Hieronta

Töppösellä oli eilen hieronta. Meiltä on heille huikeat 700m metsän kautta. Auto on rikki ja töihin pitää sotkea (yhtä rikki olevalla) pyörällä, joten kaikki mun aamujen aikataulut heitti nyt melkoista häränpyllyä kun aikaa menee selkeästi enemmän polkemiseen ja pitää lähteä aiemmin. Siispä sain hienon idean ottaa heidät kaikki mukaan, niin tulevat kusetetuiksi mennen tullen, koska hieronnasta kotiin palattuani en ehdikään kuin heittää heidät sisälle ja ottaa työrepun ja lähteä.

Kävelystä ei tullut mitään. Pentu oli osan matkaa laukussa johon se ei oikein mukavasti mahdu, mutta se olisi mieluummin juossut, niin päästin sen alas. Pentu ei tietenkään osaa kävellä reunassa, ja se menee sujuvasti isojen alta ja ympäri ja poukkoilee miten sattuu, ja kaikki oli jatkuvasti umpisolmuissa naruissa. Eteenpäin se nyt sentään pääosin marssi eikä esim. yrittänyt lähteä täysin eri suuntaan :D, mutta kyllä oli hermo kireällä. Remmilenkkeily on sellainen asia missä siedän melko vähän yhtään mitään härdelliä. (Sinänsä surkuhupaisaa että Lakki on mun kriteereihin nähdin edelleen vähän puutteellisesti koulutettu.) Siihen varmaan auttaa ihan vain aika ja harjoittelu.

Yksi ohitus tuli, isot meni nätisti, mutta pentu oli mulla vielä olkalaukussa ja se sanoi kerran sieltä "väy!". Onneksi olin varautunut myös Naturiksella ja syötin sen hiljaiseksi. Lakilla kyllä meinasi lähteä laukalle ja tilanteen jälkeen sillä vähän jäi veto päälle. Pitäisi varmaan heittää vaikka kourallinen nameja maahan että saisi nollattua. Lelunhan se mieluummin ottaisi mutta sula mahdottomuus kolmen kanssa.

Kyllä me kaikin tavoin näytettiin siltä että en olisi halunnut tulla itseäni vastaan.

Itse hieronnassa pentu rynni etujoukoissa sisään ja häntä harmitti kun hierontahuone on ekana eikä päässyt peremmälle kämppään tutkimaan. Hieronnan ajaksi pentu sai kurkkutorven; isot rouhaisee sellaisen kymmenessä sekunnissa mutta pennulle ne on loistavia kun sillä kesti lopulta koko tunti äheltää sen kanssa, ja sitten se ei enää jaksanut ja Lakki söi sen. Se vaan pehmenee pikku hiljaa. Pentu siis viihtyi herkkunsa parissa ja Lakki ylitti kaikki odotukset; se joka vielä viime kerralla yritti koko ajan punkea sekaan eikä muka osannut pysyä sivussa, makasi todella kauniisti toisessa nurkassa eikä yrittänytkään aiheuttaa mitään härdelliä.

Pöne oli jumissa sekä lavoista että takaa, vasen puoli enemmän kuin oikea. Sai lopuksi vielä laseria.

Kotiin tultiin puolijuoksua pentu laukussa, nyt se oli niin väsynyt että retkotti siellä ihan suosiolla. Kotona kukaan ei tullut eteiseen katsomaan kun tein lähtöä. Varmaan historiallinen tilanne. Jotenkin näiden helteiden ja nyt autottomuuden takia on harmittanut kun tuntuu että mitään ei pysty / ehdi / jaksa tehdä, mutta ehkä tämä arki on vielä sellaista härdelliä että ihan riittävästi on ohjelmaa kuitenkin, vaikkei tunnin metsälenkkejä olekaan.