Sivut

perjantai 2. lokakuuta 2020

2lk nosekokeessa

Vihdoinkin! Julkisuuteen on kerrottu todella vähän, mutta ilmeisen moni asia niin sanotusti kusi, kerta sujuva Kennelliiton mukaantulo venyi vuodenvaihteesta syyskuulle. Sitten oli toki välissä koronat ja kaikki seisoi varmaan senkin takia. Mutta pienet 9kk epämääräistä aikaa jolloin kokeita ei voinut anoa eikä kukaan tiennyt sanoa kauanko vielä kestää...

Ekat Kennelliiton alaiset kokeet oli sitten 26.-27.9., samana viikonloppuna sekä Oulussa että Siilinjärvellä. Saatiin paikka Siilinjärvelle, mitä pidin lottovoittoon verrattavissa olevana juttuna. Sitten vaan toivottiin että koira pysyy kunnossa ja korona loitolla. Ajelin lauantaina mökille ja kielsin niitä riehumasta pihassa, ettei pönestä nyt vaan revähdä mitään päivää ennen koetta. Lakki sai kyllä touhuta, tulisi pitkä päivä autossa.

Auto starttasi kukonpierun aikaan. Olin päättänyt, että oon vaan kiitollinen mahiksesta päästä kokeilemaan, enkä ota mitään paineita, mutta kummasti ne paineet sitten paikan päällä tuli kuitenkin. Pöne oli numerolla 3. Koe alkoi laatikko (sisällä)- ja sisäetsinnällä. Laatikoita oli 34kpl, piiloja yksi ja laatikot oli pienessä huoneessa aivan vieri vieressä. No selvisipä tässä vaiheessa mulle sekin, että 1,2m väli koski vain hajutestiä :D Koskaan ei ole tällaista treenattu, ja muistin myös että siellä voi olla niitä häiriöhajuja mitä ei myöskään olla treenattu. Ikinä, yhtään millään muulla kuin ruualla, ja ruokaa nyt kokeessa kaiketi juuri ei voi olla.

Laatikoista ei ole kuvaa, mutta tässä sisäalueet:




Kaksi erillistä aluetta, ja sattumalta kai täsmälleen samat kuin mitkä oli vuosi sitten eri tuomarin sisäetsintäkokeessa erillisinä. Nyt niille oli yhteensä aikaa 4min, piiloja kaksi, ja koska 2lk:ssa ei saa olla tyhjiä tiloja, hajut on yksi kummassakin. Huoneiden välissä oli pieni tila mikä ei kuulunut etsintäalueeseen mutta oli koealuetta ts. sinne ei saisi tiputtaa nameja.

Laatikoilla taisi olla aikaa 1:30. Pöne juoksi suoraan oikealle laatikolle, mutta tarkensi todella hämmentävän pitkään, ja kävi jo mielessä että ilmaiseeko se nyt jotain muttereita sieltä mulle, mutta uskoin koiraa. Pönelle tästä päivän nopein aika, taisi olla jotakin 12s. Se olisi ollut vielä puolet nopeampi jos tarkennus ei olisi ollut niin huolellinen. :D

Sisäalueella ajattelin, että tuomari on ajatellut että kaikki aloittaa lähtöä lähempänä olevasta lasikopista ja etenee sitten suoraan tuohon avaraan lokerikkotilaan, niin tein päin vastoin. Pöne kävi koko tilan läpi, ja reagoi kaappirivien molemmin puolin. Lähempänä lähtöä olevalla puolella en saanut sitä nousemaan ylös, joten arvelin että ei se siellä ole, mutta korkea tässä jossain on. Aikaa oli mennyt jo aika lailla, joten tein peliliikkeen ja heitin koiran lasikoppiin. Sielläkin kerettiin pyöriä koko huone ja liki kaikki pinnat ja alkoi jo kuumottaa, kun varma ilmaisu tiskipöydän seinustalle (en muista enää mikä se kohta oli, mulla katoaa päästä treeneissäkin alta aikayksikön, mihin koira just ilmaisi). Sitten juoksujalkaa jatkamaan lokerikkoja ja pian pöne nousi sinne kauemmalle puolelle ja kurotteli useita kertoja saamatta kuitenkaan hajusta kiinni, niin heitin riskillä että löytö, ei ihan yllä. Oikein! Kylläpä oli hyvä mieli mennä palkkaamaan. Aikaa meni kolme minuuttia ja pari sekkaa.

Sitten tuli pitkä, pitkä tauko. Whatsapp-ryhmä on tosi kätevä, niin kerkesi siinä treenata pennun kanssa ja kävelyttää niitä vuorotellen, ilman että tartti huolehtia missä mennään. Lounastauon jälkeen oli loppuihin alueisiin tutustuminen; ensin autot ja sitten vikana ulkoalue:


Ajoneuvoja oli neljä (peräkärryn edessä oli samaan suuntaan auto, jossa kärry oli kiinni, se ei vaan näy), aikaa kaksi minuuttia ja piiloja kaksi. Pienin osallistuva koira oli niin pieni, että peräkärryn sivureunat oli liian korkealla (piilot saa olla ajoneuvoilla max pienimmän osallistuvan koiran kuonon korkeudella -> älä tuhlaa aikaa liian korkeisiin kohtiin! Syy on se että ajoneuvoja vasten ei saa nousta, niin tasapuolisuuden nimissä pienen koirankin pitää yltää niihin jalat maassa, jotta kiusaus nousta ei ole sen suurempi kuin isoimmillekaan). Seurautin peräkärryn takaosaan ja annoin pönen valita suunnan; se lähti kuvasta katsottuna oikeaa reunaa kohti auton nokkaa, ja ilmaisi pelkääjän puolen etukulmasta jostakin. Siitä heitin sen katsomaan noi pienet kotterot. Pöne tarkensi, jäi mulkoilemaan tuomaria jota se ei vielä siihen mennessä ollut pelännyt vaikka tilaisuus oli (isot miehet on pelottavia), ja meni maahan tuomaria katsoen. Pyysin sitten vielä näyttämään että niin missä se olikaan, ennen kuin ilmoitin löydön. Ja siihen taas paloi aikaa, ajoneuvoilta kuitenkin tälläkin säädöllä 3. sija.

Herran tähden, tähän mennessä kaikki löydetty! Tuomari sanoi iltapäivän alueisiin tutustumisessa, että tuli annettua aamulla liikaa aikaa kun melkein kaikki löysi sisältä, niin otetaan se nyt sitten takaisin. Ulkoalue oli ihan saakelin iso, piiloja kaksi, ja aikaa vain 2,5min. Oli jokseenkin epätodellinen olo alueisiin tutustumisessa, ja eka moka oli se että alkaa spekuloida missä se voisi olla ja mihin itse ainakin laittaisi. Tuossa on tollanen lattiakaiva keskellä, ja kai täälläkin nyt on yksi korkea, ja ja ja. Ainoa asia, mitä pitäisi miettiä, on se, miten teen kattavan etsinnän annetulle alueelle, annetussa ajassa. Unohda kaikki arvailut missä se voisi olla ja missä ei. Reunojen mukulakiville ei ollut syytä mennä, eli ne kuului alueeseen vaan siltä osin mitä tukevalta maalta yltää haistelemaan. Ekassa kuvassa oikea puoli, toisessa vasen reuna:



Pönehän sitten lähti ja rynnisti. Annoin sen päättää suunnan, ja se kaarsi heti lähdöstä oikeaan. Ylemmässä kuvassa tolppien takana lähellä sinistä ovea oli roskis, se näkyy vähän kun kuvaa zoomaa. Pöne pyörähti ulos alueelta sinisen oven luokse, ja rääkäisin sen pois sieltä. Sitten juostiin alueen oikeaa reunaa tuonne keskelle, missä oli tuo puoliympyrän muotoinen hyllykö. Sieltä se veikeästi ilmaisi ylhäältä alaspäin eli piilo oli ehkä sillä keskimmäisellä tasolla. Niissä pystyi siis istumaan, se oli sellainen joku penkki, mikälie systeemi. Tultiin sitten alueen vasenta reunaa, käytiin keskellä tarkastamassa se lattiakaivo, ja pyörittiin vielä etualalla pylväitä vasten nousemassa (pyysin), kun tuli 30s jäljellä -ilmoitus. En minä tiennyt enää yhtään mihin pitäisi mennä, kun oltiin käyty koko alue läpi. Pöne haistel pylväitä intensiivisesti, mutta ei ilmaissut mitään, ja sanoin itsekin ääneen että ei täällä oo mitään missä tarra voisi ylhäällä edes olla. Sitten kun kuvittelin että kohta aika loppuu, heitin hatusta yhden pylvään kohdalla että löytö, ylhäällä. Tiesin kyllä ettei ole, mutta sama se on arvata. No ei ollut ei, oli siellä roskiksessa, jonka ohi pöne oli vaan juossut. Tuomari harmitteli, että ei riitä että juoksee koko alueella, joka kohdassa pitäisi myös etsiä. :( Luulen, että jos en olisi niin ärhäkästi komentanut sitä takaisin sen mentyä sen oven luota yli alueelta, se olisi voinut löytää. Se ehkä oli jopa hajulla silloin... mun hirveä hätäily ja kiireen tunne sai koirankin jättämään hajun, ehkä. Ei se ainakaan mikään hieno etsintä ollut, aina pitäisi olla sen verta kartalla että kelaa päässään valmiiksi mihin vielä menee kun aika alkaa loppua. Mä en ollut, ja ihan ansaittu luokkanousutuloksen saamatta jääminen tämä oli.

Yhteensä siis 90p, -2vp ja sija 6.

Mutta meillä oli kivaa <3 Hän on kyllä niin huikea nose-eläin! Kennelliiton myötä tuli uudet kisakirjat joten pöne sai vielä yhden sellaisenkin kokoelmiinsa. :D Alla olevissa kuvissa hän joko odottaa muikeana vuoroaan tai on muikeana vuoronsa jälkeen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti