Siedän edelleen aivan äärimmäisen huonosti turhaumaa. Hermo menee, kun asiat ei mene kuten haluaisin.
Koiratanssi jäi SM-kisojen jälkeen täysin. En tiedä mitä opettaisin, ja nekin vähän jutut mitä mielessä oli, ei vaan ota sujuakseen. Eniten sielua särkee "häpeäminen", etutassun laittaminen naamalle. Kokeilin ensin teippiä, hiusponnaria tms kuonolla apuna käyttäen, mutta koiraa ärsytti liikaa ja homma meni fiilikseltä aivan vääränlaiseksi. Sillä ei ole tollasia apuja käytetty eikä se oikein ymmärrä sellaista koulutusta. Sitten tajusin miettiä asiaa eri näkökulmasta; otetaan makuuasento ja koulutetaan erikseen etutassun ristiminen ja pään alas laittaminen. Sitten vaan pyydetään eka pää alas ja sitten tassu ristiin, niin sehän on siinä. Pään alas laittamisen oletin saavani nopeasti ihan vaan sheippaamalla, mutta hemmetin koira vaan tarjoaa kumartamista, kierimistä ja syliin hyppäämistä. Siis se koira, joka yleensä ei ole mikään mitään ajattelematon sählä, vaan ottaa hyvin opetusta vastaan ja on tosi avoin palautteelle. Eh hee. Päätin että opetan sen kosketusalustalla, mutta koska jalan ristiminen on varmasti paljon työläämpää, aloitin siitä.
Tein ensin isommalla kohteella oikean etujalan laittoa sen päälle. Tein siihen myös kestoa, tosin apuna on odota-käsky. Kesto tuli yhdellä treenillä. Vasenta jalkaa tulee edelleen satunnaisesti, mutta aika hyvin koira on ymmärtänyt, että vain oikea johtaa palkkioon. Sitten aloitan siirtää kohdetta suoraan edestä vinoon. Tässä sitten ensimmäinen hermojen menetys: maahan-käsky on aivan retuperällä ja koira saattaa kesken kaiken pompata kumartamaan, mikä ärsyttää mua jostain syystä aivan suunnattomasti. Istu ja maahan on asioita, jotka nyt vaan "pitäisi osata". Tietenkin kahden asian yhtäaikainen tekeminen on ihan eri juttu, ja tietenkin jos koira ei ymmärrä, se ei ymmärrä, eikä ärsyyntyminen auta, muttakun argh silti. Jos se on tehnyt pari toistoa maaten oikeaa jalkaa siirtäen ja saanut jokaisesta vahvisteen, minkä ihmeen takia se kolmannella tai neljännellä päättää nousta kumartamisasentoon ja siirtää sitten sitä tassua?
Olen saanut niitä tassun ristimisiäkin siis ihan hyvin, ja idea on kyllä olemassa. Jotenkin kuitenkin olen ruvennut miettimään, onko se sille hankala liike. Se ei mielellään laita jalkoja suuresti ristiin, eniten ehkä vain päällekkäin. Sienihän on ihan hirveän kapea edestä. Olen miettinyt, liittyykö se kumartamaan nouseminenkin siihen, että jotenkin kiristää eikä meinaa makuultaan yltää? Ainakin jos maatessa etujalat on jo valmiiksi kaukana toisistaan ja koira makaa kovin leveästi, siirtäminen on hankalampaa.
Typerä temppu. Antaa olla. Ja sitten tulee ärtymys, että miten voin olla niin onneton etten osaa sellaista opettaa. Typerä laji, en kisaa enää ikinä, kun ei mun typerä ohjelma etene kun en osaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti