SISÄ1

Juu ei mun pitänyt. Osui silmään mainos, että vapaita paikkoja oli reilusti, ja sen enempää miettimättä ilmoitin hänet sinne. Ehkä olis voinut ensin hetken miettiä.

Koe tuli vielä tosi huonoon aikaan kun nämä huonot treenit sattui alle. Toisaalta mun kaveri sanoi jo vuosia ja koiria sitten hyvin; nose on kokemusten hankkimista ja eihän se koetilanne eroa treenistä, niin senkun kartuttaa sitä kokemusta. Hymni oli numero 19./20. Ilmoitin että se tekee juoksuja ja saattaa aloittaa ne koska vaan. Ei aloittanut. Otin kuitenkin juoksupöksyt mukaan, ajattelin että mun tuurilla ne todetaan alkaneeksi sitten koepaikalla. Tähän kokeeseen juoksuinen sai osallistua pöksyt jalassa viimeisenä.

Koe alkoi klo 16. Iltakoe? Miksi en ajatellut aiemmin? Koko aamu meni pyöriessä kotona. En oo yhtään iltavirkku. Ai kamalaa. Aamulla kotona muistuttelin istumista kolmella helpolla piilolla. Oli niin huono sää että lenkillä ei käyty, mutta hän oli useita tunteja nahkan kanssa pihalla.

Olin puoli tuntia ajoissa, ajattelin että haen ABC:lta ruokaa ja auto pitää tankata ja koirat kusettaa etukäteen. Pyörähdin parkkiksella kierroksen ja totesin että en mä mahdu tänne. Olkoot. Ajoin koepaikalle.

Koe oli Renkomäen hallilla. Ei jatkoon. Alue on aidattu ja koiria ei saa ulkoiluttaa aidan ulkopuolella. 😳 Tämä oli jo koekirjeessä ja pyydettiin ulkoiluttamaan koirat ennen koepaikalle tuloa. Halli oli hyvin pieni ja sijaitsee asutusalueella, kai siinä ajatellaan että naapurit ei valita kun kusta ja paskaa ei ole joka paikassa. Mutta aika epäkäytännöllistä, se parkkis ei kuitenkaan ole mikään iso.

Vasta koepäivänä huomasin somesta tämän:

Onpahan ainakin häiriöhajuja... tosin kai tuollaisessa treenihallissa aina.

Hymni arvottiin sirun lukuun, luin itse ottamatta koiraa autosta. Ihan keskellä selässä, lapojen välissä on, osuin suoraan.

No sitten tuomarinpuhuttelussa selvisi että kaikki neljä etsintää tehdään putkeen. Maksimiajat yhteensä 12min, siihen palkkaus ja siirtymä päälle niin huh huh. Laskin että helposti kolme tuntia ennen meidän vuoroa. Koepaikan vessa oli kahden alueen keskellä ja sinne ei kesken suoritusten luonnollisesti pääse. Lähtölistan loppupäässä oleville suositeltiin suoraan että menee sinne ABC:lle, joka kilsan päässä oli. Vessaankin. Muuten aloitus olisi venynyt jos kaikki 20 käy yhdessä ainoassa vessassa ensin...

Kaikki paitsi ekan alueen sai halutessaan tehdä vapaana. Arvelin että häntä jännittää kaikuva, ahdas halli, jossa seinustalla oli varmaan kymmenen ihmistä. Toisaalta eilen kun arvelin että jännittää, ei todellakaan jännittänyt. Yritin olla kauheasti miettimättä mitään muuta kuin että ohjaan selkeästi mistä etsitään. En aikonut tehdä vapaana.

No, ajelin sitten takaisin sinne ABC:lle. Nyt mahtui parkkiin. Kävin hakemassa ruokaa ja istuin sitten autossa miettimässä että ei kyllä millään jaksa mennä Kärkkäiselle vaikka olin ajatellut omaa vuoroa odotellessa käydä. Mulla oli kirja mukana, istuin siihen saakka että nro 10 oli menossa, sitten kävin vielä ABC:n vessassa ja siirryin koepaikalle. Siellä oli menossa numero 11. Käytin koiraa siinä pihalla, pissi. Käytin poikiakin. Sitten taas odoteltiin. Hymni jonkun verran tuffaili autosta äänille.

Ei ollut oikein mitään odotuksia. Tiedostin, että mua meinaa vituttaa se, tämä ja tuo, mutta nyt on taas se hetki että minä meidät tänne toin ja minun vastuulla on se että meillä on kivaa. Jos se ei jaksa tehdä neljää aluetta putkeen, sitten se ei jaksa. Odotteluaika on mikä on, samahan se on odottaako kaksi kierrosta vähemmän aikaa kerrallaan vai yhden kierroksen kerralla. Mitä sitten jos menee myöhille, huomenna on vapaata ja matkaa on kuitenkin vaan 130km eikä mitään neljää sataa yötä vasten ajettavana.

Numeron 12 suoritettua pidettiin 20min tauko. Tuomari varmaan uusi hajut ja siitähän tulee se vartin pakollinen odotus. Silloin olis saanut käydä myös vessassa, mutta jostain syystä en mennyt ja sit kohta olikin ihan kauhea pissihätä.

Me päästiin lopulta klo 19.30, mikä oli 3h10min siitä kun eka aloitti. Lämpällä hän oli ihan liekeissä. Hyppi mun pään korkeudella. Sisälle mennessä vähän jännitti ja mulkoili ihmisiä. Siellä oli sellainen kauhea hiljaisuus missä jokainen rasahdus kuuluu, niin juttelin sille sitten ekan etsinnän aikana että hyvin menee ja niiskutin tahallani vähän enemmän kuin nokka oikeasti valui, niin sai vähän omia ääniä.

1. Iso alue keskellä tilaa, 3:30

Paineli suoraan alueen taakse keskelle, pitkään tarkensi, nousi etujalat vihreille tuoleille, käytiin muuallakin ja palattiin sinne. Näinhän mä että siellä se on pilvessä mutta koira ei saa kiinni piilosta. Silloin usein ihan hyvä jättää se hetkeksi, jos aika riittää, ja palata sitten uudelleen. Trimmauspöydän alle lopulta tuhahti ja otin sen.

2. Keittiö 3:00

Kerkesi pyörähtää vissiin suunnilleen huoneen ympäri ja sitten tarkentamaan pöydän alle. Tässä se ehkä istui.  Oli pöydän metallijalassa hyvin ylhäällä.

3. Toimisto tms 3:30

Tässä näkyy vain se nurkka missä piilo oli, siinä oli pari pöytää ja tuoleja ym. Kävi ensin lähdöstä suoraan toisella laidalla, sitten nopeasti tuonne oikeaan nurkkaan. Taas näin että siellähän se on, mutta koira ei osannut valita oikeaa koloa, siinä oli pyykkikoneen pesuainelokeron käden sija ja sen vasemmalla puolen noita kaapin ym saumoja. Joka kerta kun pyysin uudelleen näyttämään, se näytti vähän eri kohdan, enkä uskaltanut lukita vastausta kun pelkäsin että tuomari pyytää sitten tarkentamaan. Tässäkin käytiin tyhjäämässä nokkaa muualla ja palattiin sinne. Koira ehti tarjota sivuakin jossain vaiheessa ja lopulta se sitten taisi ottaa jonkun kolosen ja istahtaa, niin otin sen. Olisi kuulemma hyväksynyt kaikki ne aiemmatkin. 😶

Hyy ei ollut yhtään sen oloinen etteikö se olisi jaksanut neljättä putkeen. Vähän sitä koko ajan jännitti, mutta se liikkui alueilla itse mun edellä, ei kysellyt ohjausta ja sniffaili menemään niin että tuhina kävi. Se on ehkä sen tyypin koira, että se kääntää pienen jännityksen siihen tekemiseen ja keskittyy vielä intensiivisemmin siihen, se ehkä tuo turvaa. Hyvin se siis palkkautui kyllä ja kävi jokaisen jauhelihapurkin jälkeen vielä toiveikkaana taskullakin.

4. Käytävä 2:00

Tuomari meni seisomaan tänne päähän, mistä kuva on otettu. Tätä Hybb ei ehkä oikein mieltänyt alueeksi, kun se ei meinannut lähteä etsimään. Haahuili ensin haistelemaan tuomaria ja jäi mulkoilemaan häntä, ja tässä kokenut ohjaaja sitten taas paikkaili ja tahallani kävelin melkein tuomarin päälle ja käännyin hänen eteen niin että blokkasin sen mun taakse. Taisin sanoakin koiralle että noniin nyt sun ei tartte enää katsella sitä, ruvetaanpa etsimään 😂 Tässä alkoi aikapaine tuntua ohjaajalla ja rupesin sitten ihan kädestä pitäen ohjaamaan että etsi tuosta, etsi tuosta. Lähtöön päin palattuamme se otti ilmiselvän pilven, ja tutki korkeaa, mutta missään missä se olisi voinut olla, ei mitään. Ihmettelin tätä ja sitten se vaan yhtäkkiä laski nenän ihan alas, tuhahti ja kääntyi katsomaan, niin otin sen. Tässä oli kuulemma tullut jokunen vale ja sitten ei vaan oltu löydetty alas, kun se jostain syystä levisi niin voimakkaasti ylöspäin. Tyytyväinen saa olla että hän tämän ratkaisi!

Hybbelle siis sen toinen sisäsatanen, sij. 8./20. Satasia tuli kymmenen, ja kaikki löysi kolmelta ekalta alueelta kaiken, tämä viimeinen alue ratkaisi. Kotona oltiin 21:50, ja 20km ennen kotia meinasin liiskasi kaksi valtavan kokoista rusakkoa, hetken ehdin luulla niitä joksikin sorkkaeläimiksi ennen kun ne oli kunnolla valokeilassa. Sydän hakkasi vielä kotonakin.

Nyt mä en ihan oikeasti ilmoita sitä mihinkään kokeeseen ennen kuin se on vähän aikuistunut. Ei sen tartte tunneoppia sellaistakaan, että nosekokeessa jännittää, vaikka ihan hyvillä mielin hän tästä selvisikin. Tavoitteet on niin paljon korkeammalla kuin nousta äkkiä kakkosiin, niin ei kannata hötkyillä. Lisäksi se ilmaisu pitää nyt saada toimimaan. Haluaisin sille sellaisen kokeen missä se menee suoraan hajulle ja ilmaisee sen, eikä meillä mene kahta minuuttia jossain pyöriessä. Hän on kyllä sellainen potentiaalinen alueen nopein koira ja nyt se menee tälleen säätäessä vähän hukkaan.