perjantai 5. huhtikuuta 2024

Kuin kissat ja koirat, osa 3

Tämä olkoon tämän tarinan viimeinen osa. Kissa on nyt ollut meillä vajaa 2kk. Edellinen osa jäi siihen vaiheeseen, että eläimet oli, kissan aloitteesta, valvotusti samassa tilassa ja palkkasin niitä paljon väistämisestä. Pikku hiljaa en sitten enää erotellut niitä öisin ja lopulta enää yksinoloihinkaan. Jos kaikki meni jatkuvasti hyvin valvottuna, niin vaikea uskoa, että ne yhtäkkiä työpäivän aikana päättäisi tappaa toisensa. Etukäteen tuntui, että mistä sitä tietää koska uskaltaa edetä, mutta nyt voisin sanoa että kyllä sen sitten vaan tietää. Varsinkin jos yrität pitää kissan eri puolella aitaa ja se vaan toistuvasti punkee sieltä pois, niin usko kissaa. 😃

Jonkun aikaa oli aluksi ihan sellaista tunnustelua kuinka toimitaan, ja eläimet paljon katsoi toisiaan, että jos mä kävelen tästä tai teen näin, niin mitä sä teet. Ei siis ihan rentoa olemista, vaan pientä kyttäämistä ja korostunutta tarkkailua. Joitakin tilanteitakin oli, mä kyllä yritin aina estää kissaa menemästä pönen kupille, mutta en ihan joka kerta onnistunut ja kerran se otti osumaa niin että sille tuli pieni hampaan jälki otsaan. Se onneksi parantui hyvin, eikä kissa alkanut pelätä koiraa, mutta ehkä vihdoin oppi että sinne toisen kupille nyt vaan ei voi mennä. Edelleen se kyllä menee hirveän lähelle katsomaan mutta ei enää yritä punkea syömään. Ruokailutilanteet on muutenkin vähän kuumottavia ja vaikka aluksi yritin opettaa, että kissa saa aina vikana (saavat ikäjärkässä muutenkin, en usko että se on välttämättä mikään laumahierarkia, se nyt vaan on jäänyt tavaksi), niin helpommalla pääsee, kun antaa sille ensin ja saa sen pois siitä härväämästä. Aiemmin sillä oli vähän sellaista resurssiaggrea ja se mielellään mätki koiria tassulla turpaan kun laitoin ruokia kuin varmistaakseen että kaikki on hänelle, mutta se jäi onneksi nopeasti pois. En ole mikään kissaguru mutta oon kouluttanut sitä kuten koiran kanssa tekisin; huonosta käytöksestä nostin sen aidan taakse pois tilanteesta. Lisäksi se ehkä ihan vaan tajusi että täällä kaikki saa ruokaa eikä se lopu kesken. Nykyään se puskee ihan hulluna ja yleensä myös kaatuilee mun jalkoihin kun laitan heidän ruokia. 😂

Kissaa ei voi leikittää onkilelulla jos koirat on sisällä. Kaksi nuorimmaista menee siitä aivan tiloihin, siis enemmän siitä lelusta kuin leikkivästä kissasta. Kissaa myös selkeästi arveluttaa jos esim pöne liikkuu, se helposti keskeyttää leikin ja jää katsomaan tuleeko se tänne. Luulen että sille on ehkä joskus tapahtunut jotain kun se on uppoutunut saalistamaan.

Ensimmäinen nuolaisu nahkiaisen korvaan:



Noin viikkoa myöhemmin nahkiainen ajatteli kanssa nuolaista kissaa, mutta tassusta tulee. "Vaikeita noi kissat" t. nahka




Talvi alusta saakka iski silmänsä Pajuun ja tuntui että se ajatteli ihan kuin että mitäs me pienet. Se siis selkeästi valitsi Pajun ja alkoi ekana hieroa tuttavuutta sen kanssa. Ehkä vähän yllättäen kissa on kuitenkin ollut se, joka on halunnut edetä paljon nopeammin kuin koirat. Ensimmäiset yritykset leikkiä, ensimmäiset nuolemiset, ensimmäiset viereen nukkumaan menemiset, kaikki on olleet kissan aloitteita Pajulle. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että perseet vastakkain voidaan sohvalla nukkua, mutta varsinaisesti mitään kasautumista ei ole nähty. Lakilla oli pitkään "hui en kai vaan koske kissaan" -kauhu ja se siirtyi aina jos kissa tuli edes metrin päähän sohvalle nukkumaan. Nyt ehkä hänenkin kanssa karvojen kärjet voi just osua toisiinsa.

 Tässä katti tapailee leikkiä mutta nahka ei ymmärrä, hienosti poistuu paikalta:


Kissan leikkejä koirat ei vielä ymmärrä ollenkaan. Kissa tarjoaa leikkiä köllimällä selällään ja kevyesti heilauttamalla tassulla kun koira menee ohi. Kissa aluksi pelkäsi koirien keskenäistä leikkiä ja häipyi visusti paikalta, mutta nyt sitä ei mitkään ärinät hetkauta ja se katsoo hyvinkin läheltä. Oon yllättänyt kissan itsekin leikkimästä koirien pehmoleluilla, mutta ei ne koskaan samaan aikaan ole samoilla leluilla meinanneetkaan leikkiä. Ehkä nuo tuollaiset leikit ei oikein kohtaa. Kissa haluaisi vaania ja saalistaa ja mun koirat taas sisällä leikkii pehmoilla vetoleikkejä.

Tässä nahka ehtii hieman nuolla kissaa kunnes tulee taas tassusta että nyt riittää. Lakki on sitä mieltä että kyllä on vaikeita noi kissat huh onneksi mun perse on sinne päin:


Loppujen lopuksi minusta tutustuttaminen eteni paljon nopeammin ja helpommin kuin mitä olin kuvitellut. Tällä kokemuksella lähtisin tähän koska tahansa uudestaan. Toisaalta uskon että suuri merkitys oli sillä että alku tehtiin rauhassa aitojen takaa kaikkien turvallisuudentunteesta huolehtien. Jos koira pääsee kerrankin jahtaamaan kissaa, ja kissa pakenee ja pelkää, mennään pitkälle pakkaselle. Sen takia huolehtisin tavalla tai toisella että niin ei kertaakaan tapahdu. Esim. koiran voisi pitää kytkettynä. Pöne mullakin oli ekoja kertoja kissan kanssa samalla puolella aitaa niin, että pöne oli pannasta kiinni remmissä joka oli mun jalan alla. Koska se ei kuule enää kunnolla ja epäilin että jos tulee joku tilanne, koira ei ole mun kontrollissa. Koskaan ei mitään tapahtunut ja parin toiston jälkeen luovuin tästä.

Uskon myös että koirien hyvä hallinta ja jo olemassa olevat "käy siihen" (maahan), "odota" (älä liiku) ja "pois" -käskyt auttoi kovasti, koska ainakin toista osapuolta pystyi ohjaamaan sanallisesti kun elukat oli ekoja kertoja samalla puolella aitaa. Ja tottakai se, että kissa oli kuitenkin koiriin tottunut ja lähtäkohtaisesti hyvin reipas ja sosiaalinen. Joka tapauksessa asiassa pitää tietenkin elää ja edetä sen hitaamman osapuolen mukaan, sitä ei pidä ruveta hoputtamaan vaikka toinen olisi paljon valmiimpi.

Sitten vielä random kuvia:


hirvee tilanne kun kissa vei nahkiaisen sängyn!



jos sattuu makaamaan kissan pään päällä ni sitte sattuu? kissa vaan tyytyväinen kun kerrankin pääsi jonkun iholle :D


voi jo onnellistua vaikka katti on melkein iholla <3

mikä kissan pallo? en oo nähny

he pienet

Jännä nähdä, löytääkö he joskus yhteisiä leikkejä, pinoutuuko ne samaan sänkyyn tai nuoleeko ne toisiaan ihan antaumuksella. Mulle kuitenkin ehdottomasti riittää tämä nykyinen tilanne, että kaikki on rentoja eikä kukaan kiusaa tai toisaalta pelkää ketään. On ollut tosi antoisaa katsoa kun eri lajin eläimet tutustuu toisiinsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti