Believe in yourself and you're halfway there

Lauantaina oli hakutreenit taas upouudessa metsässä. Kiintorullan jätin autoon. Sienelle kuusi pistoa, 2. ja 5. tyhjät joista palkkasin itse, ykkösellä lelupalkka, 3. ja 4. kuljetti ruualla sivurajaa pitkin rataa eteenpäin ja kutoselle ääniapu lähetykseen. Treeni onnistui kuten pitikin, tyhjistä kakkosella olisi ehkä saanut käydä inasen syvemmällä (tallaus oli varmaan 60-70m syvä eikä koira mennyt ihan merkille asti), mutta en ruvennut puuttumaan, vitoselle teki sitäkin syvemmän ja laajemman piston ja sain tovin huudella että se tuli edes pois sieltä. Sieni sai taas kommenttia miten se voi olla niin äänetön tullessaan ukolle. Se ei ryskä metsän läpi, se liitää kaiken yli.

Haluaisin tehdä sille nyt (alkuun ainakin kentällä) sellaista risteilyn ja kiintorullan sekatreeniä, että se ainakin ekalla kierroksella vaan risteilee näkyvältä ukolta toiselle ja häivytetään kiintorullan närppiminen. Seuraavassa vaiheessa sillä voisi olla sekaisin suorapalkkaa ja irtorullaa ja sitten ehkä myös jokunen kiintorullan otto. Tällainen tuntuisi loogiselta rautalangalta. Luin tässä just yhden blogipostauksen missä käsitellään myös rullajuttuja (tekstin keskivaiheilla pari kappaletta), ja olen täsmälleen samaa mieltä että jos joskus vielä rullakoiran teen, homma tehdään alkuun vaaputtimella. Irtorullien kanssa puljaaminen on juurikin sitä virheen estämistä ja kiertelyä. Sientä on nyt vaan enää varmaan aika myöhäistä alkaa sotkea.

Viikonloppuna oli myös mökkikauden päättäjäiset ja torppa on nyt laitettu talviteloilleen. Mikä ei toki estä menemästä sinne edelleen, kaikki mausteet ym on vain tuotu pois ja on muistettava viedä mennessään mitä meinaa käyttää. Lauantaiaamuna tuli "ensilumi", jos sitä nyt siksi voi kutsua, ja hyvin loppusyksyinen sää oli muutenkin. Lauantai meni hakutreenien ohessa pihahommissa, sunnuntaina käytiin vähän karpalossa.

Hassuin asia ikinä tapahtui la-illalla, kun päiväuneni venähtivät ja jäin yöunille mökin sohvalle. Mies meni aittaan ja komensi Sienen mukaansa, kun ei kuulemma halunnut nukkua yksin. Yleensä siis koko porukalla ollessa koirat jää mökkiin, porukat nukkuu yläkerrassa ja me aitassa. Sieni oli muutaman tunnin nukkunut aitassa ja sitten herännyt, ja vinkunut niin pitkään ja kovaa, että sai herätettyä. Mies luuli että sillä on paskahätä ja laski sen ulos, mutta koira oli juossut suoraan mökin ovelle ja vinkunut siellä niin pitkään että päästettiin sisälle. Sitten se rynnisti mun luokse ja havahduin itsekin siihen kun se hyppäsi mun jalkoihin. Sillä oli vaan tullut ikävä ja se osasi ajatella niin pitkälle, että pääsi takaisin, voi suuäänien mestaria! <3 Kotonahan ne ei sängyssä nuku, vain mökillä on sellainen erivapaus.

***

Tässä vielä muutama viikon takainen Sieni & co eräiden treenien jälkeen :) Kyllä jokaisella koiralla pitäisi olla a) kaveri b) paikka missä toteuttaa tätä.