Tänään oli sitten se oman seuran kakkosen sisäetsintäkoe, johon
viittasin aiemmin, ja johon osallistuakseen Lakki tarvitsi vielä puuttuvan ykkösen satasen.
Oman seuran kokeet on siitä hauskoja, että se tuntuu melkein kuin treeneiltä vain (tämähän on se tavoite!). Alan vasta aamulla etsiä tavaroita ja kun koe alkaa vasta 10.30, ja sinne ajaa vartin, ei oo aamullakaan mikään kiire. Mitä nyt heräsin lenkittämään ne viideltä jotta sain rauhassa remmilenkkeillä yksin. Nukuin sitten pari tuntia vielä ja heräsin uudelleen. Jätin pönen ja Pajun kotiin ja ne jäi syömään kongeja, ja mies nukkumaan tulevaa yövuoroa varten. Onneksi oli vain nollakeli, niin ei tarttenut miettiä tarkenemisia.
Lakki oli arvottu numerolle 11, mutta se suoritti kymmenentenä, koska ykkösellä oli juoksut ja se oli siirretty alusta viimeiseksi. Koirakoita oli 15kpl. Oli jotenkin ihanan kotoisaa olla Lakin kanssa kokeessa, kun viimeeksi Pajun kanssa kaikki tuntui niin uudelta ja vaikealta. Vastahan se Lakkikin aloitti mutta nyt se on jo luottopakki. 💖
Tuomari oli tehnyt kivat isot alueet, kaikissa kaksi piiloa. Kaikki sai myös etsiä vapaana.
1. juhlasali, aikaa 4:00, piilot oli lattialuukussa ja puhujanpöntön alareunassa läpirei'ässä
Reikäpiilo oli nopea, sitten käytiin koko tila pariin kertaan läpi, kunnes koira itse otti lattialuukun. Meillä on joskus treeneissä ollut siellä piilo ja olisin kyllä tarkistanut ne jos ei olisi muualta löytynyt, mutta en ehtinyt puuttua, kun koira teki itse.
Tästä "läpipiilosta" kysyin myöhemmin että jos ohjaaja ilmoittaa löydön eka toiselle puolelle ja sitten toiselle, niin mitä tapahtuu. Tulkitaanko se vääräksi löydöksi jos toistaa saman, niin tämä tuomari sanoi, että hän kyllä sanoisi että se tulee läpi ja on sama, ole hyvä ja jatka. Ohjaaja ei voi tietää millaiset rakenteet siellä alla on ja onko se avoin putki vai ei.
Lakin aika oli 2:41,7. Tuntui helpolta.
2. luokka, aikaa 4:00, piilot oli ruskeassa roskiksessa reunassa ja takaseinällä korkean pöydän ja seinän raon välissä
Tämäkin tuntui helpolta, tosin toi roskis hämäsi mua ja kysyin koiralta varmaan kolmesti että ootko varma. Luulin että se on liian kevyt että ei siihen uskalla laittaa. Yläpiilon se otti lattian rajasta ja aika pitkään työsti sitä ylös, pyysin sen pöydän toiselle puolelle kun siitä ylsi halkeamaan paremmin. Hienosti nousi ylös asti itse.
Lakin aika 1:36,7 ja tällä se oli toiseksi nopein. Olisi voittanut jos en olisi varmistellut.
Palkatessani koiraa tuomari kysyi että mikä sen rotu olikaan ja millainen turkki on käytännössä. Hän tykkäsi hirveästi Lakin työskentelystä, sillä on järkevä vauhti ja se on tosi tarkka. Ei meinannut tulla kehuista loppua.
Tauon jälkeen sitten loput:
3. luokka, aikaa 3:00, piilot heti alussa telkun jalan takana kaapin alareunassa ja ihan takana kaapin ja seinän välissä raossa
Ekaa työsti pitkään, sain kehuja kun maltoin olla puuttumatta. Toiselle se juoksi melkein suoraan, en tiedä miten sinne niin hyvä polku meni.
Lakin aika 1:31,8. Tuntui helpolta. Kunnes...
4. toimistohuone, aikaa 2:30, piilot oikealla nurkassa kaapin ja seinän välissä raossa ja lähdöstä suoraan edessä pöytälevyn alla
Harmittaa jälkikäteen että annoin suorituspaineiden tulla. Tähän saakka Lakki oli tehnyt tosi kivaa työtä ja annoin sen mennä itse. Vapaana. Ja se meni, kun sillä on vähän ollut sitä nysväämisongelmaa ja turhaa ohjeiden kyselyä. Nyt sitten oli aikapaine heti alusta ja vaikka se oli vapaana, sörkin joka väliin että mee tonne, katso tuolta, tee sitä ja tätä ja tota. Sanoin monta kertaa ääneenkin että voi helvetti löydy nyt ennen kuin aika loppuu. Eka löytyi nopeasti sieltä kaapin nurkasta, mutta toista ei vaan nouse mistään. 30s jäljellä -ilmoitus meni. Oltiin käyty mun mielestä koko tila läpi enkä tiennyt enää yhtään mihin mennä, niin jäin sitten vain seisomaan keskelle huonetta ja odottamaan että aika loppuu. Heti kun lakkasin ohjaamasta, Lakki meni takaisin yhden pöydän alle, jossa se oli aiemminkin nuohonnut ja vilkaisi sieltä kerran vähän hämillään minua. En muistanut sitä ollenkaan, mutta nyt kun se meni sinne, niin parkaisin "löytö" kun arvelin että muutama sekka aikaa. Ihan sama se on aina arvata ja ottaa se -2 kun nolla tulee kuitenkin jos ei löydy. Olin lentää perseelleni kun tuomari ekaa kertaa ikinä mun arvaukseen vastasikin "oikein" !!!! Emmä nähnyt mitä se koira siellä ilmaisi eikä nähnyt hänkään, joten en tiedä oliko se ihan tarkka, toisaalta se saattoi olla saavuttamaton piilo. Jumalauta me tehtiin se ja sitä aikaakin jäi oikeasti 7s jäljelle 😆 Olihan se nyt melko väkisin väännetty ja tunnelma ei ollut ollenkaan helppo kuten tähän saakka, mutta tulos on tulos.
Lopuksi tuomari vielä kysyi, että mistä tällaisia saa, hänelläkin olisi käyttöä tuollaiselle koiralle (hän on homekoirayrittäjä). Ja mun sielu itki, oon niin monta kertaa (no, paristi, mutta se riittää) kuullut sen että paska koira, hanki parempi, ja nyt joku haluaisi ostaa mun koiran hajutöihin! Jotain oon sen kanssa osannut tehdä oikein, ja vaikka se ei nytkään ollut nopein, se on tarkka ja varma. Onneksi varjelin sitä nuorena oppimasta sitä juoksemista, se tuskin olisi ollut vaikeaa opettaa sitä tekemään niin.
Huusin sitten kuulemma niin kovaa että kerrosta alemmas toimistoon kuului. 😂 Lakille sen ekasta sisäetsinnän 2lk kokeesta siis heti 100p, 0vp, sijoitus 7. Lakki oli vika (=hitain) satasen tehneistä, niitä tuli siis 7 eli tosi paljon. Mutta ei se mitään, tässä lajissa ei onneksi kilpailla toisia vastaan vaan se riittää että kaikki löytyy.
Kuulemma suurin osa piiloista oli saavuttamattomia. Tulipahan kunnon kuuri nyt niitäkin, harvemmin tulee treenattua.
Mies oli herännyt pian mun lähdön jälkeen siihen että töppöinen ulvoo yläkerrassa. Ei ollut hiljentynyt millään. Sitten se oli ottanut ne alas makkariin ja saanut puoli tuntia uudelleen nukuttua, kunnes oli herännyt siihen että pöne yrittää ikkunasta ulos (?!?!?) ja mölisee taas hulluna, oli repinyt verhonkin alas siinä tohinassa. Anteeksi mutta vain mudijutut 😂Mutta voi pöne parka, kyllähän se ymmärtää edelleen kun pakkaan treeni- tai koekassia ja olisi halunnut mukaan. Yleensä se kyllä vaihtaa treenit ja minut kongiin ja sen syötyään unohtaa että edes lähdin, mutta näemmä nyt jäi paha mieli. No ei se mieskään sitten enää ollut saanut nukuttua että onnea vaan töihin kun se kohta lähtee.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti