sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Helteiset nosemöllit

Houkuttelin Merjan mukaan nosemölleihin Jyväskylään ja olipas kerrankin hauska päivä kokeessa, kun odottelu ei tuntunut lainkaan tylsältä! Osallistujia oli yhteensä 17, joista muutama saman ohjaajan toinen koira (saivat tehdä etsinnät normaalisti ja saivat siitä palautteen, mutta koska ohjaaja tiesi missä piilot oli, eivät osallistuneet kisaan). Töppönen oli numerolla 12. Aamulla oli vielä suht mukava +15 ja parkkipaikkakin hetken varjossa, mutta siitä se päivän mittaan alkoi muuttua tropiikiksi ja kokeen päätyttyä joskus ennen kahta auto näytti +26. Uusi M&M:n tarjouksesta bongattu jättifoliohattu, eli auton peite, oli oikein hyvä ja herätti myös paljon kyselyitä ja kiinnostusta muissa.

Kokeessa oli kaksi tuomaria, ja etsinnät oli jaettu niin, että ensin mennään tuomarille 1. laatikkoetsintään (sisätilassa) ja siitä suoraan tuomarille 2. ajoneuvoetsintään. Sitten tauko ja uusien alueiden rakennus ja niihin tutustuminen vasta tässä välissä, ja sitten taas numerojärkässä tuomarille 1. ulkoetsintään ja siitä suoraan tuomarille 2. sisäetsintään. Tuomarit toimivat yksin eli kummallakaan ei ollut sihteeriä tai ajanottajaa, ja kisaajan piti kuljettaa itse tuloslappunsa tuomarilta toiselle. Järjestely toimi oikein hyvin näinkin, ei mitään ongelmaa. Kulkusuunnat oli mietitty taas niin, että kaikki kiersi samaan suuntaan, eikä kohtaamisia tullut missään vaiheessa. Alue oli jonkinlainen kierrätyskeskus, jossa tehtiin ainakin kaikenlaisia puutöitä itse.

Käytin pöneä pissalla kun meitä ennen oli pari koiraa jäljellä, sitten käytiin harjoitusalueella jossa hydrolaatti oli tällä kertaa purkkiradalla ainoassa purkissa (ilmeisesti sen ei tartte olla laatikossa? Edelleen oppii uutta). Jännitti melkoisesti. Kotona olin vielä ihan rauhassa, mutta koepaikalla se sitten taas iski. Alkupuhuttelussa tuomarit vielä muistuttivat, että tärkeintä on että koira tulee voittajana ulos joka alueelta, ja että "tervetuloa pelaamaan" - älä ajattele kisaavasi, ajattele vain pitäväsi hauskaa sinua varten tehdyssä kattauksessa. Mulla oli nyt ekaa kertaa Sienen vanha haun näyttöliina ja päätin käyttää sitä.

Laatikoita oli 17 kpl ja ne olivat tosi lähekkäin epämääräisessä järjestelmässä. Alue rajautui osin hyllyihin, joissa oli ties mitä koneita ja sälää. Pöne aloitti ihan yllättävän matalassa vireessä ja liikkui todella nätisti siihen nähden mitä pelkäsin - meille vaikeinta on jos ne laatikot on ekana kun intoa on vielä tosi paljon enemmän kuin keskittymistä. Se tarkasteli ihan siististi eikä reagoinut mihinkään, yritti pari kertaa mennä alueen rajan yli ja tutkailla hyllyjä, mutta estin liinalla. Alkoi jo kuumottaa kun tuntui että johan ne on katsottu eikä mitään löydy, yleensä siis näen kyllä koirasta missä löytö on vaikka se ei sitä tahdo ilmaista. Olihan siellä vielä pari tarkastamatta jäänyttä ja koirakin selvästi reagoi toiseen niistä ja alkoi mennä maahan. Löytö ajassa 24s ja sillä sijalle 4. Kiva, että se ei nyt jättänyt sitä ja ilmaisi heti kun kohdalle tuli, mutta luulen että jos sillä olisi ollut kiire löytää, se olisi kyllä saanut siitä hajun jo aiemminkin. Muutamaa laatikkoa se jossain vaiheessa potkaisi niiden välissä sukkuloidessaan, mutta ilmeisesti virhe tulee vaan tahallisesta laatikoiden runtelusta (raapiminen, kuopiminen, päälle astuminen, suun käyttö jne), jos koira liikkuessaan vahingossa osuu niihin, se ei haittaa. Sinänsä olisi ihan reilua koska chihu ja tanskandoggi on tosi eriarvoisessa asemassa kun ne välit oli niin kapeita, että pönekään ei kaikkien laatikoiden väleistä mahtunut kävelemään.

Siitä mentiin ulos ja odoteltiin nurkan takana, että tuomari tulee hakemaan edellisen koirakon poistuttua. Syöttelin koiraa, ja se pysyi kivan levollisena. Sitten kyllä luvalla taas mentiin liinat soiden. Ajoneuvoetsinnässä oli kaksi peräkärryä lomittain takaosat lähtöä kohti, toinen sellainen normi muuli ja toinen tasainen levy jonne olisi tosi kiva hypätä päälle! Tästä vielä muistutettiin alueisiin tutustumisessa että kaikesta päälle menemisestä seuraa virheitä ja olkaahan tarkkana tässä kun tämä on erityisen houkutteleva nyt siihen. Suunnittelin pitäväni lyhyen liinan ja estäväni jos suinkin ehdin. Pöne sai varmaan hajun heti lähtöön, koska se meni määrätietoisesti kärrien välistä muulin vetoaisaan, tutki sitä hetken ja ilmaisi. Vähän epäuskoinen tunne mutta onneksi luotin koiraan, tästä löytö ajassa 10s, sijalle 3.



Sitten vietettiin vähän taukoa uusia alueita odotellessa. Ulkoalueella oli puisia penkkejä, pöytäryhmä, puuceen seinä ja joku toinen seinä, ehkä roskakatoksen tms. Otin pönen autosta taas pari koiraa ennen meidän vuoroa, käytin pissalla oikomassa kinttujaan vähän pitemmällä ja luulin että pääsen hetikohta etsimään. Edellisellä kestikin tosi kauan ja sijoitin pönen autorivin reunaan varjoon odottamaan. Kun edellinen lopetti ja sai palautetta, kävin vielä harjoitushajulla ja sitten meitä jo huudettiinkin. Koira lähti reippaasti mutta ei kovin paljoa haistellut mennessään, kiersi pöytäryhmän taakse ja tutkaili siellä ensin seinää ja sitten jotain penkkiä. Penkin alareunasta ilmaisu, aika 17s ja maininta EHK ( Erityisen hyvä koirakko (EHK) : Tuomari voi myöntää koirakolle erityisen hyvän koirakon maininnan, jos koirakko osoittaa erityisen hyvää yhteistyötä tai tekniikkaa työskentelyssään. Maininnan voi saada esimerkiksi ammattimaisesta tai erityisen turvallisesta työskentelystä, hyvästä hihnan käytöstä, tarkkuudesta, tehokkuudesta tai erityisen innokkaasta tai näyttävästä työskentelystä. Löytöjen määrällä ei ole merkitystä tämän erityismaininnan saavuttamisessa.) Emmä tiedä mikä tässä oli erityisen hyvää kyllä? Pöne sijoittui ajassa sijalle 3.

Siitä sisälle, kyseessä oli sama tila kuin missä laatikot oli aamulla, mutta hieman eri kohta hallista toki. Sisäalueella oli vasemmassa reunassa useita tuoleja kiinni toisissaan, sitten joku auki oleva minimökki, iso saavi, oikeassa reunassa irto-ovi, joku lipasto, kolmen portaan leveät irtoportaat, joku salkku ja vissiin vielä jotakin. Sekä tuolit että ne portaat oli sellaisia kapeista rimoista tehtyjä eli tosi paljon oli rakoja missä haju voisi olla. Pöne pyöri täällä pitkään, mentiin useita kierroksia eikä se oikein reagoinut mihinkään ja taas alko ohjaajaa kuumottaa. Ennen kuin kerkesin miettiä mihin vielä kannattaisi mennä, koira itse veti sinne majan sisälle ja alkoi skannailla ylöspäin, ja silloin mullakin välähti että niin sehän saa olla ykkösluokassa 1,2m korkeudessa ja tässä on varmaan nyt yläpiilo kyseessä. Koira nousi majan seinää vasten ylös, vilkaisi minua ja ilmaisi hitaasti istuen, en nyt kuollaksenikaan muista että vajosiko se vielä maahan siitä ennen kuin kerkesin mitään sanoa. Aika 1min 11s jolla sija 9. - hitain aika niistä jotka sen ylipäänsä löysivät tällä alueella. Pöne tarttee edelleen varmuutta yläpiilojen suhteen. Minä sain palautetta hienosta toiminnasta ilmaisun aikana, että annoin koiran ilmaista tekemättä mitään enkä kiirehtinyt sitä sen vasta tarkentaessa.

Hyvillä mielin palkat naamaan ja autolle märän froteeloimen alle jäähdyttelemään. Sille sopii edelleen vanhoilla päivilläänkin helle, jää ylimääräinen kikkailu ja teputus ja jalkojen sijaan käy enemmän pelkkä nenä. Yllätys oli silti melkoinen, kun kokonaiskisassa pöne sijoittui toiseksi nopeimmaksi! Ja taas tuli palkintoja kotimatkalle mukaan:





Liina oli ihan hyvä, tosin 6m on aivan liikaa ja mulle ehkä 3-4m olisi ideaali. En nytkään antanut sille normi 2m hihnaa enempää tilaa kuin ulkoalueella, muualla pidin sen lyhyellä että se pysyi alueilla. Tuo haun grippiliina on sen verta arvokas että en kyllä ala leikkelemään sitä siltä varalta että mulla on joskus vielä rullakoira ja tartten sitä, haussa se minimipituus on määrätty ja se on juuri tuo minkä se liina on, ei ole varaa lyhentää. Pitää ehkä ostaa ihan uusi liina noseen, se saisi olla ohuempikin. On tämä sellaista välineurheilua. Mutta olipahan taas paitsi hauska, myös tosi opettavainen päivä! Kotimatkalla koukattiin Merjan kanssa mäkkärin autokaistalle ja pöne sai burgerinsa (närästysoireita odotellessa). Mutta on se vaan sellainen supertöppönen <3

2 kommenttia:

  1. Mulla on biltemasta ostettu ohkanen muistaakseni ihan grippiliina joka ei laittanut vararikkoon :D Se on siis reilusti ohuempi kuin noi grippiliinat mitä oon nähny, oon tykänny mejässä sitä käyttää ja saa saksittua sopivan mittaiseksi.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä, pitää googlettaa!

    VastaaPoista