Akupunktio 2

Blogi on kätevin paikka tallettaa muistiinpanot, siispä tänään oli akupunktio numero kaksi. Koira oli kummallisen juro jo klinikalle mennessä ja näytti kovin kireältä mennessään (kuitenkin oma-alotteisesti) haistelemaan tuttua lääkäriä, kelle tahansa muulle olisin jo sanonut, että älä koske, se puree sua ihan just. Sen jälkeen se linnoittautui mun tuolin alle ja alkuhöpinöiden jälkeen piti käskeä sieltä esiin. Laitettiin ensin laseria, rentoutui siinä aika kivasti. Neulat laitettiin nyt eri tavalla kuin viimeeksi, jolloin jätettiin etujalka kokonaan. Nyt aloitettiin siitä, ekan neulan antoi laittaa ihan ok, mutta toinen vasemman etutassun "ranteeseen" osui erittäin herkkään pisteeseen ja koira ulvahti ja kävi raivolla päälle! Onneksi mulla oli napakka ote valjaista, koira oli lattialla ja itse olin polvillani sen edessä pitämässä etuosaa kiinni. Siinä rytäkässä se riuhtoi niin, että raapaisi multa toisen tissin naarmuille. Jumalan kiitos minua se ei pure, joku toinen olisi ollut varmaan jo naamassa kiinni kun ei päässyt varsinaiseen kohteeseensa, eikä pakenemaan, ja mun naama nyt oli siinä hyvin hyvin tyrkyllä. On kuulemma sellainen piste että joillakin ihmisilläkin se on hyvin herkkä, neulan laittamisen jälkeen ei kuitenkaan enää pitäisi tehdä kipeää. Sen jälkeen se sitten kuitenkin jäykistyi ja oli ihan kauhusta kankeana loppujen neulojen laittamisen ajan. Tiesinpähän pidellä vielä vähän paremmin kiinni, takaa löytyi kanssa toinen piste mistä vähän vinkaisi. Note to self: ensi kerralla koiralle panta, helpompi estää päätä kääntyilemästä. Nyt pidin sitten toisella kädellä poskivilloista.

Piti taas olla mahdollisimman paikoillaan jotta neulat ei lennä jaloista, joten pidin koiraa sen 15-20min istumassa mihin asentoon se jäi viimeisen neulan laiton jälkeen. Se alkoi nuokkua hyvin nopeasti ja sitten nojasi päällään mun käteen, millä pidin valjaista rinnasta kiinni. Jotenkin se jähmettyi eikä juurikaan edes yrittänyt käydä makuulle, toisaalta sille istuen odottaminen on tyypillistä. Sieni ei koskaan istu odottamassa mitään, se joko seisoo tai makaa.

Gabapentiini vähennetään tästä päivästä alkaen niin, että jatkossa saa vain iltaisin, viikon jälkeen jätetään sekin pois. Norocarp menee vielä kaksi viikkoa. Sain lisää lääkkeitä, nyt tämän keikan lääkkeisiinkin on mennyt liki satanen. Kokonaiskustannukset huitelee jossain varmaan 700-800 eurossa, riippuen nyt vähän lasketaanko esim. osteopaattireissuille bensat vai ei. No, eihän se ole kuin rahaa, mutta erään kerran olen harmitellut vakuutuksen irtisanomista. Veikkaan että se olisi tässäkin rytäkässä maksanut kerralla itsensä usean vuoden osalta takaisin.

Seuraavaksi hieronnan vuoro, sain erityiset ohjeet hierojalle välitettäväksi tassujen/jalkojen osalta, myös kotona voi kokeilla lempeästi painella jalkapöytien luita. Ajatuksena, että kaikki rankaongelmat alkaa alhaalta. Jos koira antaa hieroa muualtakin, voi niin tehdä, jos ei anna, jätetään takaosa vielä rauhaan. Akupunktiota vielä kolmas kerta 3-4 viikon kuluttua, aika varattava lähempänä. Ylläpitohoitona hieronta ja/tai laser, jos kokee että akupunktiosta hyötyä, sitäkin voi käydä ottamassa "vauhdiksi" säännöllisesti vaikka ennen hierontaa tms.

Ell muistutti vielä olemaan varovainen liikunnan lisäämisessä. Jos jossain on ollut noin suuri kipu, koira saattaa kyllä olla tällä hetkellä kivuton, mutta varoa silti käyttämästä hätätilassa olleita osia -> kuormittuu väärin jostain muualta. Lisäksi kertomani käytös sohvalle menosta mökillä (meni joitakin kertoja näennäisesti ongelmitta, välillä jäi vain katsomaan eikä yrittänytkään mennä) viittaa siihen, että jotain tuntemuksia on saattanut olla. Koira saattaa myös vaan ihmetellä että tuntuuko tämä joltakin vai ei, pahan kivun jälkeen siis "eikö mua satukaan" saattaa olla tosi oudon tuntuista sekin.

Lopuksi hää kyllä erittäin hyvällä halulla söi muutamat nappulat mitä ell sille antoi. Sieni kävi vaa'alla ja painoi 21,0kg, pönen vuorolle mennessä aulassa oli niin hirveä ruuhka ja joku istui kerrostalon kokoisen koiran kanssa vaa'an vieressä, niin enpä sitten viitsinyt pakottaa koiraa vielä sinnekin, kun sitä muutenkin sai vetää perässään sisälle koko klinikalle. Nyt kun vähän niitä kokeilin, niin oikeastaan Sieni ei tunnu kyljistä huonolta, kylkiluut tuntuu kyllä, mutta pöne on ihan hirveän turvonnut. Se myös haisee pahalle, pitänee joku päivä pestä ne. Sienikin haisee, mutta enemmän huonosti kuivuneelle, pöne haisee sellaiselle sairaalalle.

***

Illalla se ensimmäistä kertaa koko sairausloman aikana mallasi ihan oikeasti takaosankin venytystä! On niistä neuloista joku apu oltava.