keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Talviliikuntaa

Uimalassa ollaan käyty useamman kerran, edellisen kirjoituksen jälkeen ainakin kerran Sienen ja kaverinsa H:n kanssa ja kerran pöne ja Sieni yhdessä. Nyt kun pönen selkä näyttää sen kestävän niin ostan mielelläni hyvää omatuntoa tukemalla paikallista yrittäjää. :) Lisäksi viime päivinä on taas ollut niin hirveät vettä lilluvat peilijäät etten todella tiedä miten saan koirani kusetettua ilman että joku meistä kuolee. Onneksi loppuviikosta pitäisi taas pakastua.

Metsässä on lunta niin paljon, että eräänlaista uintia se on sekin. Viime talvena ei lumikenkiä tarvinnut ottaa komerosta lainkaan, mutta tänä talvena tilanne on aivan eri. Ollaan tehty pari max 30min lenkkiä panostaen lämmittelyyn (se jäähdyttelypuoli kusee edelleen...) ja ihan normaalisti töppönen on niistäkin selvinnyt. Eilen illalla viimeeksi ajoin metsään ja poistuin polulta umpimetsään aikeissa nopeasti kiertää lampi. No sitä lunta tosiaan on paikoin niin paljon, että saappaan varresta menee sisään, ja koirat joutuvat aivan uimaan. Hirveä hiki oli itselläkin kun takaisin polulle päästiin. On tämä nyt vähän kurjaa että vaihtoehtona on hukkua lumeen tai liukastella jäätiköllä. Vedetkään ei varmaan enää oikein jäädy kun sitä lunta ja huttua on jo ja kelit on kuitenkin olleet tosi lauhat.






Uusi vuosi oltiin maalla. Viime vuonna käyneen vahingon takia jännitti miten mahtaa sujua, ja oli ihan hyvä idea lähteä talon vahdeiksi pois täältä keskustasta. Kyllä se sielläkin paukkui mutta varsin maltillisesti ja ei ihan seinien ulkopuolella. Kaikki tuli niin kaukaa, että mitään ei nähty, kuultiin vaan. Pissatin koirat illan aikana useampaan kertaan pihassa vapaana koska ei niistä kumpikaan korvaansa lotkauttanut. Kaupungissa olen joka vuosi käyttänyt ne yöllä ulkona kun en jaksa enää valvoa, niin myös viime vuonna, muistaakseni joskus kahden maissa. Ei niitä ole pauke haitannut. Oltiin jo tulossa takaisin kotiin kun vastaan tuli pari nuorta miestä, ja n. 10m päässä he päättivät ampua jotain kovaäänistä suoraan meitä kohti. Mun molemmat koirat sai hirveän slaagin, toinen riuhtaisi täydellä rähinällä kohti poikia ja toinen yhtä vauhdilla pakoon, en tiedä mihin asti olisi juossut jos ei olisi ollut remmissä. :( Ite ärjäisin pojille että mitä vittua te teette, ja siinä vaiheessa ne otti jalat alleen ja häipyi paikalta. Minä jäin keräilemään koirani takaisin hallintaan. Sienikin oli sisällä ihan ok eikä sille tuntunut jääneen mitään, mutta ei olisi ollut kivaa kokeilla miten tänä vuonna ulkona käynti mahtaa sujua. Ihmiset on niin typeriä ettei riitä sanat kuvailemaan. No, onneksi Sieni on kuitenkin niin peruslunki ja hyväpäinen koira, että yksi pelästyminen ei näyttäisi vaikuttaneen mitenkään. Ennen aattoiltaa kuulemiimme yksittäisiin pamauksiin se ei reagoinut yhtään mitenkään, eräänkin kerran kuuntelin pari pamausta ja odotin kun koira vaan jatkoi piehtaroimistaan... mutta on tää sellainen vuoden turhin päivän eikä haittaisi yhtään vaikka siviileiltä kiellettäisiin ampuminen täysin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti