keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Nosework

Nosework on laji, jota en ole koskaan osannut ottaa kovin vakavasti. Siinä on kolme luokkaa, ja koiralle tarvitaan ylimmässä luokassa kolme eri hajua: eukalyptus, laakerinlehti ja laventeli. Osioita on neljä: laatikkoetsintä, sisätilaetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä. Säännöt on ilmeisen monimutkaiset mitä ylemmäs luokissa mennään, mutta periaate on aina sama: koiran tulee etsiä annetut tilat ja ilmaista siellä olevat hajut. Tila voi myös olla tyhjä tai haju voi olla yhdistelmänä (kaksi hajua samassa kohdassa). En mitenkään tarkoita väheksyä lajia, sillä on varmasti paikkansa mukavana aktivointina ja se todella sopii hyvin erilaisille koirille. Mutta kun itse on puuhaillut hajuerottelua lähtöhajuineen ja id-jälkeä ja kaikkea sellaista, niin jotenkin koko homma tuntuu kertakaikkisen hölmöltä :D Vähän niinkuin tekisi 50x50m esineruudun ja laittaisi sinne henkilöauton kokoisen esineen etsittäväksi ja olisi ihmeissään kun koira sen ilmaisee.

Mutta never say never, ja niinpä ilmoitin töppösen kaverini koirakoulun NW-alkeiskurssille! Oikeastaan kurssiajat ei sitten oikein olleetkaan mulle sopivat, niin ostin pari yksäriä, ajattelin kouluttaa koirani kotona ja mennä sitten jatkokurssille näkemään muitakin. Treenaan nykyään niin paljon yksin, että olisi hauskaa mennä kurssille, missä saa katsoa muidenkin tekemisiä. Eka kerta oli ennen joulua ja käytiin aluksi pelkkiä sääntöjä. Haju voi olla esim. sisätiloissa ihan katon rajassa ja koiraa saa tuomarin luvalla nostaa jos haluaa. Tämä kuitenkin ratkaisi jo suoraan että me ei tulla tässä lajissa kisaamaan, ei, vaikka S sanoi, että kyllä hän minut tietää ja kisaan kuitenkin kun innostun. Mulla ei ole mitään intressejä hakea sille enää yhtään titteleitä ja tavoite on nyt vain ja ainoastaan aktivoida koiraa. En halua mitään riskejä selän kanssa, joten meidän hajut tulee pysymään koiran pään korkeudella.

Aloitettiin eukalyptushydrolaatin kouluttaminen laatikon avulla. Haju laitettiin laatikkoon ensin näkyville huonekaluhuopatassuun imeytettynä ja homma alkoi kohdetyöskentelynä. Pöne tarjosi aluksi kaikki sirkustemput laatikon päällä, sisällä ja ympärillä, mutta päästiin nopeasti hajun tökkimiseen ja se alkoi itsestään myös haistella. Sitten vaan siirrettiin hajua ja käänneltiin laatikkoa.

Tänään jatkoin kotona, pikakelasin saman laatikolla ja sitten pistin hajun laatikon viereen pöydän jalkaan ja pikku hiljaa yhä kauemmas laatikosta, jolloin se ei ollut enää merkityksellinen. Pönellä on raivoisa tyyli etsiä, siinä saa matot kyytiä. Tarkoitus oli ensin ottaa kaksi samanlaista laatikkoa ja opettaa laatikkoetsintää, mutta ei mulla nyt ollut ja samapa tuo kai. Kyllähän se etsiä osaa ja on äärimmäisen sinnikäs ja näyttävä siinä. Minua viehättäisi yrittää opettaa sille jonkinlaista järjestelmällisyyttä ja ottaa vauhtia pois, mutta se on aina joka lajissa saanut tehdä niin itsenäistä työtä ja säheltää minkä haluaa, niin en usko että onnistuisin enää. Jotenkin toi ei nyt näytä kauhean rentouttavalta ja koiraa rauhoittavalta, niin kuin nenäjuttuja kehutaan, että se säntäilee pitkin kämppää pyörremyrskyn lailla ja tuhina vaan käy. Mutta ans kattoo nyt. Tekisi mieli muutenkin treenata ennemmin vaikka ulkona ja pitää koira hihnassa, jolloin sitä voi estää poukkoilemasta ja antaa kulkea yhdestä kohdasta vain yhden kerran. Ihan kuin se siitä mitään oppisi mutta se kuitenkin näyttäisi hienolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti