Katriina Tiira: Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus – geenit vai ympäristö

Tiiran luennon aihe oli mielenkiintoinen, mutta kahden tunnin luentoajassa siihen ei toki kovin syvällisesti keritty paneutua. Tiira on miellyttävä luennoitsija, joten suosittelen kyllä menemään kuuntelemaan häntä, mikäli tilaisuus tarjoutuu.

YLEISTÄ

-koiraharrastuksessa luennot perustuu usein "mutuun" ts. kouluttajan omaan kokemukseen, ei tieteeseen

-tutkimus ei ole staattinen tila, vaan kehittyy. Pystytään esim. kysymään erilaisia kysymyksiä ja siten saamaan lisää tietoa. Tutkimustuloksiin pitäisi siis suhtautua "toistaiseksi on niin, että..." eikä "on fakta, että ....".

-koiramaailman luonnetesti, eli LT ja MH, mittaa pääasiassa vain arkuus-rohkeus -akselia, koska pelko sammuttaa kaikki muut käytökset

-kognitio = itsehillintä, ongelmanratkaisukyky, miten oppii jne. Millainen olisi hyvä työkoiran kognitioprofiili?

-60-70 -luvulla ajateltiin, että eläin on konemainen ärsykkeisiin reagoiva olento, jolla ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. No, osa ns. viettikouluttajista ajattelee näin edelleen...

-nyttemmin ajatellaan, että käyttäytymiseen vaikuttaa kolme eri asiaa:

1. tilanne: hyödyt ja haitat. Pyrkii maksimoimaan hyödyn ja mininoimaan kustannukset.

2. aiemmat kokemukset

3. persoonallisuus (geenit + ympäristö)

-arkuus-rohkeus - jatkumo löydetty kaikilta tutkituilta lajeilta

-persoonallisuus = toistuva tapa toimia tilanteessa

-persoonallisuus = temperamentti (synnynnäinen persoonallisuus) + ympäristön vaikutus

-pentutesti 8-viikkoisena tutkitusti ei korreloi aikuisen ominaisuuksien kanssa, silti bisnes jatkuu koska ihmiset haluaa uskoa sellaiseen. 16-viikkoisena tehty testi saattaa jo korreloida.

-MH-kuvaus

-pelokas, ei - utelias / pelottomuus, uteliaisuus

-ei-sosiaalinen / sosiaalinen

-haluton leikkimään / leikkisä

-haluton saalistamaan / saalistushalukas

-aggressiivinen / ei-aggressiivinen

Neljä ensimmäistä korreloi keskenään, aggressiivuusakseli erillään. Huom saalistushalukkuus tässä halu jahdata, riistakiinnostus on aivan erillinen asia ja syttyy usein vasta 6-12kk iässä.

-periytymisaste = kuinka suuri osuus eläinten välisistä eroista johtuu perinnöllisistä eroista. Alle 0,1 (tai voidaan ilmoittaa myös prosentteina 10%) on pieni, 0,2-0,4 kohtalainen ja yli 0,4 suuri.

-korkea periytymisaste esim:

-riistakiinnostus

-metsästystaipumus

-paimennustaipumus

-uintihalukkuus

-pelokkuus (0,49 tai myöhemmin tehdyssä tutkimuksessa 0,36)

-aktiivisuus (0,53)

-ääniarkuus (0,56)

-sosiaalisuus ihmistä kohtaan (0,37)

-aggressiivisuus koiria kohtaan (0,77)

-aggressiivisuus ihmisiä kohtaan (0,81)

-stereotypiat, mm. oman hännän jahtaaminen

-ihmisen skitsofrenia 0,89 - mutta siihen vaikuttaa yli 200 geeniä ja lisää löytyy edelleen, joten kyse ei ole yksinkertaisista asioista!

-epigenetiikka = "elämänkokemus saattaa sittenkin periytyä". Trauman, ympäristön tms aiheuttama geenin säätelyn muutos, geeni siis kytkeytyy päälle tai pois päältä. DNA ei kuitenkaan muutu (mutaatiot). Periytyy. Hiiriesimerkki: hiiri A pelkoehdollistetaan jonkun sille luontaisesti täysin merkityksettömän hajumolekyylin hajuun niin, että hiiri pelästytetään toistuvasti niin että haju on läsnä. Hiiri B pelkoehdollistetaan vastaavasti eri hajuun, ja verrokkiryhmä C pelästytetään muuten vaan ilman mitään hajua. Jokainen hiiri lisääntyy ja vielä seuraavakin polvi lisääntyy. Näitä hiiriä ei kouluteta mitenkään. Sitten testataan: hiiren A jälkeläisen jälkeläinen pelkää hajua jota sen isoisä oli opetettu pelkäämään, mutta ei pelkää hajua B. Hiiren B jälkeläisen jälkeläinen pelkää hajua B, mutta ei A, ja verrokkiryhmän jälkeäisen jälkeläiset ei pelkää kumpaakaan. Täysin opittu asia siis periytyi! Tällä tieteen saralla meillä on vielä paljon opittavaa, löytö on siis varsin tuore ylipäänsä.

-koirien pieni koko (lyhytjalkaisuus) yhteydessä pelokkuuteen

ÄÄNIARKUUS

-saattaa yleistyä vahingossa muita ominaisuuksia jalostettaessa (esim. seurakoirat)

-reagointi voi olla aktiivista tai passiivista, esim. vain jähmettyminen ja kuolaaminen, joka saattaa jäädä huomaamatta

-2016 tutkimuksen mukaan 37% koirista pelkää kovia ääniä

-alkaa todennäköisesti ennen 2v ikää, 3v jälkeen todennäköisyys laskee tasaisesti, mutta käppyrän häntä on pitkä ja jopa 10-vuotiaissa alkamista on raportoitu. Tässä saattaa kyllä olla kyse jo eri ilmiöstä, vanhemmiten kuulon heikkeminen voi aiheuttaa kipua (tutkittu ihmisillä) ja liittyä siihen.

-omistajan tai muiden koirien reaktion vaikutus?

-hyvin vähän todisteita että vaikuttaisi mitenkään, tosin jos omistaja itse hysteerinen, herkkä koira voi toki reagoida siihen

-sosiaalinen oppiminen on tutkitusti löydetty jopa kaloilta, joten ilmiönä toki mahdollinen

-ääniarkojen koirien kortisoliarvot kohosivat 207 % ja pysyivät korkeina jopa 40min äänialtistuksen jälkeen. Toisten koirien läsnäolo nopeutti stressitason laskua.

-jos ääniarkuuden geeni olemassa, mallioppimisella ei mitään väliä, geeni on niin paljon vahvempi. Perinteiset "olet vaan itse rauhallinen niin koirakin rauhoittuu" -ohjeet on siis ihan turhia. Mallioppimisilla on rajat minkä sisällä sitä vain pystyy tekemään.

-sairaudet, esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tai mikä tahansa kipua aiheuttava saattaa liittyä asiaan. Kilpparin eka oire voi olla ääniin reagointi, ja tämä loppuu kilpirauhaslääkityksen aloittamisen jälkeen.

-ihmisillä suuri tarve selitellä, jos 4v koira alkaa yhtäkkiä pelätä ukkosta, niin keksimällä keksitään että se jotenkin pelästyi sitä ja oppi siksi pelkäämään, vaikka todellisuudessa syy on geneettinen ja kyseinen yksilö nyt vaan alkoi oireilla tässä iässä ilman mitään sen kummempaa syytä kuin geenit.

-tiettyyn rajaan asti voi kasvattaa ja kouluttaa, mutta persoonallisuuden rajat säilyy aina

HYPERAKTIIVISUUS JA IMPULSIIVISUUS

-ihmisten ADHD:n periytymisaste 0,6 - 0,9, myös ympäristötekijät vaikuttaa

-käyttökoirille jalostettu viettiä (korkea aktiivisuustaso). Mitä se vietti ihan tarkalleen ottaen on mitattavana ominaisuutena?

-rangaistukset ja pakotteet eivät tyypillisesti toimi, nostavat vain koiran kierroksia entisestään

-palkkiot toimii, kunhan niitä tarjotaan jatkuvasti, koska tällaiset koirat eivät jaksa odottaa viivettä palkkiossa

-toimivat tyypillisesti hyvin jatkuvan vahvistamisen alla, palkaton tai pitkäkestoinen suoritus on ongelma. Pitkäkestoinen tarkoittaa tässä nyt esim. poliisin tai peko-puolen etsintätehtävää, joka pitempi kuin juosten kustu palveluskoirien esineruutu tms.

-tutkimuksen mukaan valitsevat mieluiten pienen palkkion heti kuin isomman palkkion jota pitää hetki odottaa, vrt. "normaalit" koirat jotka valitsevat isomman palkkion viiveellä

-impulsiivisilla koirilla, etenkin jos ne ovat vielä hyvin itsenäisiä, eniten käyttäytymisongelmia

-aineenvaihduntatutkimukset: nämä koirat kuten ADHD lapset (fosfolipidit ym)