14,5

Tämän kirjoitin facen mudiryhmään:

14,5v tänään ja jostain syystä hän halusi poseerata kongin kanssa. 🎂🍗

Still going strong voisi kai vielä sanoa. Toinen silmä ei näe mitään, mutta ihmeen hyvin se siihen sitten kuitenkin sopeutui ja pärjää oikein hyvin. Ei se mihinkään ole koskaan törmäillyt mutta aiheutti alkuun kärhämiä laumassa kun se pelästyi toista koiraa kun ei huomannut sitä, ja se on aina ollut sellainen nollasta sataan tyyppi joka ei osaa sanoa että hui saakeli että pelästyin sua vaan sieltä tulee suoraan että mä sut tapan.

Selän tilannekin on pysynyt hallinnassa, gabaa se on syönyt kyllä jo pitkään.

Vähän dementoitunut se alkaa olla ja surkeinta on se kun se ei saata muistaa että söi jo, ja kärttää vaan ruokaa. En kyllä aina oo varma huijataanko mua vaan. Kuulokin on huonontunut mutta ei niin huonoksi etteikö jääkaapin ovea kuulisi. Vakavasti ottaen ei sitä kauheasti uskalla pitää vapaana koska se menee aika helposti hukkaan eikä kyllä ihan oikeasti sitten kuule kutsuja.

Jaksaa vielä lenkkeillä tunnin lenkkejä silloin kun haluaa, jos ei halua (esim. loskapaska edelleen hänen suurin inhokki) ei ole pakko. Edelleen rakastaa treenata ihan mitä vaan. Jäljellä se muistaa kaiken mutta nosessa sillä on kadonnut päästä miten piti ilmaista, mutta väliäkö tuolla.

Eipä tiennyt tyttö mitä kaikkea tuleman piti silloin kauan sitten kun pennun otti. 💙

***

Välisynttäreiden kunniaksi ämmänperkele VEI MUT LÄÄKÄRIIN.

Saimmä sit myös jäljestää ja olin paras.

Hän tosiaan kävi uusimassa gabapentiiniresepin ja sai samalla kokeeksi Librela-pistoksen. Katsotaan kuin käy. Töppöinen painoi 16,9kg mutta nyt se on kyllä oikeasti sellainen laiha läski. Ei lihaksia mutta kyljillä hyllyy.

Alkaa olla kaikki hänen vuosikertansa tutut pilven päällä. Lakin isoisä, töppöisen puoliveli elää. Töppöisen veli myös tiettävästi elää. Muun rotuisista juuri vähän aikaa sitten lopetettiin yksi vanha nettituttu. Russeliryhmä on kanssa täynnä '08 syntyneitä, nyt lopetettuja koiria.

Ei vastaanottoa mutta jaoimme nugetit.