keskiviikko 28. elokuuta 2019

Etsii muttei löydy

Kävin tänään kaverin koirakoulun tiloissa tekemässä etsintävaihtarit. Hän oli laittanut meille eukaa neljä piiloa, haju oli muhinut 2,5-3h ennen kuin aloitettiin. Toiveena oli, että osa voi olla vaikeampia ja osa saa olla ihan peruspiiloja, ja joku voi myös olla korkealla. "Vaikeat" ja "helpot" on kyllä tässä lajissa aina aivan herran haltuun...

Aloitettiin alakerran aulasta, joka on meidän olohuonetta vähän isompi tila. Paljon tyhjää seinää, mutta myös yhdessä nurkassa 8 talvirengasta ja yhdessä läjä kaikkea roinaa, vanhoja huonekaluja ym. Pönellä on ennenkin ollut siellä tosi vaikeaa, en tiedä mistä se johtuu, mutta se ei vaan löydä mitään. Siellä piti olla kaksi piiloa. Eka kierros käytiin yllättävän rauhallisesti, annoin koiran mennä, nenä alhaalla veti. Toisella alkoi sitten sutia eli kiihtyä ja sittenhän siinä vedeltiin kierros poikineen. En saanut mistään mitään reaktiota. Katsoin että se kävi kulmat, katsoin että se tutki sekä alhaalta että ylhäältä. Sitten se alkoi bongailla kaikkia kohoumia ja halkeamia, ihmeen hyvin se onkin oppinut kaikki pienetkin yksityiskohdat, missä piilo voi olla. Sitten se vale"ilmaisi" tyhjiä tarroja, sen se tekee kun hermo menee kun mitään ei löydy.

Olimme ihmeissämme. Lopulta päätettiin, että avataan ovi varsinaiseen koulutustilaan, jossa oli yksi piilo. Jospa se löytäisi sen. Pöne oli varsin kiihdyksissä jo valmiiksi ja siellä me kanssa poukkoiltiin ympäriinsä, mutta ei minkäänlaista reaktiota. Tyhjiä tarroja yritti taas "ilmaista", se oikea ilmaisu näyttää vähän erilaiselta kuin tämä "vittu ei täällä ole mitään löydettävää, eikö tämä kelpaisi". Koira veti kuulemma monta kertaa aivan hajun ohitse liki nenä sitä hipoen, eikä todellakaan yhtään mitenkään reagoinut. Se oli muovilaatikossa kädensijan kolojen uumenissa, jotenkin syvällä, mutta kyllähän se nyt kolmessa tunnissa on sieltä valunut?!

Laitoin koiran tauolle ja mietittiin mitä ihmettä tapahtuu ja miksi se ei reagoi. On hyvä tapa aina vieraan hydrolaatilla tehdessä laittaa lähtöhaju, missä saa kalibroida nenän, kun niitä on eri eriä. Mekin joskus tehtiin treeneissä tätä, mutta sitten tuli sellainen olo, että ne kaikki eukat haisee ihmisen nenään ihan samalle, siis haju on niin vahva, että ei kai sillä koiralle voi olla väliä. Pönekin on etsinyt lukemattoman eri ihmisen hydrolaattia ilman että sitä on erikseen esitelty sille, että nyt on tällainen vivahde. Päätettiin sitten kuitenkin ottaa nyt lähtöhaju ja siirtyä vikalle alueelle yläkertaan, että saisi yhden löydön palkattua. Tässä vaiheessa koira oli jo ainakin 20min etsinyt saamatta yhtään löytöä, tahi palkkaa.

Ekassa tilassa yksi haju jäi pöydän jalkaan aivan alas. Ohjasin tarkistamaan pöytälevyn reunat ja alapuolen ja koira veti siitä monta kertaa ohi aivan läheltä. Oletin, että jos haju olisi jaloissa, koira ilman muuta saisi sen. Toinen jätettiin paljastamatta.

Palkkasin koiraa hajulta useita kertoja ja laitoin sen sitten etsimään. Rajattiin aluetta pienemmäksi, alun perin se oli pitkähkö käytävä, mutta otettiin nyt vain se nurkka missä haju oli. Siinä oli vähän huonekaluja, useita kiinni olevia ovia ja sitten sellaisia metallisia nuottitelineitä tms, ja pari potkukelkkaa. Taas pyörittiin pitkään, nyt ohjasin tarkastamaan nuottitelineiden kaikki jalat, mutta ei. Potkukelkalta huopatassulta taas pelkän tarran ilmaisua. Näitä tyhjiä voisi nyt vähän muistutella, tosin tämä on ihan aiheutettu ongelma - normaalisti se ei reagoi niihin, vaan alkaa sitten vasta, kun hermostuu liian pitkästä etsinnästä. Tietty sitä kestoakin voisi kouluttaa, mutta missään kokeessa ei 20min tehdä palkatta tyhjää, niin enpä taida jaksaa.

Lopulta meitä oli jo autettu "kannusta vaan ovilla", ja haju löytyi perimmäisessä nurkassa olevan oven kahvan korkeudelta saumasta. En ensin uskonut istumisilmaisua ja lopulta pöne sitten raapi saumaa ja kiljui mulle.

En käsitä mitä tapahtui. Miksi se ei haistanut? Onhan se useita tunteja vanhoilla piiloilla tehnyt ennenkin. Koska se ei reagoinut oikein mihinkään, hajupilven täytyi olla tosi laaja ja levinnyt koko tilaan, jolloin koira oli koko ajan pilvessä, enkä nähnyt niitä hetkiä kun se astuu siihen.

Helkkarin sinnikäs se kyllä on, ja vaikka tämä nyt oli varsin paska treeni ja ohjaajalle jäi epätoivoinen olo, koira itse on tyytyväinen - kerrankin sai etsiä oikein kunnolla :D

Kuvat on viime viikolta eri treeneistä. Näissä se oli hyvä.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti