11-12 viikkoa

Alkuviikon vietin töissä ja loput sitten lomalla. Porukat tuli, ja ohjeistin aluksi olemaan huomioimatta pentua. Sitä pelottaa tällä hetkellä se kun Lakki ja Nakki haukkuu vahtihaukkua. Jätin pennun sisälle ja menin isojen kanssa vastaan. Sitten en osannut päättää olisiko parempi että pentu tulee ulos katsomaan vieraita vai vieraat sisälle, mutta hän sitten taisi punkea itse oven raosta pihalle.

Mä jotenkin ajattelen, että tässä iässä tärkeintä olisi että pennulla on turvallisin olo tilanteissa. Jos se haluaa olla sisällä pedissä niin kaikin mokomin. Kyllä tällainen jää normaalilta koiralta pois, ja pienempi paha on nyt antaa sen olla kuin yrittää väkisin pakottaa sitä tekemään jotakin. Tuon ikäiselle rotalle on varmaan hyvin luonnollista painella pesäkoloon piiloon, kun aikuiset hälyyttää.

Hetken se vähän katseli kauempaa mutta sitten roikkui hampaillaan vieraassa lihassa.

Ensimmäinen yhteiskuvan yritys tapahtui tiistaina. Pentu ei ihan malttanut istua mutta ei ehtinyt enempää liikahtaa. 😅

Nahka korkkasi aurinkotuolikauden!

He alkoi pinoutua

Keskiviikkoaamuna oli mudien treenit, joihin Mesi-sisko tuli myös, lisäksi oli Roihu jaTedi. Sitä ennen käytiin P. eläinklinikalla harjoittelemassa vaakaan menoa (3,8kg). Jalankulkijat joita muutama nähtiin pissiä odotellessa, ei kiinnostaneet yhtään. Klinikalla oli vähän jännää, sieltä tuli iso ajokoira just ulos ja oli kauheasti hajuja. Tuttu hoitaja oli siinä ja heitteli pennulle nameja, kun se ei halunnut ihan luokse mennä. Hienosti osasi tarjota istumista vieraallekin ja veti ihan hyvän määrän nameja, kunnes älysin sanoa, että älä syötäkään sitä ihan palloksi kun sillä olisi kohta treenit.

Hallin pihalla tytöt näki toisensa ja sitten ei tullut pissihommista mitään. Hymni oli ihan tosi reipas ja meni sydämellisesti tervehtimään Mesin emäntää, joka oli nyt selkeästi päässyt piireihin. Ihmeen hyvin pennut malttoi keskittyä omiin juttuihin hallilla. Hymnillä oli edelleen ihan hirveä nälkä, en tajua mihin mahaan se syö. Ja siis jos pentua edellisellä, ekalla kerralla, jännitti kauheasti hallissa, niin ei jännittänyt enää, ja se oli ihan normaali villi itsensä. Eka kierros katseltiin muita ja palkkasin kontaktia, sitten pentu oli autossa kun treenasin Lakin kanssa, ja toisella kierroksella tehtiin pari pentuluoksetuloa, istumisia, ruuan etsintää ja nyt malttoi jo leikkiä, kun pahin nälkä alkoi olla tyydytetty.

Ilmeeni, kun en pääse mudien treeneihin mukaan, kun viimeeksi autossa vitutuspäissäni söin häkin peitteen. Tuli niin paha mieli että melkein jäin itsekin kotiin itkemään hänen kanssaan. 

He tosiaan kasautuu, ei ollut vahinko se edellinen

Nollakeli ja harmaata oli se loma. Vituttaa vaan kun mitään ulkohommia ei ole ja sateen tihkussa saa lenkkeillä sen minkä viitsii. Muutama vapaa toki ihan jees mutta kyllä mä ehdottomasti mieluiten lomailen kesällä. Yksi päivä käytiin paikallisessa cityssä, porukat käveli poikien kanssa (8km) ja minä tulin pennun kanssa autolla perässä. Olin etukäteen kysynyt saako yhteen kahvilaan mennä koiran kanssa. Kannoin pentua sylissä ja kysyin vielä kassalta että saako tällaisen kanssa tulla, niin tämäpä vastasi että ei. En sitten hämmennykseltäni tajunnut sanoa, että ai mulla on tuossa puhelimessa kyllä viesti missä lukee että saa tulla, vaan vein pennun autoon. Eläinkauppaan sentään pääsi ja saatiin myyjältä taas nameja. Piti hakea pojille isot luut mutta vahingossa ostin mm. pinkin pörröpedin kun ne nyt -10% alessa oli. Hymnihän rakasti kasvattajalla pörröpetiä ja saattoi nukkua siellä yksin vaikka muut oli toisaalla, ja kasvattaja sanoi että mun on ehkä pakko ostaa sille sellainen. Meillä joskus on ollut yksi, mutta siihen sitten kerran oksennettiin eikä se mahtunut kunnolla koneeseen ja kaikesta pesemisestä huolimatta tuntui jäävän jotenkin nuhjuiseksi, niin se lähti roskiin. Tässä on nyt irroitettava päällinen niin ainakin se mahtuu osissa sinne koneeseen. Paikallinen liike on ei-minkään-ketjun ja sieltä saa hyvää palvelua, niin mukavaa sellaista on tukea.

onnelliset ostajat

Toisena päivänä ajettiin tuonne isompaan cityyn asioille, tarkistin vielä Bilteman sivuilta että sinne saa mennä koiran kanssa, sekä myymälään että kahvilaan. Näin muistelinkin lukeneeni, mutta en mä oo mun aikuisia koiria koskaan mihinkään tuollaisiin raahannut niin ei ole kokemusta. Biliksessä olikin sitten joku laskiaisrieha ja ihan helvetisti porukkaa. Ei sinänsä haitannut, Hymni näki kerralla enemmän ihmisiä kuin tähän astisessa elämässään yhteensä! Kannoin sitä myymälän läpi ja se oli aika uninen, vähän jännitti mutta ihan ok. Kahvio oli vaan aivan tukossa ilmaisen pullan takia ja jono oli niin kauhea, että päätettiin jättää väliin. Ihan vieressä on lemmikkiystävällisyydestään kuuluisa Ramin konditoria, ja siirryttiin sinne, mutta ensin ei löydetty parkkipaikkaa kun piha oli niin täynnä, ja sitten arveltiin että yhtä kova ruuhka siellä sisällä on. Käytiin ilman koiraa vilkaisemassa eteisessä ja todettiin että juuei kitoooos. Koko kylästä ei sitten löytynyt auki olevaa kahvilaa, mihin saisi koiran tai edes pääsisi autolla suht sujuvasti, niin käytiin ruokakaupasta omat eväät ja ajettiin takaisin kotiin.

Nyt se on selkeästi saanut vaikutteita pihaa vahtivilta pojilta ja se tuhisee autosta kaikelle. 😅 Sillä oli myös pari päivää kun se oppi haukkumaan ja se räksytti pojille ihan koko ajan. Ajattelin ensin että ehkä se siitä loppuu kun uutuudenviehätys katoaa, mutta sitten menetin hermoni itse (ja ei ne pojatkaan sitä arvostaneet) ja aloin vaan kieltää. Nopeasti se myös väheni ja nyt tapahtuu lähinnä kun pentu on jo väsynyt.

ihan hyvin mahdun syliin t. Lakki

lähdössä kylille

moikka t. Nuts

Alkaa olla koipia ja meno on melkoista:

Pentu sai matolääkkeeksi Veloxa vet 5kg annoksen, kun sitä sattui kotoa löytymään. Ei mennyt maha sekaisin. Ensi viikolla sitten eka rokotus, ja nyt taidan lopettaa viikkokohtaisen päivittelyn. Pennun paras sosiaalistumiskausi päättyy lähteestä riippuen 12-14-viikon iässä, ja Hymni on tänään sen 12 viikkoa. Kaikkiin aiempiin koiriini verrattuna se on nähnyt tosi paljon vähemmän mitään, kun se nyt on eka joka tuli maalle, ja täältä pitää asiakseen lähteä. Toisaalta Hymni on myös varmaan eka, joka ei juurikaan ole saanut "iltavilli"-kohtauksia, ja oon miettinyt onko näillä asioilla yhteys. Tottakai pennuissa on eroja ja varmaan temperamentti, kyky rauhoittua, kyky nukkua päivällä ym vaikuttaa asiaan, mutta jotenkin nyt sellainen olo että ei ne ole mitään mitä aina tapahtuu ja kuuluu asiaan vaan että ehkä ne on oire siitä että on ollut vähän liikaa jotain. Tässä vaiheessa myös väittäisin että pennulle on parempi näin että se asuu metsässä ja käy pari kertaa viikossa ihmisten ilmoilla kuin toisin päin. Ihan vaan esim siksi, että kerrostalossa keskustassa jokainen ulkona käynti on täynnä rajoituksia ja vaatii pieneltä pennulta kauheasti. Sä olet hihnassa etkä voi juosta mihinkään, älä mene sen ihmisen luo, tuolta tulee koira ja olis kiva ettet reagoisi siihen mitenkään, älä syö sitä roskaa, tuu nyt eteenpäin suojatieltä ettei jäädä auton alle, älä jahtaa sitä lehteä, jne jne jne.

Mutta ikähän sen vasta näyttää, millainen suhtautuminen eri asioihin juuri tälle yksilölle kehittyy, ja sitten sitä voi miettiä olisiko sittenkin pitänyt enemmän sitä ja vähemmän tätä. Toisaalta Hymnillä ei myöskään ole mitään huonoja kokemuksia; ei irtokoiria, ei kaoottisia ohituksia, ei liian vaikeita ihmistilanteita yms. Välillä tuntuu, että nämä mudit on sillä tavalla melko herkkiä, että niitä on pienenä tärkeää suojella juuri tällaisilta, ja pentu voi oikeasti mennä rikki vain yhdestä irtokoiratilanteesta ja sitten siitä tulee isona remmirähjä itse. Että ei pelkästään se, että kerää hyviä kokemuksia, vaan myös se, että suojelee sitä niiltä huonoilta.

Prinsessapeti oli tosi mieleinen 😍

"vähä pieni"

Luoksetulotreenit niin, että päästän pennun ryntäämään äitiä kohti ja kutsun sen pois, aloitettiin 100% onnistumisprosentilla. Tällaiset kontrolloidut tilanteet on tosi hyödyllisiä. Siellä voi olla pelkkä ihminen, tai kehittyneemmässä versiossa ruokaa, lelu ja aktiivinen koiraa niillä houkutteleva tyyppi. Virheen sattuessa tyyppi sitten passivoituu ja estää koiraa saamasta mitään. Onnistumiset opettaa, mutta mun mielestä tällaisessa treenissä on jossain vaiheessa hyvä myös antaa koiran tehdä virhe, jotta se voisi oppia, että kutsun noudattamatta jättäminen ei johda mihinkään. Lopullinen tavoite olisi tietenkin se, että sen voi huutaa pois jäniksen perästä tms. Lisäksi tässä treenissä pentu oppii reagoimaan kutsuun terävästi ja "ilmassa  kääntyminen" ajetaan sisään. Jos se reagoi laiskasti, ei välttämättä palkata, tai palkataan härnäämällä palkalla ilman että koira saa mitään. Harjoituksen vaikeus muuttuu tietenkin myös sen mukaan kuinka kaukana on itse ja kuinka lähelle kohdetta koiran päästää ennen kutsua. Pajulle tehtiin näitä pienenä aika paljon ja siitä tuli tosi hyvä.

Tehtiin myös joku treeni ruuan etsintää niin, että äiti oli laittanut ruuat. Pojatkin sai kaksi aluetta kumpikin nosen tuplasokkoja, eli äiti laittoi piilot ja minä yksin etsin ne, eli paikalla ei ole ketään kuka tietäisi missä ne on. Tämähän on tositilanne esim. kadonnutta ihmistä jäljestettäessä. Mun kokemuksen mukaan koirissa on tosi isoja eroja, ja osa lukee yleisöstä apuja. Esim jäljellä jos koira lähtee pois jäljeltä, jäljen tekijä ohjaajan takana usein pysähtyy, ja koirat oppii havainnoimaan tällaisia asioita. Myös ohjaaja oppii, ja minä ainakin sekä jäljellä että nosessa kykenen myös seuraamaan tätä. Nosekokeissa sattuu edelleen sitä, että näet että tuomari ei esim tule sun perässä ajoneuvon jollekin sivulle, niin siitä voi kyllä heti tietää että ei se piilo siellä ole...

On se aika kuumottavaa itselle, kun ei voi kuin uskoa koiran ilmaisua ja palkata sen, jälkeen päin kuulee sitten miten meni. Kaikki löytyi just niinku pitikin ja sehän on hyvä merkki siitä, että koira ymmärtää itse tehtävän, eikä ole riippuvainen siitä, että paikalla on joku jonka eleistä se voi lukea, että nyt polttaa. Voisi tehdä enemmänkin. Mulla kyllä ainakin noi mudit on olleet pikemminkin sellaisia, että niitä ei paljoa perässä tulijat kiinnosta, ja jäljellä ne puksuttaisi vaikka ilman ohjaajaakin.

Sunnuntaina porukat lähti ja meillä ei olekaan vähään aikaan ollut näin hiljaista. 😴 Sinänsä sattui hyvään ikään tämä lomanpätkä ja vieraat, että pentu sai monta hyvää kokemusta. Pojat on niin poikki että ne varmaan huomenna toteaa että luojan kiitos arki ja työpäivät palasi!

Tässä vielä "Lakki isoveljeytyy" -video: