tiistai 28. marraskuuta 2017

If there is a will...

Muistan, kuinka kauan sitten näin videon rally-fb-ryhmässä. Videolla suoritettiin pujottelu väärinpäin eli peruuttamalla. Katsoin sen täysin epätodellisin fiiliksin ja ajattelin, että never ever minun sahapukkini kanssa. Voittajaluokan "seuraten kolme askelta peruuttaen" vasemmalla otti yli vuoden ennen kuin siitä tuli varma. Nyt ollaan tuskailtu saman kanssa oikealla. Jos jonkun mielestä seuraten peruuttaminen on sama juttu oli koira vasemmalla tai oikealla, on sanottava, että minun koiralle ei valitettavasti ainakaan ole. Oikealla se varmaan valmistuu nopeammin, kun kuitenkin liikerata on periaatteessa sama, lisäksi itse olen 1,5 vuodessa kehittynyt kouluttajana. Sieni on aina ollut aivan erityisen huono hahmottamaan takajalkansa, lisäksi se on hirveän kömpelö väistämään käskystä, tai jos se tunkee sängyn ja seinän väliin mihin se juuri mahtuu, se edelleen mieluiten passivoituisi sinne ja odottaisi apua, kun pitäisi peruuttaa pois.

Tänään tunnin hallivuoron päätteeksi se vanha video tuli jostain syystä mieleeni. Siitä seurasi ex tempore kokeilu, eka ja ainoa yritys on tässä videolla:


Halusin vain sanoa, että mahdoton on vain mielipide. Pitää uskoa itseensä ja unelmiinsa, tehdä kovaa työtä niiden eteen ja joskus, joskus tulee se hetki kun ei osaa kun hämmästellä monttu auki mitä juuri tapahtui. <3

***

Olen päättänyt että Sienestä tulee vielä rally-tokovalio. Se ei osaa peruuttaa poispäin, se ei osaa seistä kolmea minuuttia eikä se osaa merkkiä. Noin muuten se osaa ihan hirveästi eikä ole mitään syytä, etteikö se oppisi noita kaikkia muitakin, kun vaan ehdin opettaa. Perusteet sillä on kuitenkin niin vahvalla pohjalla: se yrittää aina parhaansa, se ei koskaan sekoile omiaan vaan tekee hyvin luotettavasti sitä mitä pyydetään, se osaa käyttää takaosaa ja osaa olla istumatta joka välissä erinomaisesti myös oikealla ja motivaatio sillä riittää kokeissakin oikein hyvin. Sunnuntaina on ne rotumestikset, valitettavasti sen tuomarin radalla hyvin usein on juuri noita kylttejä mitä emme vielä osaa, mutta hällä väliä. Tehdään kaikki se mitä osataan. :) Sen jälkeen Sieni saa jäädä treenitauolle ja katsomme kokeita uudelleen vasta kun ollaan ehditty opetella puuttuvia taitoja.

***

Eilen oltiin 1,5h hallilla, käytiin vaihtamassa vaatteet ja viemässä pöne kotiin ja jatkettiin sitten yhdistyksen lastenvetoihin. Lasten teatteri- ym. tapahtuman ohessa ulkona oli siis meiltä tilattua koira-ajelua. Sieni ei jaksa vetää ketään, kokeiltiin joskus kauan sitten. Sieni on kuitenkin sosiaalinen koira ja tajusin joskus kysyä, voidaanko tulla vaan "saa rapsuttaa" -kyltti kaulassa hengailemaan mukaan. Ottivat meidät oikein mielellään mukaan ja Sienen ensimmäinen koitos oli nyt. Tultuamme paikalle koira taas päätteli välittömästi, että ihmisiä + muita koiria = treenit, ja koko tunnin ajan tuijotti minua, yritti painostaa haukulla ja oli aivan vietereillä ihmetellen miksei jo aloiteta. Luulin että se oli jo saanut tehdä ja syönyt itsensä ähkyyn iltapäivällä eikä tullut mieleenkään että se tekisi tällaisen virhearvioinnin! Se ei sitten ollutkaan kauhean sosiaalinen, kun piti niitä lapsia lähinnä häiriötreeninä ja kääntyi koko ajan niin, että sai tuijottaa vain minua. :D Ei siinä koskaan ennen olekaan neljä lasta kerrallaan roikkunut. Olisin toivonut että se olisi ollut vähän vastaanottavaisempi.

Jos ideaa haluaa jalostaa, haluaisin tehdä jonkun hyvin lyhyen ja ytimekkään kyltin missä lukisi kuinka vierasta koiraa lähestytään. Tyyliin 1. tervehdi ensin sanallisesti (jotta koira ja ihminen huomaavat että olet tulossa), 2. kysy lupa silittää (koska kilttikin koira voi pelästyessään olla arvaamaton), 3. koirien kielellä ei ole kohteliasta kumartua toisen päälle joten silitä sitä päälaen sijaan mieluummin vaikka rinnasta 4. blaa blaa, miten pitkästi nyt haluaisikaan valistaa. Jos osaisi piirtää, kuvat varmaan kiinnittäisi enemmän huomiota ja niitä ymmärtää myös ne jotka ei osaa lukea. Tosi hienosti kaikki silittämään tulleet toimivat, suurin osa ei edes tajunnut että olisi saanut tulla. Vetäviä koiria ei toivota kesken kaiken kauheasti paijattavan joten seuraneiti oli vain sitä varten. No, katsotaan jos ensi kerta tulee, ei ole nyt yhdistyksellä toistaiseksi enempää keikkoja tiedossa.

Seuraneiti yhdistyksen huivissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti