Töppönen on syönyt nyt aika monta viikkoa uunissa runsaassa vedessä hartaasti kypsytettyä kaurapuuroa (siitä tulee sellaista liisteriä), välillä seassa on ollut kasviksia (parsakaali, porkkana, kukkakaalisekoituspussi lähtee usein Lidlin pakasteesta mukaan, kasvisten ainoa pointti on täyttää mahaa höttönä, kun todellinen tarvittava annoskoko on niin pieni että koiralle jää kauhea nälän tunne) ja lihat olen heittänyt sinne loppuvaiheessa, niin että ne juuri sulaa ja kypsyy menemättä aivan ylikypsäksi. Sikäli kun nyt lihasta mitään ymmärrän, en käytä sitä itse. Liha on ollut pääasiassa sika-nautaa, joku erä oli myös kanaa, mitä nyt pakkasessa on ollut.
Pöne on treenannut tänä aikana pääasiassa nosea, jossa sillä on ollut palkkana sen omaa mömmöä pienissä purkeissa. Lenkillä se on saanut satunnaisia pieniä Platinum-nappuloita ja joissakin treeneissä mulla oli jotain kuivattuja lihalastuja tms, sellainen Hauhau-paketti mikä jostain kisoista voitettiin. Nuoleminen on jäänyt täysin. Se on myös uinut tänä aikana, enkä nyt kuollaksenikaan muista että onko se vähän nuollut itseään sen jälkeen, mutta ainakaan mitään suurempia kohtauksia se ei ole saanut. Se nuoleminenhan hyvin usein lähtee täysin lapasesta ja se saattaa jyystää itseään puoli tuntia, ja sitten se laajenee omista jaloista sänkyyn, sohvaan, seinään tms ja se vaan nuolee ja nuolee ja nuolee.
Eilen se sai treeneissä ekaa kertaa Naturista tämän kokeilun aikana. Treenattiin vähän ennen viittä illalla eikä siitä seurannut mitään sikäli kun minä kerkesin autossa olevaa koiraa havainnoida. Kotona oltiin vasta 21 jälkeen, jolloin laitoin Sienelle iltaruokaan piimää ja ajattelin purkkia huuhtoessani, että laitanpa töppöselle ne huuhteluvedet. Ei mennyt viittä minuuttia, kun tassujen nuoleminen alkoi. Eikä loppunut. Annoin sille kokeeksi Pepcidiä, mitä sillä itsellään on jostakin mahataudista jäljellä, mutta harmikseni nukahdin ennen kuin ehdin havainnoida vaikutuksia. Heräsin aikasin ja käytiin pienessää tihkusateessa ulkona kuuden jälkeen, maa oli märkä. Sisään tultuamme se taas hyökkäsi nuolemaan jalkojaan ja tätä kirjoittamaan aloittaessani pinnasängyn kangas kahisee, kun se vetelee sitä. Annoin sille vähän sekä puuroa että toisen Pepcidin, ja siihen mennessä kun olen päässyt tekstissä tähän asti, täällä on aivan hiljaista.
Käsittämätöntä, voiko ne reaktiot olla niin nopeita ja olla noin pienestä kiinni?! Ja koira täyttää kohta 11v ja vasta nyt koko elämän kestänyt nuoleminen ja närästys saadaan kiinni. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti