Käytiin eilen taas talolla, sain avaimen ja katsottiin mitkä tavarat jää minulle. Töppöinen oli ensimmäisenä heistä mukana, mutta sai haistella tiluksia vain autosta, koska nyk... entisen omistajan koira oli vielä siellä.
Käsittämätöntä että se on nyt minun. 😍
Aletaan muuttaa kuun vaihteessa.
Nämä, junnutkin, on muuttuneet niin monesti jo, että se ei jännitä lainkaan. Eniten mietityttää aidattu piha, nää kun ei ole mitään aitoja nähneetkään ja veikkaan että verkkoa päin juostaan x kertaa ennen kuin opitaan muistamaan että se on siinä. Töppöinen ei varmasti näe sitä edes, se nyt ei juoksekaan mutta kävelee sitä päin sitten. Ajattelin että tallon lumeen käytävät aidan vierelle jos se auttaisi hahmottamaan tilusten rajat. Verkkoaitaan voisi myös viritellä vaikka jotain köyttä mudien naaman korkeudelle, jos se näkyisi paremmin.
Arveluttaa myös miten russeli tottuu kanoihin ja montako menee hävikkiin opetellessa. 🤦
Sisätila pienenee huomattavasti ja täytyy vähän miettiä miten pöne saa riittävästi omaa rauhaa, kun sille ei sitten ole enää oikein mitään omaa huonetta. Yläkerran portaat on niin jyrkät että sinne sitä ei voi laskea ollenkaan, se olisi muuten tosi hyvä pönelä. Noi kaksi muuta on saman neliön sisällä minun kanssa aina, niin niitä ei varmasti haittaa. Laskin just että meillä on tässä rivarissa 10 koiran petiä, jos pinnasänky lasketaan kahdeksi (yksi nukkuu alla ja toinen päällä). Ne väistämättä tulevat reilusti vähenemään, alakerta on vain 38m2 ja yläkerta parikymmentä neliötä lisää. Itselle pieni talo on unelmien täyttymys, haluaisin elää yhä minimalistisemmin ja karsia turhaa roinaa. Ajattelen jatkuvasti sitä että vaelluksella kaikki mahtuu rinkkaan ja kotona mulla on 80 neliötä ja kaksi varastoa täynnä "tarpeellista" tavaraa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti