Alkuviikosta joku ilta oli jo hämärä, kun käytin heidät alapihalla pissalla ennen nukkumaan menoa. Oon ruvennut menemään mukaan Hymnin sisäsiisteyskasvatuksen takia, joskus käydään tiellä ja joskus alapihalla. Ne kusee kaikki varmemmin kun "käydään jossain" vs jos ne vaan on keskenään ulkona. Satoi ja nurtsi ja kaikki oli märkää. Kääntyessäni takaisin koirat meni edellä ja russelillahan on tunnetusti aina kiire, vielä kiireempi kuin mudeilla. Paju hyppäsi märältä nurmikolta märälle aitan kuistille sellaisen ihan pikkuisen loikan, kuisti on siis ehkä 20cm maan tasoa ylempänä siinä kohtaa.
Ensin se plätsähti siihen kuistille rinnalleen ja koska vauhtia oli hirveästi, se heitti voltin niskojen kautta itsensä ympäri ja lopuksikaan ei jäänyt jaloilleen vaan jotain siinä vielä pyörähti. Sydän jätti lyönnin väliin ja olin aivan varma että nyt siltä meni niska poikki tai jotain ja tästä tuli lähtö päivystykseen. No russeli nousee ylös, ravistelee eikä inahdakaan. Ei onnu mitään ja jatkaa laukalla jonottamaan sisälle. En löytänyt siitä mitään kohtaa mitä se olisi aristanut.
Sain sille hierojan tälle päivälle, sama tyyppi joka kävi tammikuussa. Meillä ei ole vieläkään mattoja lattialla pennun takia, mutta hieroja sanoi että pienen koiran voi muutenkin hyvin ottaa sohvalla. Kissat oli tarhassa ja jätin Lakin ulos, ja Hymnin pistin kongin kanssa makkariin portin taakse. Häntä vitutti moinen vapauden rajoittaminen ja se jaksoi kitistä siellä melkein koko ajan, ja alkoi vasta puolivälissä syömäänkin. En oo koskaan ennen nähnyt että se ei söisi. Hierojan tullessa pihaan Hymni jäi liinasta aitan tolppaan kiinni, ja kun kävin irroittamassa sen, se ryntäsi täysillä portille poikien perään haukkumaan. Se ei ole koskaan tavannut tätä tyyppiä, mutta siellä se hyppi syliin niinku pojatkin. Haukahteli kyllä mutta enemmän sellaista innostunutta yksittäistä kuin lainkaan tuf-tuf-tuf-tyyliä. Mietin pitkään etukäteen että olisiko sen parempi olla sisällä tai vaikka autossa kun vieras tulee, mutta toisaalta haluaisin alleviivata sille että silloin kun meidän pihaan tulee joku, on oikein toivottavaa ilmoittaa siitä. Tämä meni varmaan ihan hyvin!
Paju ei olisi aluksi taas malttanut ollenkaan rauhoittua. Viime kerrasta viisastuneena pistin sille pannan ja pitelin sitä vain kiinni, yritettiin olla edes kauheasti kehumatta ja mitään nameja ei ollut tilanteessa. Ensin se sekoili muuten vaan ja sitten alkoi väistellä kipeitä alueita, samalla tavalla kääntää mahan esille kuin Lakkikin tekee. Loppua kohti kyllä rentoutui ja ehkä viimeiset 10min oli aivan veltto suorastaan. En kyllä uskaltanut itsekään liikahtaa ettei lumous purkaudu siinä.
Olihan siinä kaikkea, eniten toisessa etujalassa/lavassa, rinnassa ja pitkissä selkälihaksissa, varsinkin vasemmalla puolella. Aukesi kuitenkin kaikki. Hymni pääsi sitten vielä portin takaa hyppimään sohvalle hierojan päälle. Sanoin sille että et sä olisi tänne halunnut ja samalla mietin että olis varmaan hyvä aika ruveta sillekin jotain kylkimakuuta vähän pohjustamaan, koska jos Pajun on vaikea maata aloillaan niin Hyppins on silkka mahdottomuus..... Mietin myös aina että ärsyttääköhän hierojaa paljon vai tosi paljon ne sekoilevat koirat jotka punkee kaikki eri puolilta syliin, mutta en jaksa kauheasti niitä hillitä, koska (ei ne tottele kuitenkaan 😂 ja) nehän ne hänen asiakkaita on niin kestäköön perkele!
Lopuksi hän kysyi että saunooko se ja kun vastasin että joo, niin saunan lämpö tekisi nyt oikein hyvää russelin lihoille. Ja pari päivää olisi hyvä ottaa rauhassa mutta koiran ulos menoa ovella katsellessaan totesi itsekin että voi olla helpommin sanottu kuin tehty.
Sellaisilla eväillä viikonlopun viettoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti