Kun ei kuulu mihinkään seuraan, missä olisi halli ja vapaaharjoitteluoikeus, sitä joutuu menemään silloin kun on varattu. Sitten kun se on jo maksettu, ei oikein viitsi jättää väliinkään, vaikka vuosisadan päänsärky meinaa viedä järjen eikä särkylääke tehoa. Tietää jo mennessään että koska itse ei ole ihan kympillä mukana, ei sitä tule olemaan koirakaan. No tulipahan taas käytyä....
Tehtiin lyhyehkö rata. I-s-m meinaa taas mennä maahan istumisen kautta, tämä vaatii jumppaa. Merkille lähetyksiä tein ensin ennen radalle menoa, aloitin ihan täydestä matkasta kun tähän saakka olen tehnyt lyhyemmällä onnistumisen maksimoimiseksi. Lähti kyllä reippaasti ja oikeaan suuntaan mutta meni merkin taakse kylttitelineelle. Positiivista sinänsä että selkeästi on ajatus oikeasta vinosta suunnasta ja irtosi reippaana - jos ei tiedä mihin menee, se hiippailee kovin surkeana. Harmi vaan että kohde oli kuitenkin väärä. Itse radalla merkki sujui hyvin, samoin jatkossa kun tein vielä erikseen eri kulmista. Puolenvaihto edestä hyvä, ei sotkenut nyt kertaakaan mihinkään muuhun käännöksiin ja rintamasuunta pysyi kuten tässä liikkeessä pitää. 2x oikea tk ensin hakee kaikkea muuta kuin takaakiertoa, vaatii taas vahvistusta. Peruutus oikealla haparointia (aukeaa ulospäin), tein tätä erikseen ja silloin parempi. Huomasin, että iso ero siinä, jos seison paikoillani vs. kävelen eteenpäin ennen peruutukseen lähtöä. Vaatii lisää vahvistusta edelleen, on se kyllä hurjasti edistynytkin tässä viime aikoina. Sitten oli paljon istumisen sisältäviä käännöksiä ja eteen tuloja koira oikealla, ja huomasin että näissä oma turhautuminen nousee ongelmaksi. Sille on nyt opetettava eri käskyllä oikean puolen perusasentoon istuminen, ei siitä vaan tule mitään että yritän saada sen istu-käskyllä ja ties millä käsiavuilla kohdilleen. Istuuhan se siis toki, mutta päätyy aina kovin kauas (istuu luonnostaan taaksepäin) tai vinoon tai johonkin, ja sitten kun itse ajattelen että voi ny hemmetti missä sä oot, niin koiraparka ei ymmärrä miksi olen tyytymätön, pyysin istumaan ja se istui ja pieleen meni silti. Sitten alkoi jurppia miksi edes teen radalla asioita mitkä ei suju pelkiltäänkään.
Käytösruudussa tein edessä seisomista ehkä yhteensä pari minsaa hyvin tiheällä (10-20s) välipalkkauksella. Tuntui varmalta. Istuminen vasemmalla vähän pitemmillä palkkausväleillä ehkä vajaa 2min yhteensä, siinäkään ei mitään, ja olisihan sitä voinut pitempäänkin jatkaa mutta kerrankin älysin huonona päivänä lopettaa kun vielä menee hyvin :P
Poispäin peruutuksessa olen jättänyt alustan ja palkannut vaan sitä, että lähtee peruuttamaan vihjeestä ("peruuta"). Sisältää myös sen, että "odota"-käskyllä pitää pysyä seisomassa ja peruuttamaan saa lähteä vasta kun sitä pyydetään. Peruutusta vaihdellen 1-5 askelta. Olen joko heittänyt palkan koiran etujalkojen väliin tai mennyt viemään sen sille suuhun, jolloin uusi toisto voi alkaa siitä kun olen taas koiran edessä. Tämä sujuu nyt ihan ok, on hidas mutta kuitenkin ymmärtää mitä haetaan, ei kääntyile eikä juurikaan enää tarjoa mitään kummallista (esim kumartaminen). Mietin sitä suoruuttakin, koirahan menee aina vinoon minusta katsottuna vasempaan eli omaan oikeaansa. Sillä on oikea lonkka se huonompi ja olen melko varma, että ottaa sen takia lyhyempää askelta sillä -> päätyy vinoon sille puolelle. Niin iso se vinouma ei ole että sillä varmaan minkäänlaista virhettä saa, enemmän pelkään että jos radalla on jotakin, koira helposti törmää niihin tavaroihin. Mutta enpä tiedä, odotan vielä mitä nettikurssilla saan kommentiksi tästä, pitää sitten tehdä järjestelmällinen sotasuunnitelma siitä mikä on tavoite ja missä järkässä sinne edetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti