Eilen illalla kissa alkoi taas iltaa kohti nuupahtaa, eikä sillä ollut aikomustakaan syödä tai juoda mitään. Se ei ollut pessyt itseään ollenkaan, joten rinnukset oli ruiskuruokintalitkussa, toinen etutassu verikokeen ja tipan jäljiltä veressä ja toisessa se nutriplussa mitä siihen länttäsin. Ei siis myöskään pessyt itseään, ei. Pissoja tuli paljon mutta kakkaa ei. Arvoin lähinnä voiko odottaa aamuun vai pitäisikö se vielä yötä vasten kiikuttaa päivystykseen. Päätin odottaa aamua, mutta eipä siinä sitten montaa tuntia tullut nukuttua, kun piti käydä katsomassa vieläkö se edes elää. Huomaa, että en tiedä kissoista mitään. Koira kyllä saattaa suolistotulehduksessa nuupahtaa hyvinkin veltoksi ja verta tulee molemmista päistä, ja kyllä ne siitä sitten hyvin äkkiä myös tokenee (Tylosiinilla). Kokematon saattaa sitä säikähtää. Ei tosin edes ole tietoa mikä Nutsilla on, "kissojen vatsatauti" oli yksi ell:n arvaus vaan, mutta mulla ei kyllä nyt oikein vieläkään ole hajuakaan kuinka huolissaan tästä pitäisi olla. Oma silmä tai "tatsi" kehittyy vain kokemuksen myötä.
Juu en syö, en juo, en edes aio nousta |
Aamulla nousin joskus viiden maissa. Mulla oli työpäivä 9.30-17.08, ja onneksi just se vuoro jota voi periaatteessa hyvällä syyllä vähän venkslata. Kuuden jälkeen ei tosin enää saisi olla töissä koska iltalisät joita ei haluta maksaa. Päivystysnumeroon voi soittaa kellon ympäri, mutta mä en kyllä herätä ketään ellei ole oikeasti henki lähdössä, niin kunnallisen ajanvarauksellinen numero avautuisi klo 8. Toinen klinikka aukeaa myös 8 ja toinen vasta 9. Se ell joka Nutsia hoiti sunnuntaina, saattaisi olla töissä tuolla jälkimmäisellä klinikalla. Se on myös selkeästi halvempi, mutta suoraan sanottuna en oikein tykkää kummastakaan. Kunnalliselle sitä ei luultavasti voisi jättää työpäivän ajaksi, mutta se on ainoa jonne varmasti saa ajan tai siis päivystyksellinen potilas on pakko ujuttaa johonkin väliin oli aikaa tai ei. Yksityiset voi sanoa että ei ole tilaa kiittimoro.
Saankohan mä sen ajan heti klo 8 vai en? Meniskö töihin vaikka klo 7 jo aloittelemaan niin saisi vähän aikaa tehtyä sisään jotta voisi kesken päivän viedä sen kissan jonnekin? Miten se pärjää autossa? Onneksi oli nollakeli, kova pakkanen olisi tehnyt kerralla tyhjäksi mun kaikki kuviot. Tai ajaisko suoraan kasiksi kunnalliselle ja sanois että tää tulee nyt? Siinä ehtisi reilun tunnin olla itse ennen kuin pitäisi lähteä töihin.
Päädyin lopulta ottamaan lämpöalustan, pari isoa 1,5L limupulloa mitkä voisi töistä täyttää kuumalla vedellä ja tarvittaessa uusia päivän aikana, ja sitten heitin koirat kanssa kyytiin koska Lakki varsinkin lämmittää kuitenkin autoa. Koirat oli ihan onnesta soikeana. Työkaverit aina kysyy että miten ne voi silleen olla autossa mutta mun kaikki koirat on aina rakastaneet autoa ja ne varmaan asuisi siellä jos saisi, töppöinen varsinkin oli ihan omaa luokkaansa. Onhan ne siellä häkeissään melko linkussa jalat rutussa, mutta pystyn kerran pari päivän aikaan käyttämään niitä pikapissalla ja oikomassa kinttujaan, niin en usko että ne siellä mitenkään kärsii kun tällainen tilanne on kuitenkin vaan hyvin satunnainen. Jos ajaa pohjoiseen se on yksi 12h rutistus muutamalla nopealla tauolla sekin.
Siistiii mihin mennään |
Sitten aikataulutin mun lähdön niin, että oisin kahdeksan maissa kaupungissa. Meiltä ajaa siis sellaisen 20min ydinkeskustaan, mutta kunnallinen on ihan toisella puolella cityä kuten myös mun työpaikka joten niihin molempiin on about 30min matka. Ei siis oikein ollut vaihtoehto kuskailla kissaa edestakaisin pitkin päivää tai olisin vielä yölläkin tekemässä tunteja takaisin. Yhdellä ajamisella kaupunkiin ja vasta illalla kotiin siis.
Ajoin parkkiin juna-asemalle ja huijasin ja yritin pari minsaa etuajassa soittaa kunnalliselle, ei vastattu. Sitten kun kello löi tasan, linja olikin varattu. Yritin noin minuutin välein uudelleen mutta ei mene läpi. Alkoi olla epätoivoinen olo. Mietin että ajan vaan ovelle ja sanon että tää tulee vaikka en oo saanut ketään kiinni. Äh rauhoitu, hätä se on niillä muillakin varmaan. Joskus puoli yhdeksän maissa pääsin läpi, ja joo ei ole mitään saumaa ottaa nyt heti, yhden maissa lupasi. Varattiin alustavasti se, mutta käski soittaa muut klinikat läpi ja yrittää jommalle kummalle niistä (täällä on myös kolmas, yhden naisen yksinvastaanotto, ja se on ihana, mutta hän oli ilmoittanut jo jäävänsä joululomalle eikä ollut tänään enää auki). Jos saan ajan muualle, perua sitten tuo yhden aika. Hylkäsin vielä sen kalliimman klinikan ja päätin odottaa että toinen aukeaa klo 9, kello oli siis jotain kahtakymmentä vaille. Käytin siinä sitten joutessani koiria pissalla ja mietin vaan että oltiin kuin norsut posliinikaupassa. Siihen tuli vielä just juna ja kyllä riitti metsittyneillä maalaiskoirilla toljotettavaa. Sitten ajoin lähemmäs klinikkaa ja työpaikkaa ja odottelin että kello lyö tasan. Yritin sinnekin pari minsaa etuajassa, mutta ei vastaa ei. Onneksi sitten heti tasalta pääsin varmaan ekana läpi. Aamu oli tiukka, kahdelta lupasi ottaa, mutta kysyin voinko tuoda sen nyt jo sinne boksissaan odottamaan ettei sen tartte olla autossa, ja lupasi. Pajukin on viettänyt siellä yhden työpäivän ilman minua. Tämä on niin huikea mahdollisuus, niin kiitollinen siitä!! Sanoin että oon jo ihan lähellä ja muutama minsa menee. Heitin kissan sinne, ei valitettavasti ollut sunnuntain lääkäri työvuorossa mutta mulla oli mukana häneltä saamani kertomus ja kirjattiin sinne lisäksi tapahtumat sen jälkeen tähän saakka. Sanoin että mut saa kyllä puhelimella kiinni jos jotain tarttee kysyä. Oikeasti ei saisi olla oma puhelin töissä mukana mutta hätätilanne on hätätilanne. Sinne jäi kissa ja ajoin koirien kanssa töihin, ja olin just ajallaan aloittamassa. Sovittiin että he soittaa jos on jotain erikoista tai muuten mennä hakemaan kissaa viimeistään ennen neljää kun he menee kiinni. Koirille virittelin pari kertaa päivän aikana auton lämmityksen päälle, ja kerrottakoon että sisätilalämppärin käyttö kiellettiin pari vuotta sitten kun nämä sähkökriisit alkoi, mutta viis veisasin siitä nyt ja lämmitin sillä siis autoa koirille. Mulla on kontissa lämpömittari ja se näytti +8, luulen, että Lakilla saattoi olla toppapompassa jopa hieman tukalat oltavat. Meidän tolpat on sellaiset älyversiot että niissä ei itse saa virtaa päälle, vaan pitää asettaa haluttu lähtöaika niin mittari haistelee ulkolämpötilaa ja alkaa antaa virtaa niin että sen mielestä auto lämpiää säähän sopivan ajan. Nollakelissä se tuskin sitä kovin pitkään on antanut joten ei se laiton lämppäri kauaa siellä ole pöhissyt. 😏
Sitten yritin aika monta kertaa soittaa sinne kunnalliselle ja perua sitä aikaa, ei taas pääse läpi. Ai että miten ärsytti. Kaivoin myös lääkäreiden omat kännykkänumerot kaupungin sivuilta mutta ei, kaikki tuuttaa varattua tai ei ole puhelin päällä. No lopulta onneksi sitten tärppäsi ja sain sen peruttua.
Kolmen jälkeen mulla oli sellainen hetki että olisin hyvin ehtinyt poistua hetkeksi töistä, mutta mitään ei ollut kuulunut, niin soitin sinne itse ja kysyin mikä tilanne. Oli vielä tipassa ja sanoi että kannattaa antaa olla ihan loppuun saakka, eli tulla vähän ennen neljää vasta. Tein siis vielä hetken töitä ja sitten lähdin.
Oli tosiaan saanut nestettä, antibiootin pistoksena, pahoinvoinnineston pistoksena ja sitten jonkun peräruiskeen (apua, en tiedä niistäkään mitään) kun ei ollut kakkaa tullut vieläkään. Nestettä meni sekä suoneen että ihon alle, iholta allehan se tekee sellaisia hassuja patteja ja imeytyy hitaammin. Sanoi että näillä nesteillä se kyllä vuorokauden-pari pärjää. Niin joo ja kerroin millainen se on niin olivat rauhoittaneet nytkin ennen kuin yrittivät mitään, ja oli kuulemma ollut siitäkin pistoksesta helvetin kiukkuinen että hyvä ratkaisu varmasti oli. Siitä olin vähän ihmeissäni että mitään siitä ei oltu tutkittu, ei ottanut verikokeita eikä röntgenkuvia "kun ne oli jo eilen otettu". Olis mua kiinnostanut ainakin ne veret että mihin suuntaan tulehdusarvot on menneet... mutta tämä nyt tosiaan ehkä johtui siitä että oltiin ylimääräisiä ajalla jota ei oikeastaan edes ollut, niin oireenmukainen hoito onnistui mutta varsinainen tutkiminen ei. Sitten ell sanoi että yrität nyt vaan antaa ne eilen saamasi antibiootit sille, ja kun kysyin että miten niin "no kokeilet vaan, kyllä ne pitäisi sille saada". 😶 Tämä oli sama tyyppi joka joskus sata vuotta sitten poisti Sieneltä tikit, ja Sieni luuli että rapiseva tikinpoistovälineen suoja on namipussi. Sanoin jotain siitä ääneen niin hän vain tuhahti eikä antanut sille toimenpiteen jälkeen yhtään namia. Tiedän että olen pienestä mieleni pahoittava ja helvetin pitkävihainen asiakas mutta sen jälkeen en ole hänestä tykännyt. Sientä kiltimpää potilasta ei voinut kuvitella ja jotta se olisi jatkossakin kiltti niin kai sille nyt yhden helvetin namin olisi voinut antaa, kun se sitä odotti ja minä vielä pyysin. Muistan että sanoin autolla Sienelle että tyhmä lääkäri, mutta älä välitä, mä ostan sulle koko namipussin, ja sitten me mentiin kotiin syömään nameja.
Noniin ööö... sitten Nuts sai reseptin siihen kissojen uudehkoon ruokahalua herättävään lääkkeeseen, joka on jotain rasvamaista ja se laitetaan korvalehteen mistä se imeytyy. Saatko sä sen sille annettua, lääkäri kysyi, ja vastasin että luultavasti. Kysyin mikä sillä mahtaa olla, mihin hän vastasi, että ei tiedä, mutta jatketaan nyt sillä linjalla mitä päivystyksessä eilen on päätetty. Aha no selvä... se peräruiske kuulemma alkaa vaikuttaa aika pian ja saattaa tulla sotkua. Mä olin aamulla ollut todella viisas ja ottanut Nutsille pienen matkavessan mukaan. Mietin että jos sitä heti aamulla nesteytetään ja se joutuu olemaan lopputyöpäivän autossa niin sehän kusee sitten ihan hulluna. Mitään matkavessaa meillä ei ole koskaan ollut, mutta otin pesuvadin ja laitoin siihen hiekkaa, ja se just mahtui sen boksiin. Olin myös aamulla älynnyt ottaa autoon pressun kissan häkin alle penkille, kun mietin että jos se kusee siellä miten sattuu ja yli pienestä vadista niin ei sitten olisi auton penkillä.
Nuts sanoi mulle miu kun menin hakemaan sitä 💛. Käytiin vielä kassalla muutama asia läpi ja kysyin hoitajalta, jolla tiedän olevan kissoja itsellään, että olisko jotain hyvää vinkkiä siihen tabletin antoon. Hän sanoi että sen korvaan laitettavan lääkkeen pitäisi tehdä ihan helvetillisen nälän ja odottaa sitä, ja jos kissa rupeaa syömään niin ujuttaa ne lääkkeet sinne. Jos Nuts on joku 0,001% vähemmistö jolle se lääke ei vaikuta odotetusti, sitten en tiedä... nesteen puolesta se pärjää nyt tosiaan kuulemma parikin vuorokautta, mutta jos se ei huomenna ala syömään niin sitten se on vaan taas mentävä päivystykseen, varsinkin jos en saa niitä pillereitä sille menemään. Oli vielä puhe siitä että voi liuottaa ne nesteeseen ja ampuu sitä ruiskulla kissaan sen minkä saa, vaikka osa menisi ohi, niin edes pieni tippa suussa on enemmän kuin lattialle päätynyt pilleri. Mua vaan kyllä hirvittää se, paitsi että on kauheaa ajaa eläin niin paniikkiin, niin mun oma terveystilanne on nyt sellainen etten todellakaan halua kissan kynsiä ihooni.
Kassalla ollessamme Nuts alkoi maukua tosi kovaa ja jotenkin vähän oudolla äänellä. Sulla on varmaan vessahätä, ajattelin, ja vein sen autoon ja aloin siinä äheltää matkavessaa boksiin. Mulla oli auton ovi auki kun avasin kissan boksia ja kävi kyllä mielessä että nyt kun se karkaa ulos niin morjens. No ei se mitään edes yrittänyt ja sain vessan just menemään, siis koon puolesta yhtään isompi astia ei olisi mahtunut leveydestä boksin sisälle. En ehtinyt edes istua etupenkille kun sieltä alkoi kuulua kauheaa kuopimista. Tuli kauhean hyvä mieli siitä että hän kommunikoi mulle vessa-asiasta ja ymmärsin 💝 Sitten mua nauratti kun lähdin ajamaan töihin ja koko sen 5min matkan siellä takana hiekat lensi. Ei oo varmaan koskaan joutunut liikkuvassa autossa vielä vessaan. Yritin ajaa kurvit varovasti.
1,5h ne joutui vielä olemaan autossa kun tein työt loppuun. Klinikalla ystävällisesti katsoivat että sitä lääkettä on tässä tuppukylässä tasan yhdessä apteekissa, joten ajoin sitten sinne. Onneksi edes siellä koska en tiedä miten nopeasti pyhien takia olisi tilaamalla saanut. Se maksoi 44e pieni tuubi, mutta toivotaan nyt todella että se toimii sitten kanssa. Samalla suunnalla on Biltema mistä saa maan halvinta pehmistä. Oon kuuluisa siitä että mun tekisi aina mieli ostaa useampi mutta en koskaan kehtaa. Siis voisin elää pehmiksellä. Joskus oon ottanut pari mukaan autolle ja antanut ymmärtää että se toinen tulee jollekin muulle - joskus tulikin töppöiselle. Nyt ajattelin, että helvetin raskaan päivän päätteeksi ostan molemmille käsille oman jäätelön ja menen pöytään istumaan ja syön ne. Ajatelkoon kuka ihan mitä haluaa.
Jäätelökone oli pesussa (jolloin siitä ei saa muutamaan tuntiin jäätelöä), ja pakenin vähän tökerön vauhdikkaasti autoon koska en vaan kerta kaikkiaan jaksanut yrittää selittää myyjälle miksi alan itkeä ja että ei mulla ei ole mitään hätää mutta tämä vain katkaisi kamelin selän ja raskas päivä ja niin.
Tämä oli nerokas keksintö! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti