Kissat oli torstaina töiden jälkeen tarhassa, useampi päivä oli liian kovaa pakkasta mutta nyt lauhtui. En aluksi ajatellut tästä oikein mitään, mutta jälkeen päin jäin miettimään liittyikö tämä jotenkin tulevaan. Menin noin tunnin päästä hakemaan heitä sisälle, mutta Nuts ei halunnut tulla. Nehän siis menee itse bokseihin millä kuskaan ne ja ymmärtää selkeästi että se on keino sisään ja ulos, eikä niitä tartte mitenkään houkutella sinne, senkun avaa boksin oven. Pikemminkin estää ettei molemmat mene samaan laatikkoon. Se oli jälkeen päin ajateltuna jotenkin sen oloinen että sillä oli joku projekti kesken. No, vein Talvin sisälle ja kävin joskus toisen tunnin jälkeen kysymässä että joko nyt, ja silloin se tuli. Mulla on sisällä aikalailla aina odottamassa niille ruuat, oon ajatellut että kiva että ne tietää sen niin jos joskus joku vaikka karkaa, niin sisälle tuloa on voimakkaasti vahvistettu. Se vaan kiehnäsi ja pyöri kupillaan, latki vähän nestettä siitä ja saattoi närppiä muutaman suullisen, mutta oli jotenkin... ehkä kylläisen oloinen? No nostin kupin lattialle ja sen söi loppuun koira enkä ajatellut asiasta mitään.
|
"Syö sä vaan mun ruoka" sanoi maailman ahnein kissa koiralle. |
Meni muutama tunti ja se oksensi keltaista/ruskeaa vaahtoa tai limaa. Perjantaina aamulla se ei halunnut syödä, eikä työpäivän jälkeenkään. Muutama nappula meni kun heittelin ja härnäsin niillä. Se oli ehkä vähän vaisu, kuitenkin koko ajan meidän kanssa, eikä vetäytynyt niinkuin silloin
kerran aiemmin kun sillä oli vähän vastaavaa. Näin myös useita kertoja sen juovan, ei mitenkään erikoisen paljon, vaan ihan normaalisti.
Lauantaina aamulla se ei tullut edes katsomaan kun laitoin ruokia. Avasin Hillsin i/d-märkäruokapurkin mikä edellisellä kerralla oli hitti, mutta nyt ei ottanut sitäkään. Siinä sitten aamukahvia hörppiessä kokeilin tarjota sille kuohukermaa lusikalla ja kas ihmettä, sehän oikein hyökkäsi sen kimppuun, ja pari ruokalusikallista latki sitä. En tiedä olisiko mennyt enemmän, en antanut. Nämä ei ole kauheasti maitotuotteita syöneet ja epäilytti jos sen maha menee siitä sekaisin.
|
Lauantain se vietti aika lailla hellalla, tässä jo aika nuhjuuntunut ilme. |
Lauantaina iltapäivällä se taas oksensi, ihan tyhjästä, ei siis liittynyt syömisiin mitenkään. Tuli alas hellan päältä ja alkoi oksentaa, samanlaista kellertävää nestettä. Meni sen jälkeen juomaan ja joi taas aika pitkään. Iltaa kohti se ei edelleenkään piristynyt, eikä kelvannut enää kerma eikä mikään muukaan. Tein sitten i/d:stä vedellä laimennettua tahnaa, ja laitoin siihen aimo lorauksen öljyäkin siltä varalta että sillä on joku tukos. Ruokaöljy vaan ei ole kovin toimivaa kun se imeytyy, pitäisi ostaa parafiiniöljyä. No, olin iloinen huomatessani että hän yritti tappaa mut eli niin väsynyt se ei ollut etteikö olisi vihannut kaikkea sitä mitä tein. Oli muuten litkuja kylppärin katossakin, mutta meni sitä kissaankin jonkun verran. Tässä vaiheessa vasta eristin hänet kylppäriin. Jätin sille sinne monenlaista ruokaa ja juomaa ja kävin illalla vielä toiseen otteeseen pakkoruokkimassa.
Aamulla se ei ollut koskenut mihinkään, laatikossa oli yhdet pissit, ja se kyyhötti pesässään karvat pörhöllään eikä tullut edes katsomaan minua. Soitin päivystykseen. Olis kannattanut erottaa ne jo aiemmin koska nyt mulla ei ollut tietoa esim. siitä koska se on kakannut viimeeksi.
|
Heitin sille mun hupparin päälle, kun se oli siinä nukkunut. Se alkoi kehräämään siitä. Kissathan kehrää paitsi mielihyvästä myös rauhoitellakseen itseään stressaavissa tilanteissa. |
Päätin ottaa hänelle tukihenkilön mukaan, mutta lopulta hän oli vain automatkan aikainen seuramies eikä tullut klinikalle sisään. Talvi olisi varmaan ollut paras, ehkä kissa turvaa eniten toiseen kissaan jos kehenkään, mutta Talvia olisi saattanut itseäänkin jännittää. Nahkamiestä ei jännitä mikään klinikka ja olisi hän ollut yksi tuttu elementti minun lisäkseni. Olin ottanut sille vielä possun korvan mukaan, jotta se voisi syödä Nutsin vieressä sitä ja levittää mielihyvän hormoneja ympärilleen. Oli vaan sitä hässäkkää siinä niin että se nyt jäi autoon.
No, kissa rauhoitettiin heti kun sanoin että ei ole käsiteltävissä. Kävi vaakalla, painaa 2,5kg ja on silmin nähden kuihtunut ja huonon oloinen. Oli ihan sotkussa siitä eilisestä ruuastakin, eli ei ole jaksanut pestä itseään. Laitettiin tippaan nesteet valumaan. Ei kuumetta. Suu ja hampaat siistit, ei mainittavaa hammaskiveä. Röntgenissä ei onneksi mitään tukokseen viittaavaa ja kaikki näytti muuten siistiltä, mutta suolen loppuosassa näkyi aika paljon kakkaa, eli ei varmaan ole päivään tai pariin käynyt niillä asioilla. Vatsa oli tyhjä, ei aristanut sitä ja tuntui pehmeältä painellessa. Verikokeissa tulehdusarvot 80 (viite 0-8) ja verensokeri vähän koholla, mutta sitähän nostaa infektio ja stressi itse, ja ell ei ollut siitä huolissaan. Muuten kaikki ok. Klinikalla huomattiin että sen korvat, suupielet ja silmien ympärykset oli ihmeellisen punaisen helottavat ja korvat hieman kuumotti. Tällaista ei vielä eilen ollut, aamun hämärässä en kotona pannut merkille. Sai pahoinvoinninestoa, antibioottia ja nesteytystä, olisi voinut saada nestettä vielä enemmän, mutta lääkärillä oli kiire päästä lähtemään erittäin kivuliaan lehmän luokse. Meni sitä joku vajaa 300ml mikä on kai kuitenkin tuon kokoiselle sintille ihan hyvä määrä. Sillä on myös nenässä pieni vekki, minkä se mielestäni sai torstaina tarhassa olon jälkeen. Haava on niin pieni ja siisti että se tuskin itsessään on infektion syynä ts se ei siis ole ainakaan tulehtunut tai mitään.
|
|
|
Ihan kuin joku ihottuma mutta mistä se nyt tuli? |
Joku infektio sillä nyt sitten tämän hetken arvauksen mukaan on, virus vai bakteeri, sitä ei tiedä. Sai antibiootit kotiin, myös kahdelle seuraavalle päivälle pahoinvoinninestoa suun kautta. Ell arveli, että ehkä sillä oli siellä tarhassa joku hiiri, myyrä, lintu tai joku ja sen kanssa nujutessa tuli raapaisu ja sitten se sai siitä elukasta, ei siitä haavasta, jonkun infektion. Onhan sitä Talvikin voinut huitaista tai kai se on voinut sen johonkin raapia itsekin.
Kysyin miten mä annan sille ne tabletit jos se ei niitä aio ottaa, niin ei sitten mitenkään. Kissojen kanssa on aina se realiteetti, että jos ei onnistu niin sitten ei onnistu. Jos se rupeaa syömään niin elättelen toiveita että suunnattoman ahneuden turvin lääkkeet menisi sitten jossain herkussa. Jos ei rupea, se on vietävä uudelleen tutkimuksiin ja sitten saa toki samalla valutettua aineet suoraan suoneen. Kysyin, miksei niitä ole suoraan pistettävässä muodossa, koska se nyt kuitenkin onnistuisi. Tappeluhan siitäkin seuraa, tai sitä edeltää, mutta kun ne suun kautta lääkkeet ei välttämättä mene edes minkään tappelun jälkeen siihen kissaan, piikki menisi. Kyllä jotain kuulemma on olemassa mutta kokeillaan nyt näillä ensin. Kissat kuulemma monesti toipuu myös aika hyvin itsestään kunhan se vaan alkaa syömään, ja jos se on virus niin siihenhän ei ab:t edes auta. Ne tulehdusarvot oli nyt sen verran koholla kuitenkin, ja kissan vointi silmin nähden huono, että katsoi perustelluksi kokeilla.
Hain vielä Nutriplussaa ja apteekista sellaisen pillerinantoruiskun. Ja muistin kotoa lähtiessä ottaa kynsisakset mukaan, ja ähäkutti perkele herätessä hän oli kynsiäkin köyhempi! Takajalat oli oikeastaan ihan ok mutta etujaloissa ne oli todella pitkät. Kai sitäkin vaan pitäisi taas jaksaa jatkaa harjoitella, siitähän ei tällä hetkellä tule yhtään mitään, kuten ei mistään muustakaan missä hänestä pitäisi millään tavalla pitää kiinni. Klinikalla on kuulemma hyvin yleistä että kissa rauhoitetaan suoraan. Jos eläin pelkää henkensä edestä ja yrittää tappaa kaiken ja paeta kauas pois, johan sen elimistö on niin kovilla että kaikki verikokeet ym antaa ihan väärät tulokset siksikin.
|
Kuva otettu kotiin palatessa, lähtiessä oli pimeää. |
|
💝 |
Kotimatkalla hain sille myös kaikenlaista herkkua. Ell oli vanha tuttu vuosien varrelta ja sanoin hänellekin, että paatuneelle koiraihmiselle on varmaan tehnyt hyvää laajentaa maailmankuvaa kissoihin. Koiran nyt kuitenkin aina pakottaa. Joko se alkaa käskystä juomaan vettä tai ruokamömmöä itse kupista kun riittävän kauan jankuttaa, tai sitten jos sitä päättää juottaa ruiskulla niin sehän onnistuu. Koira ottaa ne lääkkeet mitä tarvitsee. Koira ei pure eikä raavi. Kissa taas... kissa jos ei halua tehdä jotain niin sitten se ei tee ja sellaista optiota että pakotetaan se, ei vaan ole. Arvon kissalle on nyt sitten monenlaista herkkua josko hän jotakin suostuisi ottamaan.
Kotiin tullessa boksissa oli huomattavasti aamua pirteämpi katti, mutta on hän vielä kaukana normaalista. Vein hänet nyt takaisin kylppäriin eristyksiin, jotta voin olla varma kuka on syönyt mitäkin ja käynyt vessassa millä asialla. Nutriplussaa ei huolinut, mutta sotkin sen hänen tassuunsa. Kaikki eiliset liemet oli turkissa kun ei ole jaksanut itseään pestä, mutta josko se nyt siitä piristyisi, niin saisi vähän poweria tahnasta. Lautasella oli maksamakkaraa, kinkkua ja eilistä i/d-mössöä, kupissa tuota kissanmaitoa ja toisessa kupissa vettä. Hän tuli siihen kiehnäämään ja puskemaan minua ja katsomaan tarjoiluja. Jonkun aikaa siliteltiin ja juteltiin niin sitten hän yhtäkkiä päätti maistaa vähän maksamakkaraa. En uskaltanut lopettaa perseen päältä rapsuttamista jos se oli hänen ruokahalun kytkimensä, joten aika pitkään siinä meni mutta hitaasti hän närppi sen koko rypäleen kokoisen nokareen minun kannustaessa vieressä. Jätin hänet sitten sinne ja hän on ihan hiljaa siellä ollut, mikä on vähän epänormaalia. Katsotaan muutaman tunnin nokosten jälkeen mikä on tilanne. Jos se nyt alkaa syömään niin tekisi mieli päästää se sieltä pois. Toisaalta pitäisi varmaan nyt nähdä ne yhdet kakat ja kokeilla illalla ekalla antibiootilla saako sen menemään. Kylppäristä hänet on helppo pyydystää, jos päästän sen koko asuntoon, täällä on korkeita paikkoja, sohvan alunen ym mistä en saa sitä mitenkään, jos se päättää hippasille ryhtyä. Siksi ehkä olisi varminta pitää se nyt vielä eristyksissä. Sitten kun hän alkaa protestoida siitä niin tietää senkin että ei ole enää huono olo.
Sellasta. Nyt voisi vaikka ottaa nokoset itsekin, oli vähän uneton yö. Talvi haluaa vielä sanoa että kyllä kiitos Nutriplussat tänne heti! Mulla oli lapsena hiiriä ja rottia ja tätä annettiin niille hengitystieinfektioiden oireisiin, ja nekin tykkäsi tästä ihan hulluna:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti