tiistai 27. lokakuuta 2020

Kolmas kakkosluokan nosekoe

 

"Impossible
only means
that you haven't found the solution
yet"
 
Hänen kolmas ja viimeinen 2lk nosekokeensa. 
 
Hänen kantava asenteensa, hänen sinnikkyytensä, intohimonsa, suuri työnteolle sykkivä sydämensä. Mutta mikään tahdon määrä ei tuo meille lisää aikaa. Kuluneen vuoden aikana sen kaikki aistit on alkaneet heikentyä, nosessa se näkyy tarkennuksen hidastumisena ja siinä, että se ei ylipäänsä vaan enää löydä. Totta kai tässä on osansa sillä, että se liikkuu aivan liian kovaa. 2lk:ssa ajat ei vaan riitä meille, enkä näe enää syytä jatkaa kisaamista. Treeneissä hän kyllä saa käydä niin kauan kuin henki pihisee, sen voin käsi sydämellä ja tippa linssissä luvata. 
 
Koe alkoi ensin ajoneuvoilla, sitten heti perään tehtiin autojen takana ollut ulkoalue. Autoja oli vierekkäin kolme ja aikaa 1,5min. Lähtö oli vasemman puoleisimman kohdalla, joten annoin koiran valita ottaako se vasemman vai keskimmäisen auton ja sitten päätin edetä siitä. Kuljetin sitä aika juoksujalkaa, koska aika oli lyhyt. Haju löytyi vikan auton keulasta, meinasi jo tulla uskon puute, kun ei ollut kuin yhden auton yksi sivu käymättä. Tuomari kehui mun ripeää liikkumista ja koiran pysymistä ajoneuvon pinnalla, tämä tyyli kuulemma sopii meille. Tosi selkeästi koira jää vauhdista pois kun on oikeasti hajulla. Aikaa meni jotakin 40s, ei sijoitusta.

Ulkoalue hämmensi mua todella alueisiin tutustumisessa. Yksinkertainen ja pienehkö alue, jossa ei ole paljoa mitään muuta kuin seinää. Kaksi piiloa. Aikaa oli kuitenkin viisi minuuttia. Viisi?!? Piilojen täytyy olla korkeita tai tosi lähekkäin tai jotain häijyä. Maassakaan ei ollut mitään kaivon kantta tms ja hiekassahan piilot ei voi olla. Lähteä sai mistä vaan merkkien välistä. Olin päättänyt viime kokeen jälkeen, että nyt mun ainoa tavoite on estää sitä juoksemasta ja pitää se hyvin hallinnassa. Pöne ampaisi suoraan nuo isommat portaat ylös ja sieltä nopeasti oikean puolimmaisen oven alasaumasta ilmaisu, tässäkin kyllä tarkennus vähän kesti. Sitten se oli kummallisen nihkeä ja normaalin juoksemisen sijaan liikkui tosi haluttomasti. Jopa epävarmasti. Se haisteli hirveän tarkkaan ihan joka kohtaa, eikä käyttäytynyt lainkaan tyypillisesti niin että nenästä kuulee koska haistelu alkaa kiihtyä koiran tullessa pilveen. Se skannasi pikkuportailla ylös ensin vasemmasta reunasta, sitten oikeasta, pitkään. Olin jo melkein ilmoittamassa korkean mutta en osannut päättää kumpi puoli, niin palautin koiran vielä kerran tutkimaan muuta aluetta. Pyysin sitä monessa paikkaa nousemaan ylös, mutta se ei halunnut, joten sanoin että älä sitten nouse. Ei siellä varmaan ollut mitään. Kun 30s ilmoitus tuli, vein sen takaisin pikkuportaille ja katsoin että se pitemmin haistelee oikealla puolella, niin ilmoitin arvaamani löydön sinne. Ei ollut, ei. Oli portaiden välissä tuolla missä kuvassa näkyy tuuletusritilä, jossain sen lähellä, ei itse ritilässä. Pöne oli haistellut 10cm liian ylhäältä siinä kohdassa. Kätkö oli ilmeisen syvällä rakenteissa ja haju hyvin pistemäinen, koska ohjattuani koiran sinne se ei vieläkään nostanut sitä, jolloin totesin että antaa olla. En oo koskaan oikein halunnut ruveta osoittelemaankaan, että tuossa noin.
 


alue rajoituu isoihin portaisiin, oikealla olevat ei kuulu


Tauon jälkeen ensin laatikot (sisällä) ja sitten sisäalue. Laatikoiden määrää en enää muista, varmaan joku 30, mutta siellä oli tavallisia pahvilaatikoita ja joku viisi matkalaukkua. Aikaa oli 2min. Pöne oli taas jotenkin rauhallinen itsekseen eikä vetänyt ihan hullunvauhteja. Tämä me osataan ja tässä me otetaan nopea aika, ajattelin, mutta savu alkoi nousta korvista kun koira vaan skannaa laatikoita eikä kiinnostu mistään. Pian me oltiin mun mielestä käyty ne kaikki läpi, se kyllä vähän poukkoili ja oli vaikeaa pysyä kartalla, mutta pyöritin sen vielä toiseen suuntaan huoneessa eikä silti mitään. Se alkoi olla itsekin jo silmin nähden ihmeissään ja pyrki laajentamaan aluetta laatikoilta seinille. Tuli 30s jäljellä -ilmoitus, jolloin vein sen sinne missä olin ainoan pienen reaktion nähnyt, ja heitin taas hatusta että tuossa. Kyllä se ilmaisisi jos olisi jotain ilmaistavaa, mutta kun aika loppuu, niin ihan sama saako nolla vai nolla ja -2 väärästä. Ei tietenkään ollut, olisi ollut yhdessä matkalaukussa. Haju ei kuulemma tule kannen läpi, vaan koiran olisi pitänyt haistella sivusaumaa. Pöne oli haistellut molemmilla kerroilla vaan päältä. No, ensireaktio oli taas että hitto että inhoan tällaista kikkailua tässä lajissa, ja sitten, että me ei olla koskaan treenattu matkalaukuilla ja että ilmeisesti tämä olisi pitänyt tietää, tai älytä ajatella. Olisin mä saanut sen tarkastamaan ne saumojen kohdilta, jos olisin tiennyt että niin kannattaa tehdä. No, ensi kerralla, sen seuraavan koiran kanssa sitten.... paha mieli jäi vaan koiran puolesta.

Sisäalueelle sai päästää koiran irti, jos halusi. Siellä oli kaksi piiloa ja aikaa 3min. Normaalisti en ikinä laskisi sitä irti, koska silloin katoaa viimeinen kontrolli siitä millä tyylillä edetään ja se alkaa rynnistää. Lattiat oli vielä niin liukkaat että tiesin että se tulee siellä sutimaan. Nyt meillä ei ollut enää mitään menetettävää ja jos tää on meidän viimeinen koe, niin antaa juosta. Otin siis liinan irti, pidin sivulla olevaa koiraa vajaista, käskin etsimään ja päästin otteeni. Ja sittenhän sitä mentiin. Se juoksi eka huoneen kauimmaiseen päähän ja sieltä pöytälevyn alta nopea ilmaisu. "Jes! Tuu täältä hakemaan", huikkasin koiralle, ja se raapi varmaan lattiaan jäljet kun ampaisi sieltä mun luokse ottamaan namin. Sitten vähän poukkoilua ja aika pian toinen ilmaisu patterin lähelle seinään, mutta jotenkin se oli vähän oudon oloinen niin pyysin vielä tarkentamaan. Koira sitten meinasi jättää koko hajun, niin menin ohjaamaan, että katsopa ylempää kanssa. Siellähän se oli, kolossa vähän ylempänä. Siitä hyvillä mielin palkkaamaan. Sanoin tuomarille, että tää on varmaan meidän vika koe, kun se ei vaan enää haista kuten ennen. Hän kehui, että kyllä näkee miten koira rakastaa etsiä ja miten suurella sydämellä se tekee hommia. Hän ei myöskään tämän perusteella ollut mun kanssa samaa mieltä siitä, etteikö se haistaisi. Laatikot oli mun oma vika ja ulkoalueella se nyt vaan jäi monella muullakin. En mä tarkoita etteikö se ollenkaan haistaisi, mutta kyllä sen näkee yhteistreeneissä kun muut koirat menee hajulle ja ilmaisee heti ja sitten on pöne josta kyllä kanssa näkee että on pilvessä, mutta sitten sillä menee 5-15sek ennen kuin se löytää oikean kohdan ja ilmaisee. Ei se nyt kai sinänsä haittaa ja mikä estää jatkamasta kokeissa käymistä. Toisaalta oon paljon miettinyt sitä, ymmärtääkö koira itse, että sen aistit ei enää pelitä kuten ennen. Ahdistaako vajavaisuuden tajuaminen sitä? Mua ainakin ahdistaa, kun se ei kuule jotain hiljaa sanottua asiaa ja toistan sen sille, äänestä kuuluu pelko siitä että aika alkaa loppua. Helposti siis tiuskaisen sille sen toisen kerran. :(





"Tuomarinpalkinto koiralle, jolla oli koko päivän kauhean kivaa, koirasta näkee miten se rakastaa etsiä". Pönelle 60p ja siis sen eka tän lajin TP.

Mutta tulokset sen kun huononee; Siilinjärveltä 90p, sitten omista 85p ja nyt enää 60p. Tälläkin kertaa tuli vain yksi luokkanousutulos, ei tämä ole mitenkään helppo laji, ei. Siilinjärvellä musta myös tuntuu että oltiin lähimpänä onnistumista. Joka kokeessa sillä on jäänyt ulkona toinen piilo. Sisällä haju varmaan pysyy paremmin ja sen haistaa helpommin. Joka kokeessa mulla on kyllä myös ollut sellainen olo, että tämä on hirveän vaikeaa ja että ollaan todella kaukana mukavuusalueelta. Ykkösissä se voitti joka kerta nopeimman ajan jollakin, usein usealla, alueella ja/tai kokonaistuloksissa. Ykkösissä hyvin harvoin kuulin koko "30s jäljellä" -varoitusta. Kakkosissa kuulen sen melkein joka kerta ja mulla on vaan sellainen hallitsemattoman kaaoksen tunne koko hommasta. Mut jos se ei johdukaan puutteellisesta osaamisesta, vaan koiran hajuaisti on oikeasti heikentynyt? Aika loppuu, aika loppuu aina. :(





Lisäys: sain tulokset ja pjone yllättäen on ollut sisäetsinnän kolmanneksi nopein. Ja mä syytän sitä härväämisestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti