lauantai 4. marraskuuta 2017

MES korkattu!

Ja koko uran eka hylättyhän sieltä tulla päsähti :D ! Tuhmin tatti nimittäin karkasi sarjahypyille ja siinä rylläkässä lopuksi hyppäsi yhden esteen uudelleen väärinpäin, mikä hylkää suorituksen. No ei tästä esityksestä olisi muutenkaan pisteitäkään jäänyt kuin 69p, pisteen päähän tuloksesta, että ei nyt sillä. Tulos ei ollut tavoitteenakaan. Minulla oli usean vuoden takaa useita lahjakortteja VAU:lle ja vaikka niissä ei ole mitään voimassaoloaikaa, joutaahan niitä joskus käyttää poiskin. Ilmoitin siis ihan siitä ilosta että ei maksa kuin bensat, ja mahduttiin vielä mukaankin, moneen muuhun kokeeseen tämän jälkeen ei ole mahduttu. Koira ei edelleenkään osaa seisten kohti ohjaajaa, peruuttaa poispäin -kylttiä, eikä käytösruutua seisten ole tehty kuin max 30s aikoja, samoin oikealla peruutus on kovin haparoivaa ja jos nyt ei miinus kymppiä, niin kolmosen siitä takuulla ainakin helposti saa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä näistä sinne radalle osuu, puolenvaihto edestä jonka kanssa vuosi sitten tuskailtiin kovin, esim taas on nyt varsin mallillaan.

Hienoa oli mennä koepaikalle ja todeta että siellähän ne vaikeat kyltit juuri on radalla, ja voidaan antaa jo lähdössä -20p pois :D Olin kevättalvella mestariluokassa nollakoirana ja silloin otin hirveästi -3 OV ja -3 TVÄ -virheitä, joten vaikea kuvitella miten paljon mahtaisin nytkin itse säätää. Päätin, että ihan sama, haetaan täältä nyt vikalistaa ja nauran vaan kaikelle mitä koira radalla tekee. Olin hyvin ajoissa ilmoittautumassa ja kävin sitten pari tuntia shoppailemassa, oltiin vikan ryhmän melkein vika koirakko. Rataan tutustuminen oli 14.55 ja meidän ryhmässä 16 koirakkoa, me oltiin nro 14. Tunti meni että päästiin radalle. Jotenkin ei juurikaan jännittänyt etukäteen ja oli hyvä mieli. Tajusin tuossa, että Sieni täyttää keväällä jo 7v ja joka tapauksessa aktiivista harrastusaikaa tuskin on enempää kuin pari kolme vuotta ihan maksimissaan. Nyt on tehtävä, kun vielä voi. Päätin, että nautin vaan siitä, että me voidaan olla täällä, ilman mitään paineita.




Päätin hakea koiran, kun kymmenes pari aloittaa radan, tällöin mulle jäisi 3-4 koirakon verran aikaa näyttää sille halli ja viritellä sitä vähän. Ajattelin kerrata puolenvaihdon edestä niin kuin se on radalla vasemmalta oikealle, oikean täyskäännöksen ja sivulta seisomaan nousun. Sieni tuli halliin oikein hyvällä mielellä, ja vaikka VAU:n halli on ahdas ja heti eteisessä on ziljoona muuta koiraa, tai ehkä juuri siksi, Sieni totesi muutamassa sekunnissa että tämän täytyy olla koe, nyt on mun vuoro, vähän siistii! Se ei halunnut katsella mitään vaan tarjosi vaan intensiivistä kontaktia ja oli ihan hilkulla alkaa haukkua. Oltiin siis aivan liian aikaisin ja temput teetettyäni makuutin sitä sitten käy siihen -makuussa, mutta siitä se joidenkin minuuttien kuluttua usein vähän rauhoittuu liikaa, niin temputin sitten vähän lisää. Höh, kivaa että on tervepäinen koira jolle mikään häiriö ei ole mitään, mutta yllätti se nyt silti miten vähän se halusi katsoa mitään! Onhan se nyt toki siellä hallissa joitakin kertoja ollutkin aiemmin.

Omaa vuoroa odotellessa meinasin sitten alkaa ahdistua kuitenkin, ja rupesin miettimään heti ekana ollutta liikkeestä istumista - istuuko se, pitääkö varmistaa...? Mitä jos se karkaa houkutuksessa olevalle hypylle tai sarjahyppyjen välistä mennessä jommalle kummalle niistä? Sitten sanoin tiukasti itselleni, että luota koiraan, se tekee mitä osaa. Hyppyjen ohi seuraamista on treenattu ja kyllä se nyt liikkeestä istumisen on aika monta vuotta osannut, ja pk-kokeissakin tehnyt. Kehään meno onnistui kivasti, samoin lähtö, ja sitten me vaan mentiin. Sarjahypylle asti homma tuntui hyvältä, koira oli tosi kiva ja hoiti tonttinsa juuri niin kuin osaa. Erityismaininta 270 oikealle koira oikealla, ai että sitä takaosan käyttöä! Sarjahypyllä sitten se lähti ja ekalla hyppykäskyllä ampaisi ne kaikki esteet ja minä jäin täysin matkasta. Rääkäisin perään "Sieni!!!!" enkä osannut kuin tuijottaa :D Siinä siis rintamasuuntavirhe -10, mietin että kannattaako tätä uusia niin siinäpä se sitten hyppäsi vielä yhden esteen väärään suuntaan. En tajunnut radalla että siitä tulee hyl, enkä onneksi päättänyt uusiakaan, hällä väliä. Jälkeen päin tajusin, että käskytin vain "hyppy", en "hyppy-viereen", mikä ehkä niinkuin olis pitänyt. Seuraavana oli se peruutuskammotus, siinä päätin että kokeilen mitä se tekee eteen seisten -käskyllä. Järkytyin taas siitä että lähti kääntymään aivan oikein, etten tajunnut pysäyttää sitä sen ollessa suorassa, joten se kiersi koko rundin päätyen vasemmalle sivulle. Siitä pyysin sitten vaan takaa oikealle että sain koiran sinne minne piti, ja jatkoin. Tässä näkyy videolla selkeä lässähdys, koiran ilme muuttuu selvästi kun oli temppu mitä se ei osannut, vaikka vannon etten edes ajatellut että voi ei. Tiesinhän mä että se ei ainakaan kolmea mittaansa peruuta, jos olisin älynnyt pysäyttää sen seisomaan, olisin ehkä voinut saada yhden tai kaksi pientä askelta pakkia. Tämä pitää nyt treenata kuntoon. Houkutuksessa koiraa sitten poltteli etäpalkka ja se meinasi puskea sinne, ja on vähän nuivea kun käskytin napakammin. Mutta siitä se sitten minusta taas ihan kivasti paransi ja loppu meni oikein hyvin. En tiedä miksi olen saanut i-s-m -kyltiltä -1 OV, videolta ei kauhean hyvin näy, liikautanko jalkaani tuossa aslussa jotenkin? Perusasentoihin istumiset oli aika hakusessa, se on aina se kompromissi kun tekee takaosan käyttöä niin istumiset heikkenee, ja sitten kun vahvistaa niitä, kääntyminen taantuu. Hyvin varmistin joka kerta että koira istui. Käytösruudussa päätin että katsotaan kauanko se jaksaa seistä, ja kyllä se varmaan jonkun 1,5min siellä pojotti. Pääosin piti kontaktia koko ajan, olisin toivonut että katsoo radalla olevaa koiraa eikä niskat kenossa minua niin olisi ollut helpompi asento seistäkin. Sitten istui, josta pyysin sen uudestaan seisomaan, nousi yhdellä käskyllä hyvin. Ihan lopussa varmaan jossain 2,30 kohdilla se vielä huokaisi ja vajosi maahan, selkeästi ei oikein tiennyt että tämä on nyt vielä tärkeä tehtävä mitä suoritetaan, nostatin sen siitäkin seisomaan vaikka jouduin useaan kertaan tsemppaamaan että joo nouse nyt vaan. Sitten se loppuajan heilutti mulle häntää ja katsoi silmiin ja oli niin kauhean liikuttavan näköinen että sain mitä halusin, meillä oli oikeasti niin kivaa yhdessä kokeessa <3 Ja jos se ei olisi tehnyt jotain kummallista virhettä sarjahypyllä, sellaista mitä ei koskaan treeneissä tapahdu, niin sehän olisi saanut tuloksen!! Sillä on voittajan kokeistakin ainakin yhdestä -10 spiraalista kun se loikkasi kesken kaiken ilmaan ja kääntyi siellä yli 90 astetta, ja toisesta -13p jostain liikkeestä maahan menosta tms missä säädettiin oikein kunnolla. Ihan tyhmiä virheitä. Kisarutiinia kaivataan ja nyt sitä sitten on ruvettava hankkimaan, ylimmässä luokassa kisataan hamaan loppuun saakka :) Samoin käytösruutuun siirtymä (luuli taas että mennään maalin jälkeen palkalle ja ikävää tuottaa toiselle pienoinen turn off sitten että tässä olisi vielä tää juttu) ja 3min kesto pitää kouluttaa. Ja ehkä niitä hyppyjä ja putkiakin pitäis vähän treenata koska sillähän muuten on voittajastakin yksi hypylle karkaaminen, sen silloin uusin kyllä... tai ei se oikeastaan ilman lupaa lähde, mutta sitten käskyllä ampaisee ihan sairaan loikan aivan liian kovaa ja pitkälle. Virheet tulee siis esteen jälkeen.





salakuvattu video, kaksi ekaa kylttiä puuttuu ja kuvaajakin hämmentyy hyppysekoilusta joten sitä ei näy :D kuvat & video (c) Laura T, kiitos vielä! Ja ne virheet siis: 9 (sarjahyppy) -10TVÄ ja HYL ESTE, 10 (peruutus) -10TVÄ, käytösruutu -10TVÄ, 15 (i-s-m) -1 OV. Ei muuta, en säätänyt :) ! Käteen jäi 69p joskin siis hylätty. "yhteistyö toimii hienosti, harmillinen estevirhe". Aika 2.41.28.

---

Ai niin ja kyllä siitä taisikin tulla kallis reissu, kotimatkalla otatin omakuvan ja sakkoja odotellessa :P

1 kommentti:

  1. Kiitos itsellesi, oli ihana nähdä pitkästäaikaa ja seurata teidän upeaa yhteistyötä ❤

    VastaaPoista