lauantai 1. marraskuuta 2025

Halloween-noset

Meidän yhdistys järjesti tänään halloween-noset. Tarjolla oli kolme sisäetsintää ja yksi laatikkoetsintä, ja alueita sai rajata halutessaan 1lk tai 2-3lk -tasolle, samoin piilojen määrän sai tietää tai olla tietämättä oman valinnan mukaan. Pisteitä ei ollut jaossa eikä tämä ollut mitkään kisa. Ilmoitin mun varsinaiseksi koiraksi Pajun, ja mudit saisi sitten lopuksi tulla tekemään jämät. Tai siis Lakki tekemään jotain jos sitä sattuu huvittamaan ja Hymni tekemään tosi rajatut ilmaisut. Varsinaisia osallistujia oli 9, ja osalla sitten lisää koiria. Arvottiin numerot ja sain ensin 3., mutta ykkönen ei halunnut olla ykkönen niin vaihdoin hänen kanssaan vuoroa ja nahku pääsi ihan ekaksi.

(c) järjestäjä


(c) järjestäjä

(c) järjestäjä

Alhaalla oli aulatila, missä oli hämähäkki, pari käärmettä ym. Etsintä tehtiin pimeässä, ei nyt ihan pilkkopimeässä mutta hyvin hämärässä. Paju löysi täältä kaksi piiloa ja sanoin että jätän tähän. Aika pahasti sillä taas keuli ja se enemmän juoksi kuin haisteli, mutta nämä levisi hyvin ja hajun tullessa nokkaan se kyllä lyö liinat kiinni. Yhtä pehmokäärmettä se vähän hamusi mutta ei ruvennut retuuttamaan, muista se ei välittänyt mitään. Myöhemmin selvisi että tässä olikin kaikki piilot!

Siirryttiin portaikossa ylös, ja siellä oli ensin yksi luokka. Päästin koiran irti, mutta unohdin että Paju ei ole kauhean hyvä irtoamaan ja sitä sai sitten saatella. Täälläkin se aika paljon juoksenteli. Paineli ihan ekana vasempaan takanurkkaan missä nuohosi pitkään, mutta ei sieltä mitään löytynyt. Sitten yksi piilo kummituksen helman alta ja toinen luokan etualalta tuolista. Sanoin taas että tämä riittää meille, ja myöhemmin selvisi tämäkin että ei siellä enempää ollutkaan. Nämä levisi paljon huonommin kuin alakerran hajut.

Koira läähätti jo aika kovaa. Seuraavaksi oli käytävässä jossa olisi piilo(ja) ja sen päässä luokka, jossa oli yksi piilo. Koira skippasi käytävän ja juoksi sinne luokkaan, ja siellä sitä tosi kauan pyörittiin mutta  ei. Kätkö oli kuulemma jonkun vessakopin saumassa sen verta ylhäällä, että Paju ei ehkä ihan olisi yltänyt siihen. Ilmeisesti haju meni kopin sisälle, koska sitä ei tainnut löytää kukaan.

Sieltä siirryttiin laatikoille. Edessä vasemmalla oli muovisankoja, vasemmalla takana kasseja ja laukkuja ja oikealla pahvilaatikoita. Etsi vapaana ja meni heti muovipurkeille, mihin nopea ilmaisu. Laukuissa ei oikein mitään ja sitten käytiin pahvilaatikoita, en mitenkään kädestä pitäen ohjannut. Pajua alkoi turhauttaa ja se väsyi, ja sitten alkoi se sekoilu mitä se ennenkin on tehnyt; ilmaisee mitä sattuu,  kiipeilee laatikoiden päällä ym. Kerran se ilmaisi siinä oikeaakin mutta en tiennyt eikä sitä mitenkään erottanut. Otin sen sitten vähäksi aikaa pois, pidin pannasta ja rapsuttelin, ja laitoin vielä uudelleen etsimään ja palkkasin sitten heti kun tuli oikealle laatikolle.

Pajua pitäisi ehkä palkata kuuri ainakin laatikoilla siitä, että mitään ei löydy, koska nyt sillä on tämä käytös että kun se ei mielestään enää löydä niin se alkaa ilmaista kaikkia, ja se on ärsyttävää. Sillä pitäisi olla joku muu konsti sanoa että ei löydy.

Pois lähtiessä saatiin joku ihmisten herkku.


I am the king of fucking everything ettäs tiedätte



Väliajalle tarjolla oli kierros opiston ullakolla. Sinne liittyi ihan oikea kauhujuttu; muistaakseni 1919 Alisa-niminen naishenkilö  (koulun opettaja? näin hyvin kuuntelin) oli löytynyt ullakolta hirttäytyneenä, tai hirtettynä, varmuutta ei koskaan saatu. Pari viikkoa sen jälkeen alla opettajanhuoneessa oli ihmetelty pahaa hajua, ja ullakolta löytyi eristeistä vastasyntynyt vauva. Kuolleena, tietysti. Koulun silloisella rehtorilla oli "tietynlainen" maine ja tiettävästi hänellä oli ollut Alisan kanssa suhde, mihin nämä seuranneet tapahtuvat oletettavasti sitten liittyivät. Opistolla sanotaan edelleen kummittelevan ja jotkut kuulee kuulemma vauvan itkua. Me ollaan treenattu täällä paljon ennen tätä enkä tiedä olisinko halunnut kuulla kaikkea, vaikka en kyllä usko kummituksiin 😬

Seuraavana mun koirista pääsi sitten Lakki. Lämppähajut kiinnosti ku kilo paskaa, varsinkin eukaan reagoi huonosti, niin oli Pajukin tehnyt. Ekalla alueella suoraan saranassa olevalle hajulle. Sitten paineli taakse missä toinen oli, reagoi siihen, heilautti häntää ja jätti sen jatkaakseen muualta. Tätähän se joskus harrasti, argh miten ärsyttävää. Komensin sen takaisin että nyt ilmaiset kyllä sen. Tässä sitten tosiaan taisin kysyä että onko täällä vielä etsittävää, niin selvisi että ei ole. Olis ehkä silti pitänyt antaa sen vielä etsiä, jos se sille se suurin palkka on. Nyt oli märkistä ja sekin kyllä maistui. Lakki ei välittänyt rekvisiitoista.






Sitten mentiin luokkaan, Lakkikin sai etsiä vapaana. Se on mun "normaali" nosekoira ja sen irtoaminen tuntui tutulta. Lakkikin paineli ensin sinne vas. takanurkkaan. Sitten se otti takaseinältä yhden kummituksen kohdalta seinältä hajua ja tarkennettiin tässä varmaan pari kolme minsaa, mutta ei. Pyysin sen nousemaan tuolille ja haistelemaan yhtä roikkuvaa lyhtyä ym ym. Pisteet Lakille että se ei ilmaise sitten mitään. Lopulta totesin että tuu nyt jonnekin muualle, ja se otti muistaakseni sen tuolin. Ei siellä takaseinällä ollut mitään, pelkkää siirtymähajua. Ja ei tosiaan ollut kuin se kaksi hajua täälläkään.

Käytävällä Lakkikaan ei spontaanisti reagoinut mihinkään. Vessaa työstettiin aika pitkään kanssa, mutta ei löydy ei. Laatikoilla sai mennä vapaana, jäin aika kauas. Ei se ihan jokaista haistellut mutta en mennyt ohjaamaan. Taisi ilmaista ensin sen pahvilaatikon ja sitten laukkujen ohi muovipurkille. Yhdessä laukussa olisi kanssa ollut piilo, mutta sitäkään ei tainnut vissiin kuin yksi koira löytää. Ei jääty hinkkaamaan.

Lakilla oli varmaan ihan kivaa ja kyllähän se nyt teki, ei tarvinnut yhtään tekohengittää sitä, mutta ei se nyt ollut mitenkään jes parasta ikinä. Kunhan toipilasaika on ohi, sille pitää ihan oikeasti miettiä miten sen kadonneen fiiliksen saisi takaisin.

Lakkikin sai patukan


Viimeisenä sitten se...no se jonka ottaminen meinasi hengästyttää jo etukäteen. Ajattelin, että hän saa ottaa tämän ihan ympäristöoppina ja jos se on rekvisiitan kanssa ok, ohjaan sen tosi lähelle piiloja ja palkkaan heti kun nokka osuu sinne. 

Yllättävää kyllä mutta hän ei ole tällaisissa tilanteissa yhtään kiinnostunut vieraista koirista. Siis ei sano edes sitä tuffia. Ihmisille saattaa sanoa ja sitten silleen yleisesti vaan tuf tuf minä tulin nyt autosta. Paria tuttua ihmistä kävi moikkaamassa. Siinä oli ohikulkumatkalla ala-asteikäisiä lapsia, ja ne silitti toista koiraa ja tuli sitten kysymään saako Hymniäkin silittää. Tosi nätisti kysyivät, ja sanoin että jos se tulee niin saa, mutta sitä saattaa vähän jännittää ja silloin ei koskaan saa väkisin koskea mihinkään koiraan. Hybbe oli sitä mieltä että hyi ei, ja mä en sitten tarpeeksi painokkaasti tajunnut sanoa että perääntykää kauemmas, niin siinä kerkesi olla vähän painostava tilanne koiralle. No ei siinä mitään, toipui kyllä nopeasti, mutta oli jos mahdollista vielä enemmän täynnä vähän sellaista negatiivista energiaa. Ilmenee mm. silleen että pyrkii raivokkaasti sinne namitaskulle ja pahoinpitelee mua samalla.

Lämppähajut ei kiinnostaneet sitäkään, toki se ei ole koskaan sellaisia nähnytkään. Jotain se siinä haisteli, sekoili ja riehui ja liina oli x kertaa yhden purkin ympärillä. Virallisissa kokeissa ohjaaja ei saa koskea lämmittelyhajuihin ollenkaan, mutta nyt oli pakko korjata niitä. Virallisissa ne nyt toki onneksi yleensä on tukevammin kiinni, näissä oli vain teippirullat. Sisään tuli ihan reippaasti, hämppistä meni ihan pitkänä ja matalana katsomaan, mutta ei saanut huutokohtausta mitä kuvittelin 😂 Vähän se liikkui siellä matalana ja varovasti mutta liikkui kyllä itse. Eli sinne se sitten paineli hämiksen ohi taakse ja kävi jo hajulla kun mä vasta tulin perässä ihmettelemässä että mites se noin kauas lähti kun luulin että otetaan vaan tää eka haju. Pimeän takia en nähnyt osuiko se nokka nyt ihan just sinne, mutta jessasin ja palkkasin kädestä.  Hymniä ei voi laittaa uudelleenkohdentamaan koska se alkaa kotona ainakin heti nuolla ja raapia. Ohjasin sen sitten sille toiselle hajulle ja siitä sai märkistä palkaksi. Mulla ei ole sille vieläkään mitään vihjettä mutta se vaan tietää sekä nosessa, että jäljellä, mitä tehdään.


Laitto valot ja pakotti poseeraamaan, yöh


Yläkerrassa oli reippaampi. Päästin sen luokkaankin vapaaksi, ja sehän paineli ties missä. Irtoaa siis luontaisesti kyllä. Arvelin että piilo helman alla voi olla vähän vaikea ja haluaisin että nenä osuu just eikä melkein, niin vihjailin omalla sijoittumisella että jos tulis vaikka sieltä tuolin suunnalta etsimään. Hyvin löytyi! Ei sillä kestoa siinä vielä ole, ilmaisussa siis, etsinnässä on kyllä sitkeä ja mikä parasta hermo ei mene kovin helposti.


"jos on tuhma voi joutua rehtorin puhutteluun"



Laatikoita se ei ole koskaan tehnyt eikä nähnyt, mutta ajattelin vaan päästää sen sinnekin irti ja katsoa mitä se tekee. Kivasti liikkui vieraassa hämärässä salissa. Lattiat tuolla on liukkaat ja töppöinen aina suti ihan kauheasti. Paju on niin kevyt että se ei sudi, ja Lakki taas liikkuu aina niin fiksusti että ei sekään. Hymnillä oli järkevä vauhti eikä satunnainen liukastelu haitannut sitä yhtään. Lopulta se siellä aikansa pyörittyään osui muovipurkille, siihen ihan selkeä tarkennus ja siitä palkka ja ulos. Hybbekin sai patukan, mutta hän ei osaa pitää mitään. Ulkona annoin hänen mennä taskuun mitä hän oli jokaisen etsinnän päätteeksi yrittänyt. Vaikka mulla oli purkissa märkistä, hän mieluummin menisi taskuun. Pitää ehkä ruveta pitämään nameja jossain toisaalla (niinku missä?) ja palkaksi antaa hänen kaivaa muutama sieltä taskusta, kun se on hänestä parasta ikinä. Ja sitähän sen pitäisi olla. Aina.


"ai muka söisin sen vaan ite jos suuhun antaisi"


Olipas hauskaa olla pitkästä aikaa jossain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti