Hammastunturin vaellus

Kuun alkupuolella käytiin Hammastunturin erämaassa. Vaelluskertomus erillään mutta tähän muutama koira-asia.

Paju kieltäytyi syömästä menomatkalla teltassa. Ehkä sillä oli huono olo tai jotain, ajattelin. No sehän ei meinannut syödä seuraavinakaan päivinä mitään. Innoissaan odottaa ruokaa, tulee kupille mutta kääntyy pois, mitä ihmettä? Herkut sille kyllä maistui, myös kovan possunkorvan pisteli, että jotenkin epäilyttää että suussa olisi mitään. Nappuloita se jotenkin suostui syömään kun niitä syötti yksitellen kädestä. Rinkan taskusta kovat lihanamit kyllä maistui joka kerta kanssa, että en ymmärrä. Sillä oli mukana Smaakin kalaa ja mudeilla Smurrea. Toisina kertoina se söi paremmin omaansa ja toisina sitä rasvaista Smurrea. Ei mitään logiikkaa.

En ikinä syöttäisi koiraa kädestä kotona. Mutta erämaassa ei ole kiva olla syömättömän koiran kanssa ja siinä sitä tekee mitä vaan temppuja. Paju on ahne koira ja tällainen ei ole sille kyllä mitenkään tyypillistä. En usko, että kyse on mistään sellaisesta että opetin sen nirsoilemaan, kyllä sillä on joku oikea syy. Syöminen parani kotona ja varsinkin lihaa vetelee niinku aina. Pitäisi varata sille nyt se hammaslääkäri ja pyytää samalla nukutuksella katsomaan nieluun niin pitkälle kuin näkee.

Hymni muutaman kerran ronklasi kanssa ruokien kanssa, mikä oli todella outoa sekin. Hymni oli pentuna ihan sairaan ahne ja sehän pitkään treenasi pelkällä nappulalla, kun se meni aivan tiloihin siitäkin. Joskus puolen vuoden iässä nappulan arvo alkoi vähentyä. Ei se kyllä kuppiin ole sylkenyt koskaan joten aika outo fiilis jäi siitäkin.

Lakki, jolle parivuotiaana raahattiin vaellukselle varalle kissan märkistä, jotta sen saa syömään jotain kun se oli huonosyömäiseksi tiedetty, veteli joka kerta kaikkien muidenkin syömättä jääneet annokset. 😳 En siis usko että nappulat oli pilalla tai mitään. Jos mun pitäisi kuvailla mun koiria niin Hymni on ahnein, sitten Paju ja vikana Lakki.

Lakki kantoi rinkkaa siihen saakka kunnes sille tuli tassuhaava. Rinkassa oli mustekaloja ja kiinnitysremmejä, keittimen alusta, koirien taittokupit ja mun näkkileivät. Ne säilyi tosi hyvin ehjänä! Tassuhaaverin jälkeen mun rinkka oli jo sen verran tyhjentynyt että sulloin Lakin rinkan omaani. Hymnille voisi miettiä rinkkaa kanssa. Saa sinne jotain kevyttä ulkoistettua.

Koirien kannalta oli taas huono ajoitus ja liikaa ötököitä. En tiedä onko se nyt se ilmastonmuutos, ei siellä yleensä kesäkuun ekalla viikolla vielä ole tällainen tilanne. Aina ennen sanottiin että ennen juhannusta tai sitten elokuun alusta voi mennä. Ei taida enää pitää paikkaansa. Ensi vuonna tekisi ehkä mieli yrittää uudelleen ruskavaellusta. Viimeeksihän syyskuussa oltiin t-paidoissa ja jotain polttiaisia oli edelleen, eikä ruskasta tietoakaan.