassut, kun tämä alkoi. Ja tadaa, syyllinen taisi löytyä:

Ehkä se on alun perin ottanut kylmää ja koira on lutkuttanut sen itse tuollaiseksi. Tai jotain muuta. Varsinaista haavaa en siitä löytänyt. Tassu kutisee kun sitä räpeltää niin en kauhean pitkään kiusannut koiraa, sinänsä kai ihan sama. Verrokiksi vasen koipi:

No, nyt sitten jatketaan pihkavoidetta ja suojataan tassua joka ulkoilulla. Sisällä se ei tunnu vaivaavan lainkaan, mutta ulkona kyllä. Sisällä se ei kyllä mun nähden sitä mitenkään epänormaalin paljon nuolekaan. Ulkona pyllähtää niin kuin nyppisi itse lunta tassusta.