Sivut

torstai 22. joulukuuta 2022

Muutot

Meidän asunnon omistaja irtisanoi meidät halutessaan muuttaa sinne itse. (Näin teki myös edellinen joitakin vuosia sitten - millainen tuuri ihmisellä voi olla?!) Tämä tapahtui alkukesästä ja vaikka meillä oli puoli vuotta aikaa lähteä, se rupesi käymään vähiin. Omistaja myös erittäin inhottavasti soitteli jatkuvasti ja kyseli joko ollaan löydetty uusi. Ajattelitko ettei kerrota heti kun niin käy...? Hänellä oli ikävä tilanne ja kiire saada tämä haltuunsa mutta ei tuollainen painostaminen mitään auta, meillä on se oikeus mikä meillä on.

Lopulta sitten löytyi hyvin läheltä uusi. Paitsi että täällä ei ole saunaa (miehen toive) ja tämä on kolmas kerros, mikä vituttaa koirien kanssa rampatessa minua. Otettiin se silti kun johonkin piti lähteä. Maksettiin pari viikkoa päällekkäin ja vietiin kamoja pikku hiljaa. Koirat kävi monta kertaa katsomassa uutta. Töppöinen nyt on muuttanut vaikka miten monta kertaa, mutta junnujen sopeutumista vähän mietin. Lopulta meillä oli muuttoauto sunnuntaipäivälle, ja sitä ennen oli jo irtaimisto viety henkilöautolla. Itse nukuin uudessa lattialla sekä pe-la että la-su, kun sänky tuli vasta su. Halusin että koirat ehtii vähän kotiutua ennen kuin niiden pitäisi maanantaina jäädä yksin.






Kaikki meni oikein hyvin, pari ekaa viikkoa oli aina kongit pakastimessa ja ne sai sellaiset kun jäivät yksin. Digital dogsitter vahti että nätisti ollaan. Mulla on uusi läppäri ja siinä toimiva webbikamera, mitä edellisellä kerralla DD:a käyttäessäsi ei ollut. On melko sydäntä särkevää avata linja ja katsoa että siellä ne nukkuu molemmat junnut eteisessä odottamassa. Mutta nukkuvat ja ovat rauhassa.


Kai Lammas muuttaa kanssa?

Kyllä sen täytyy.

Uudessa käymässä. Täällähän on meidän pedit!


Hirveesti pakkaamista.

Pinnasängystä tuli pinnaton sänky koska joku nahkiaisenomainen eläin on jyrsinyt kaikki pinnat kauhean näköisiksi. Meinasin ensin luopua koko sängystä, mutta luovuinkin vain pinnoista.


Eka yö uudessa. Sänky oli vielä vanhassa.

Pinnatonta testaamassa. Huomaa Lammas. (Muutti.)

Koti on siellä missä me ollaan.

Eka aamukahvi uudessa. Asetelma aivan niinkuin aina. <3

Onnellistui.

Aamukahvilla, aivan kuten aina.


Muutossa löytyi pieni sieninen tarjotin ja tarjoilin itselleni aamukahvin.

Iltapissan jälkeen he kerääntyy makkariin odottamaan. Aivan kuten aina. Tällaisten tapojen säilyminen on ihanaa.

Yhden sunnuntain projekti oli pestä heidät.


Lenkkireitit säilyi liian samoina, ja varsinkin vanhan asunnon suuntaan pienessä metsässä käydessämme töppöinen ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt miksei mennä vanhaan kotiin. Sitä sai monet monet kerrat vetää perässään. Uuden nurkilla se kyllä sitten osasi suunnistaa oikeaan pihaan ja rappuun.

Töppöinen ei myöskään ikinä oppinut nousemaan kolmanteen kerrokseen asti, vaan ihmetteli rapussa aina sekä ykkösessä että kakkosessa että mihin me oikein ollaan menossa. Kolmoseen noustuamme se kyllä tunnisti oikean oven eikä ikinä jonottanut väärään, mutta matkalla kyllä pyrki milloin kellekin naapurille.






Oltiin asuttu ehkä kuukausi kun mies löysi meille uuden asunnon. 😂 Olisi saunat ja kaikki herkut! Hävetti soittaa ja irtisanoa tämä, mutta mies sanoi että meille on tehty niin kurjasti nyt pari kertaa niin vahinko kiertämään vaan. Ja itsepähän ei tehnyt mitään minimiasumisaikaa sopimukseen, varmistettiin vielä näytössä erikseen että se on vaan toistaiseksi voimassa oleva.

Sitten me alettiin pakkaamaan ja muutettiin uudelleen. Pidin DD:n voimassa irtisanomatta sitä välillä, se taitaa maksaa huikeat 7e per kuukausi.

Uusi asunto on rivitalo ja nyt on miehelle (ja nahkiaiselle) sauna, mulle täysin ilman rappukäytävää oleva kulku ja pönelle pikkuinen oma piha 😍

Muutto meni samalla vauhdilla, vaikka hieman kyllä jurppi kantaa kamoja kolmoseen ylös ja kohta takaisin alas. Etukäteen jännitti vähän ne tulevat naapurit ja se että kehtaatko junnujen antaa painia pihassa jos meteli ärsyttää heitä. Ajattelin että kysyn ihan suoraan kunhan heidät tapaan. Mietitytti myös se että pissiikö/kakkiiko ne ollenkaan pienelle pihalle ja jos niin voiko niin antaa tehdä.

Piti taas maksaa kuukausi päällekkäin ja oli aikaa viedä kamoja rauhassa pikku hiljaa. Kun pakkaaminen alkoi, kyllä niitä taas stressasi. Yhtä kuormaa pakatessa pöne pisti huudoksi, ja oltiin ajateltu että se on muutenkin se hetki kun mies vie auton ja minä kävelen koirien kanssa, näytetään niille siis uusi. Pöne oli ihan pitelemätön ja se teutaroi rapussa jo niin että ihme ettei sattunut enemmän. Uudessa kämpässä ei ihmeitä, samalla tavalla ne sinne tuli ja tutki kuin aiemmin tätä nykyistä. Pois lähtiessä pöne sitten oli tosi kankea ja ihme ettei vinkaissut autoon hypätessä, huonosti hyppäsi selkä köyryssä. Annoin sille kotona Norocarpia joka olikin viimeinen, pitää muistaa maanantaina hakea lisää varastoon.

Vietiin illalla vielä yksi kuorma ja jäätiin saunomaan. Koirat oli paljon rauhallisempia mutta otin ne nyt kuitenkin mukaan, samalla se tuli pissilenkki käveltyä ja uuteen taas totuteltua. Musta on tosi kiva että voi tälleen yhdessä useassa erässä käydä viettämässä aikaa siellä. Luulen myös että pöne ainakin ymmärtää että tänne niitä kamoja tuodaan.





Taas uusi :I

Uh koska tää loppuu

"Tuo on sitten se piha etkä karkaa naapuriin"

Tuo on sitten se sauna tietää hän jo!





Aluksi ne tyytyi makoilemaan portailla, sieltä on lyhyt matka sekä ylös että alas, kun ei tiedä missä tapahtuu. Nyt kun ollaan asuttu puolitoista viikkoa, nahka on oppinut jo pyyhkimäänkin portaissa 😂 Saa hankausta sekä alta että sivulta samaan aikaan!


Vanhassa pedit kävi vähiin ja sattui tällainen vahinko


Take meeeee


Tulin taas perjantaina ja nukuin patjalla lattialla, ja pakettiauto oli käytössä sunnuntaina. Töppöinen pelkäsi aluksi portaita, ja muutenkin useampi outo tapahtuma sai tässä selityksen; se ei näe enää toisen puolen silmällä paljoa mitään ja ylipäänsä näkö on huonontunut kovasti. Vein sitä ihan kädestä pitäen ja yritin opettaa junnujakin kulkemaan ulkokaarteessa, ja oon vähän pelännyt koska joku tulee turvalleen sieltä, kun sisäkaarre on tosi tiukka, mutta kaikki on oppineet hyvin eikä portaissa ole ollut ongelmia.

Muutto meni ihan hyvin taas, tosin nehän nyt on kotonaan siellä missä minä olen. Ekoja kertoja kun piti jäädä työpäiväksi yksin, mulla oli taas digital dogsitter vahtimassa. Yllätyin melkoisesti kun nauhalta kuului suunnilleen kerran tunnissa sellainen 5-10s kerrallaan kestävä vinkuminen, joskus jopa ulvonnan alku. Lakki saattoi maata ihan rauhassa ja äännellä siinä, eli ei mitään stressaantunutta ramppaamista ollenkaan. Kerran kokeilin karjaista videon välityksellä (oon vältellyt sitä tähän saakka koska oon pelännyt että joko ne riemastuu niin että hyppää läppäriin ja rikkoo sen, tai sitten ei tajua sitä minuksi) että pää kii siellä ja se tuli katsomaan konetta ja hiljeni moneksi tunniksi, mutta jatkoi sitten myöhemmin taas. Lopulta mä sitten tajusin mistä kiikastaa; olin jättänyt ne yläkertaan ajatuksena että portaissa ei juosta yksin ollessa. Pöne on ollut eristettynä aidan eri puolella, kun se on taas pari kertaa runnellut Pajua, oletan että sokeutumisen ja siitä johtuvan pelästymisen takia. Lakki on aina inhonnut kaikenlaista rajoittamista ja lisäksi suurin ongelma oli se, ettei se päässyt ulko-ovelle. Se haluaa odottaa ovella.




Lakilla oli vuosia siellä ekassa kämpässä lakki-tyyny lattialla, mutta hävitin sen muutossa, kun se oli hirveän kulahtanut. Nyt mietittiin että pitää vissiin hommata uusi lakki-tyyny. Heitettiin sille joku siihen.

Ja se meni :D

Nyt heitä odottaa siellä kaksi.


Mutta ongelma vaikuttaisi olevan ratkaistu. Hän tyytyväinen kun pääsee ovelle eikä ole portteja esteenä. Se ei haittaa että pöne on aidattu muualle, kunhan Lakkia ei aidata.
Ei ole toista niin uskollista odottajaa. 💔



"mentäiskö jo nukkumaan?"

mun takapihan metsään itselleni talloma polku 💚

En saanut lumiukkoa valmiiksi ennen kuin hermo meni itsellä tähän meteliin. Ugh.

1 kommentti: