Lakin pinnoitus

Lakin toinen hammaslääkäri oli tänään Aitovetissä, mihin ajaa meiltä 1h 15min. Se tiesi siis jälleen lomapäivän käyttämistä. Voinee kai ajatella että on se sentään palkallinen vapaa, eikä mene palkattomaksi.

Edellisenä iltana ajoin treeneistä kotiin 20.30. Pari kilsaa ennen kotia auto alkoi jotenkin tuntua oudolta. Vähän kuin olisi liukasta vaikka oli +5C eikä varmasti ollut mitään mustaa jäätä tms. Kilsaa ennen se sitten alkoi väpättää niin että arvasin että rengas. Ne renkaathan oli jo yli kuukausi sitten katsastuksessa sakkorenkaat, mutta sanoin että älä nyt, eihän kukaan jaksa syyskuussa vaihtaa kesärenkaita kun kohta saa laittaa talvitassut. Ihan näin loppuun niitä ei ollut tarkoitus ajaa, oletan siis että rengas vain kului puhki eikä siihen mikään tökännyt. Pikaisen päätöksen jälkeen ajoin vikat puoli kilsaa hiljaa pihaan saakka, ja sitten istuin hyvän aikaa pilkkopimeässä autossa miettimässä että ei ole todellista ja että mitähän helvettiä nyt. Olen vaihtanut renkaita itse ja epäilemättä osaisin, mutta ei ole tunkkia. Autossa kai on joku oma rimpula siellä missä vararengaskin on, eli takakontissa, mutta siellä on koirahäkki joka ei tule ulos ilman että sen purkaa atomeiksi. Talvirenkaat on kyllä vajassa mutta milläs jeesuksella ne saa laitettua.... jos autolla ei huomenna voi ajaa, ja tuollaisen kalliin ell-ajan peruu paria tuntia ennen, nehän veloittaa varmaan 100% koska eihän sille lääkärille mitään muutakaan ehdi siihen löytyä, ja lomapäivä menisi hukkaan ja ei helvetti ihan oikeasti.

No, ei auttanut kuin niellä ylpeys ja soittaa naapurille, että voisko se taas kerran jeesiä kun sillä varmaan on hyvä tunkki. Hän lupasi tulla aamulla. Onneksi oli käteistä niin sai sille kunnon setelin heitettyä, kehtaa sitten taas ensi kerralla vaivata 😬 Täällä maalla on yhä jotenkin vaikea tottua siihen, miten paljon ihmiset ihan pyyteettömästi auttaa.  Ja silti hävettää kun tuntuu että aina jää kiitollisuudenvelkaan.

Auto sai talvitassut ja pääsin liikkeelle. Toisaalta onni onnettomuudessa että se tapahtui jo illalla, eikä esim aamulla lähtiessä saati jossain matkalla!! Olis katkennut reissu siihen. Tajusin myös että mulla on kyllä ollut autossa pantoja ja hihnoja, mutta ne kaikki on taas kulkeutuneet sisälle. Jos se olisi jättänyt mut illalla pilkkopimeässä jonnekin kauemmas kotoa niin siinä sitä olisi kolmen koiran kanssa ollut ihmeissään. Palautin sinne heti ensi töikseni jokaiseen päähän sopivat vermeet. Samoin kannattaisi katsoa että itsellä on säähän sopivat varusteet; mulla on paha tapa lähteä rattiin pelkässä hupparissa, mutta nyt tiesin että siellä kyllä on kevyttoppatakki takapenkillä.

Pissakävelyllä ennen sisälle menoa

Lakki painoi 15,7kg. Tuli ihan reippaasti sisään. Lääkäri kuunteli stetoskoopilla ja tuikkasi sitten rauhoitteen koiraan. Lakki vain mulkoilee, ei sano mitään, mutta se ilme on sellainen että pidän aina päästä napakasti kiinni itse. Sanoi, että ottaa tuoreet kuvat ekana ja niiden perusteella sitten tietää voiko pinnoittaa. Jos lohkeamat on edenneet tai lohkeama on liian lähellä ydintä (?), pinnoitusta ei voi tehdä ja silloin ainoa vaihtoehto on poistaa ne hampaat. Tai se juurihoito toki mutta sanoin että siihen ei ryhdytä. Kysyin kivusta, ja hän sanoi että kyllä ne lohkeamat voi vihloa ajoittain tai koko ajankin. Sanoin että se kyllä piristyi kovasti kuolleen hampaan poistosta mutta sillä on silti edelleen välillä ollut joitain outoja juttuja, mm. yhdet kovan alustan jälkitreenit kun se ennen jäljen nostoa ripuloi kahdesti, ei oikein halunnut tehdä mitään ja keskeytyksen jälkeen kävi vielä kerran löysällä paskalla. Ehkä sillä oli vaan maha kipeä, mistäs sen tietää, mutta ei se kyllä koskaan ennen eläessään ole ollut noin haluton silti ja kai sillä nyt on maha ollut sekaisin ennenkin. Puhuttiin siitä että jos tämä ei nyt helpota niin sitten vaan tutkia lisää, hän sanoi että koska perusverinäytteet on otettu niin itse uusintakuvaisi ekana luuston. LTV1 voi nykytiedon mukaan myös oireilla. Niin ja jos hampaat pinnoitetaan, ne tulee sitten jatkossa säännöllisesti kontrolloida hammasröntgenissä, mielellään vuosittain. Äääääh ja setelin kuvat taas vilkkuu silmissä...

Sanoin, että mulla on kynsisakset mukana koska kynnet on päässyt tosi pitkiksi ja aion leikata ne kunhan koira simahtaa. Tosi nopeasti se sammui, ekana ehdotin että voisit istua ja sitten kun se nuokkui siinä niin ei paljoa tarvinnut makuulle kehoittaa. Olipas ihanaa leikata kynsiä ihan löysältä koiralta! 😀 Lakki inhoaa sitä ja siksi huomaan että ei tuu tarpeeksi usein leikattua, ja ne ehti liian pitkiksi. Nyt vetelin tarkoituksella aika ronskisti. Pari meni vähän liian lyhyiksi ja niistä tuli tippa verta. Hoitaja joka tuli hakemaan koiraa, sanoi että voi laittaa niihin tyrehdytysjauhetta. Sinne jäi sitten koira ja minä lähdin ABC:n pizzabuffettiin syömään ja tappamaan aikaa.

Kiva kun käytiin mennään nyt pois pliis -ilmeeni

Hähää ei tiedä Lakki mikä kohta iskee

Alkoipas unettaa...

Tää kyllä aina näyttää vähän pahalta 🥹

Kukaan ei soitellut vaikka jäin siihen uskoon että soittaa heti rtg-kuvan jälkeen kun tietää mitä tehdään. Lähinnä se aikatauluarvio, ja jos mennään poistoihin niin hinta tietääkseni pomppaa melkoisesti. Sanoi aiemmin, että puoli tuntia pidetään koiraa sitten vielä tarkkailussa toimenpiteen päätyttyä. No söin pizzaa ja mietin että se on mikä on. Pari tuntia kun oli kulunut ja Lakille varattu aika oli mennyt, soitin itse kahteen eri numeroon mitä löysin. Kukaan ei vastaa. Näin sieluni silmin että jotain tapahtui ja nyt ne elvyttää sitä koiraa siellä koko talon voimin.... päätin lähteä ajamaan sinne päin, ja sitten just lääkäri soittikin että toimenpide on ohi ja meni hyvin. Mutta. Poistoon oli mennyt molemmat hampaat, röntgenkuvat oli olleet sen verta epäilyttävät ja hän sanoi että tosi hyvä että poistettiin, sieltä oli sitten paljastunut alta tulehtunutta kudosta mitä kaavittiin pois. Hän vaihtoi mieltä ja sanoi että melko varmasti on sittenkin ollut enempi vähempi kipeä. Kaikki oli mennyt hyvin ja se sykekin oli pysynyt normaalina, sanoin silloin lähtiessä että viimeeksi oli mennyt alas. Hän kysyi onko mulla vakuutusta ja kun sanoin että ei ole, hän sanoi että sinänsä harmi koska tämä olisi nyt ollut siitä harvinainen hammaskeissi että olisi mennyt kokonaan vakuutukseen. Yleensähän ne ei korvaa oikein mitään hampaisiin liittyvää, paitsi jos on selkeästi osoitettavissa että tapaturma. En sitten älynnyt siinä puhelimessa kysyä että kuis saatanasti se lasku on jos vakuutusta kaipaillaan 🤑

No ne setelin kuvat vilkkui taas silmissä, ja toisaalta ajattelin että ainakin se nyt sitten tuli kerralla kuntoon eikä tartte vuosittain mitään pinnoitusaineita röntgenissä kontrolloida. Ja että tästähän siinä maksetaan; palvelusta. Että hän oli sen verta kokenut että näki siitä kuvasta että ei pinnoiteta. Jos se olisi se tulehdus tulpattu pinnoitusaineilla sinne hampaan sisään niin siinähän olisi sitten ollut oikein muhiva pommi. Maksoi mitä maksoi. Piti käydä parkkiksella vielä ennen sisään menoa Nordean mobiilisovelluksessa siirtämässä säästötililtä vähän lisää rahaa kortille ja nostamassa maksurajoja (mulla on yleensä tosi alhaalla ne vuorokauden maksimit, ja nostan ne sitten siksi aikaa kun tiedän että joku kallis osto tulossa). Hoitaja joka tiskillä oli, näytti jotenkin tosi tutulle ja mua kiusasi koko ajan se. Hän antoi mulle kipulääkkeet, antibiootit ja suun huuhteluaineet ja käytiin taas läpi ne jo tutuksi tulleet ohjeet heräämisestä, suun tarkkailusta, syömisistä ym. Kuumotti koko ajan se maksun aika ja sitten olin pudota perseelleni kuitenkin, mutta päin vastaisesta syystä: karvan alle 800e!! Mulla oli kaks tonnia varattuna. Höhöö erikoinen tilanne että jossain yhteydessä eläinlääkärissä 800e oli minusta vähän.

Hain auton lähemmäs, vaikka hän sanoi, että koiran pitäisi kyllä kävellä itse. Menin sitten hakemaan sitä, ja lääkäri tuli vielä siihen. Hän sanoi että toivottavasti tosiaan nyt outo käytös jäi tähän, ja varmisti vielä mikä on toipuessa normaalia ja mikä ei ja on syytä ottaa uudelleen yhteyttä. Lakki kyllä nousi siinä jaloilleen, jännä kyllä. Eläinlääkärithän kyllä herättää vähän eri tavalla, osa edellyttää että eläin kävelee itse ulos, osa jättää kannettavaksi. Ihan pitkin seiniä se meni mutta hoipparoi kuitenkin omin jaloin autolle. Kotona sitten ei taas yrittänytkään nousta, joten kaavin sen autohäkistä ja kannoin sisälle jatkamaan unia. Autossa oli vähän pissaa. Sehän on ihan normaalia että nukutuksen jälkeen saattaa lirahtaa, mutta mulla ei ole kyllä koskaan kellään aiemmin, joten jotain erilaista tässä anestesiassa tai herätyksessä oli. Kotimatkalla tajusin myös mistä se hoitaja oli tuttu, ollaan oltu nosekokeen talkoissa yhdessä.

Sellasta. Vois kai sitä lomapäivänsä jotenkin muutenkin viettää. Lakin hammasoperaatiot nyt yhteensä n. 1500e + kahdet bensat + kaksi tuhlattua lomapäivää. Kannatti elokuussa sanoa että on ollu ihmeen halpa vuosi.

***

17 aikoihin ei elonmerkkejä. Tai on se elossa mutta nukkuu edelleen ihan hiljaa. Laitoin valot vain kuvaa varten.

Sen jälkeen kun itse olin leikkauksessa, oon aina koirien kanssa miettinyt tätä heräämisvaihetta. Mulla oli kauhean paha olo ja kipujakin kaikesta lääkityksestä huolimatta. En olisi halunnut että kukaan missään tapauksessa koskee mua tai juttelee mitään mihin pitää vastata, tai ylipäätään kuulla mitään mukapirteää tsemppaamista. Mutta oli mukavaa tietää että joku on lähellä aina kun hetkeksi taas havahtui, ja tarvittaessa muistutti että hei sä olet sairaalassa ja kaikki meni hyvin. Koira ei toki ole ihminen ja mahdoton tietää sen kokemusta. Oon silti noudattanut omaa toivettani, eli Lakki on aidattu yksin ja sillä on valot pois. Meillä muilla on tuvassa valot ja radio päällä, enkä mitenkään yritä olla hiljaa vaan touhuan ihan normaalisti ja puhun näille muille. Jospa hänen aina havahtuessaan olo olisi ensisijaisesti se että hei mä olen nyt kotona ja kaikki on kuten aina.

18.30 Lakki on kääntynyt mutta ei yhtään osoittanut nousemisen merkkejä kun olisin vienyt hänet ulos, niin annoin olla. Siitä on nyt 8,5h kun hän on kussut joten varmaan alkaa olla hätä. Lakki ei ole myöskään yhtään vinkunut mitä ne opiaattipäissään yleensä tekee. Jännää.

19.30 siellä oli istuva Lakki ja käytiin ulkona. Ihan reippaasti ja huojumatta hihnassa ulos mutta hölmönä sitten vaan seisoi ja tuijotti tyhjyyteen, sai aika monta kertaa patistella pissille ennen kuin toimitus onnistui. Sille pitäisi antaa eka antibiootti nyt illalla mutta ei oo kyllä yhtään sen oloinen että vielä ainakaan söisi mitään.

21.30 jälkeen uudelleen pissalla, paljon orientoituneempi, mutta halusi heti takaisin sisälle ja paineli tyytyväisenä omalle paikalleen sängyn alle kun poistin aidat. Peti haisee ihan kunnolla kuselle.

Aamulla virkeä ja onnellinen Lakki, sai lääkkeet ja pienen ylimääräisen ruuan (meillä syödään iltaisin) kun kauhea nälkä tuntui olevan. Pesukone pyöritti koneellisen. Vähän sillä on naama turvoksissa mutta ei ole kyllä yhtään kipeän oloinen. Nyt on sitten taas luut kerätty pois ja pitäisi se kaksi viikkoa syödä pelkkää pehmeää ruokaa.

Pe illalla työpäivän jälkeen turvotus on jopa lisääntynyt, ainakin oikealla poskella. Vähän hankala saada siitä todellista kuvaa. Onneksi ne varoitti että kuuluu asiaan, ei oo koskaan ollut kellään aiemmin näin isoa hampaan poistoa ja olisin ehkä ollut hieman huolissani.

Eskari suoritettu

Hymnin rallykurssi loppui tänään ja nyt se on kai sitten eskari käyty. Opittiin ainakin tyhjentämään taskut joka tauolla ja hyb hyb hyppimään.

No opittiin me kai oikeastikin kaikkea ja ainakin oli kivaa, ja maalaistollolle tosi hyödyllistä käydä vähän ihmisten ilmoilla. En vieläkään tiedä onko rally kuitenkaan varsinaisesti hänen tuleva lajinsa, mutta eipä niistä perustaidoista muuallakaan haittaa ole. Peruutus, sivuaskeleet, ohjaajan ympäri kierto, pyörähdys, kukkaiskäännökset, vadilla pyöriminen, istuminen, maahan meno ym ym. Osa edistyi enemmän ja osa vähemmän mutta kaikista on jotain nyt hautumassa.

Pojatkin tykkäsi Hymnin kurssista koska he pääsi aina ennen sitä citylenkille kuseskelemaan

Oon ruvennut panostamaan kurssieväisiin

Lauantain jälkitreenien eväät, mahdoton pistää paremmaksi

Lakin hieronta

Halusin tsekata Lakin osana uudelleenystävystyttämistä, ettei varmasti kropassa ole mitään mikä vielä olisi kipeä. Ja olihan siellä, selässä keskellä oikealla kunnon hermopinne, Lakki taas vinkui, vonkui, ulvoi ja vääntelehti. Hän on hyvin ilmaisuvoimainen. Sitten se vaan katsoo alta kulmain suoraan silmiin, mutta ei ole yhtään sen oloinen että murisisi saati purisi. Se onneksi aukesi. Tällainen tulee kuulemma yleensä jostain äkillisestä liikkeestä tai kovassa vauhdissa törmäyksestä. Kaulassa ja kallonpohjassa oli kanssa hoidettavaa, voinut tulla tappelusta.

Tuli sitten mieleen että varmaan se Pajukin olisi ollut hyvä katsoa, mutta tekisi mieli vielä se fyssarille tai osteopaatille, kun se minusta taas pompottaa oikeaa takajalkaa melkoisen paljon, ja siihen ei ole hieronnasta ollut apua.

Paju ja Hymni joutui odottamaan pihalla, kissoissa oli ihan riittävästi häiriötä... 

Materialismionnellisuus

Hymni liittyi pantajengiin eli sai oman El Perro -pannan nyt kun hän ei enää kasva 😍

Hymnin panta 21e ja postit Suomeen 12e, mutta mulla oli kaveri kimpassa eli mun osuus 27e. Suomesta kun tilaat mittatilaustyönä pannan jossa brodeeraus, niin menee varmaan sataan euroon. Ei en tarkoita aliarvostaa käsityöläisiä, päivätyökseen ompelevan on Suomessakin elettävä työllään. Puolassa taitaa olla vaan aika eri hintataso.

Poikien pannat tilasin kaksi vuotta sitten. Ja joo töppöinen eli silloin mutta ei saanut pantaa. Hän käytti aina valjaita. Siksi. Nämä nyt on muutenkin tällaiset lähinnä treeni- ja koepannat. Edustusvermeet. Remmilenkillä kaikki menee valjaissa syystä että silloin hihna on vähemmän jalkojen alla. Vapaana lenkillä niillä taas on rymypannat erikseen. Mistä tulikin mieleeni että pitäisi tilata kolmas biothanepanta jossa puhelinnumero. Ihan paras taas tuohon käyttöön. Ihan sama missä paskassa se on niin huuhtelemalla taas kirkas, eikä ala haista.

PS. Hymnin panta on saman mittainen kuin Pajun 😂 He pienet! Lakilla on pykälää leveämpi ja pitempi.