Nosekoe, tiskin toisella puolen

Pidettiin oman seuran nosekokeet. Paikka oli kurssikeskus aikalailla keskellä ei mitään. Olin paikalla ekana hyvissä ajoin ennen kahdeksaa, ja muita talkoolaisia odotellessa ajattelin käydä vähän töppösen kanssa kävelemässä.  Ei mulla mitään otsalamppua mukana ollut, mutta kyllähän se päivä kohta alkaisi kirkastua.

Ei mennyt montaa minuuttia, kun paskalla ollut koirani kääntyi kuin tykin suusta ja alkoi rähistä pimeään. Kyllä siinä omakin sydän saattoi heittää volttia ennen kuin näin, että mäyräkoirahan se siellä vapaana eikä ihmisiä mailla halmeilla. Millainen tuuri oikein pitää olla, että meille taas tapahtuu näin? Se mäyris valitettavasti rakastui koiraani ja olisi halunnut hypätä selkään, eikä ymmärtänyt ollenkaan töppösen murinaa. Minä siinä sitten yritän tuuppia toista kauemmas ja kipittää takaisin autoon, että saan koiran turvaan. Voi hyvä helvetti.

Töppönen oli mukana siksi, että silläkin oli talkoopesti nollakoirana. Ensin oli vuorossa ajoneuvot ja sitten ulkoalue. Tuomari kyllä sanoi etukäteen, että pöne on liian hyvä, mutta eiköhän hän saa ajat kohdilleen silti. Ajoneuvoilla suoraan hajulle, ulkoalueella haju oli syvennyksessä oven saranassa ja siellä syvennöksessä pomppasi kaikki niin, että ne ensin kävi siellä mutta tuli heti pois. Pönellä meni n. 50s. Ajoneuvoille tuli 3min ja ulkoalueelle 2,5 minuuttia aikaa.

Lounaan jälkeen oli ensin laatikot (sisällä) ja sitten sisäalue. Molemmissa aika normi suoritus, sisällä vauhtia oli niin, että koira suti muovimatolla. Laatikoille tuomari laittoi 2min ja sisälle 3min. Viedessäni pöneä autoon se yritti kaikki temput, ettei vielä tartteisi mennä ja saisi jatkaa etsimistä. 

Oli hauskaa järjestää koe, itse olin tuomarin sihteerinä ja näin siis kaikkien kaikki suoritukset. Muutama huomio jälleen:

* Älä mene liian lähelle lähtöviivaa. Ajanotto alkaa siitä kun koiran kuono ylittää viivan, ja jos sinulla ei vielä ollut lupaa aloittaa, suoritus hylätään. Muuten aikaa vaan menee hukkaan.

* Ajoneuvolla rutiinin puute näkyi monella. Koirat ei pysy ajoneuvolla vaan irtoaa siitä, ja kun ohjaaja palauttaa koiran ajoneuvolle, sillä jää hyvin tyypillisesti vähintään pieni pätkä ajoneuvoa tarkastamatta. Ohjaajat ei kauhean hyvin pysyneet perässä mitkä alueet on tarkastettu ja mitkä ei.

* Ajoneuvoilla osin edelliseen liittyvän säädön takia saa todella helposti myös valeita. Useaan kertaan "pudonnut" koira vihdoin alkaa kunnolla etsiä -> ohjaaja jämähtää "no nyt se haistelee jotakin" ja jämähtänyt ohjaaja on koiralle signaali että nyt tässä jotakin. Tästä vale. Autoilla tuli paljon valeita ja aivan eri kohtiin, eli mitään oikeasti kiinnostavaa ei ollut, vaan ohjaajat tuotti valeet täysin itse omalla toiminnallaan.

* Ajoneuvoilla "älä hyppää" -varmistelu hankaloittaa koiran työtä. Jälleen kerran se rutiini... paljon löytöjä alhaalta niin koira ei edes yritä hyppiä.

* Ulkona oli aika ahdas alue, mutta pääosin ohjaajat oli kiusallisen lähellä. Niin minäkin olin. Jos alue on pitkä ja kapea, yli 3m liina voisi kuitenkin olla hyvä. Tuollakaan ei ollut mitään mihin se olisi voinut kiertyä ja olisi voinut itse seistä lähdössä koko ajan.

* Sisällä haju levisi hyvin ja todella paljon tuli alle 20s suorituksia. Kellään ei loppunut aika kesken. Osa ohjaajista ei meinaa uskoa koiraa, jos se ilmaisee heti (sama laatikoilla). Jotkut koirat ei malttaneet tarkentaa ihan loppuun asti, mutta hyväksyttiin silti. Haju oli sairaalasängyn mekanismin ruuvien/putkien välissä.

* Useampi ohjaaja unohti jossain tilanteessa palkata koiran löydöstä!! Ruvettiin vaan puhumaan tuomarin kanssa tms.

Kaiken kaikkiaan ihmiset kohteli koiriaan tosi kivasti ja oli antoisa päivä. :)