Varasin eilen uuteen halliin tunnin vuoron. Meiltä sinne on 80km, että ei nyt ihan asiakseen tule kauheasti varmaan ajeltua, mutta anoppi asuu matkalla. Heitin miehen siis äidilleen lumitöihin ja jatkoin itse kaikkine koirineni matkaa. Tarkoitus oli pääasiassa tehdä Lakin kanssa tottista, mutta muut oli mukana kanssa, jos johonkin kentän laidalle saisi pari nosepiiloa tehtyä. Halli maksoi vaan 15e/tunti ja tiesin että siinä on erikseen aksakenttä esteineen (25e/h) ja sitten se vähän pienempi tyhjä puoli minkä otin. Toisella puolella olisi siis voinut olla joku muu, mutta eipä ollut. Sisään astuessani leuka loksahti polviin saakka, paikkahan on melkoinen nosettajan paratiisi! Pieniä huoneita ja iso aula täynnä puutarhakalusteita, hallin puolella vielä sohvaa ja lasten leikkipaikkaa ym. Sain todella rahalle vastinetta ja pitää joskus ajella uudestaankin. Laitoin myös omistajalle vielä erikseen kiitokset ja kehut.
Laitoin eka hajut ja hain sitten Lakin. Se tuli sisälle vähän varovasti ja oli aluksi epäileväinen muutenkin. Kuvasin kaikki treenit ja ei sitä videolta näe, mutta en pääse tunteesta että se antaa vain 99% ja puuttuva prosentti on jossain. Viime kesä oli samanlaista tai vielä vähän huonompaa. Ero ei tosiaan ulkopuoliselle varmaan edes välity, mutta itse sen vaan tuntee kun Se Tunne puuttuu. ☹️ Se kyllä tekee ja leikkii mutta jotenkin päällimmäisenä jää fiilis että se ei ole ihanaaparasta ja sille olisi ihan sama jos ei tehtäisi.
Autossa käytyään hän tuli toiselle kierrokselle reippaammin eikä enää pälyillyt toiselle kentälle jne. Lakki on herkkä koira ja jos nyt unohdetaan että 2v uros ehkä vaan ylipäänsä tarttee vähän aikaa, olen melko varma että jokin sitä kuitenkin painaa. Ehkä tilanne kotona, muuttuvat laumasuhteet ja vanhan koiran hiipumisen seuraaminen. Kasvava nuorukainen. Toivottavasti Lakki itse ei ole kipeä tai mitään, mutta ei sillä mitään muita oireita ole niin en oikein usko. Hieronnassa kyllä pitäisi käydä koska lumikenkäily on tosi kuormittavaa.
Videolla kaikki näyttää ihan kivalta, se on aktiivinen ja mukana, mutta kun on saanut maistaa jotain vähän enemmän, tästä vaan puuttuu hyppysellinen tunteen paloa. En osaa päättää mitä pitäisi tehdä, vai yrittäisikö olla tekemättä mitään. Jatkaako taukoa vai yrittääkö ruveta taas treenaamaan? Ongelmahan varmaan korjaantuu kun huoli vanhasta koirasta katoaa ja Lakki aikuistuu ja saa lisää itsevarmuutta. Sinänsä hauskaa että töppöinen oli tässä iässä jo korkannut kisauransa. En kuollaksenikaan muista oliko se henkisesti valmiimpi, en varmaan silloin osannut edes miettiä sellaisia asioita.
Paju sai tehdä kaksi kierrosta nosea ja käydä kentällä humputtelemassa, samoin töppöinen. Tunti oli kolmelle juuri hyvä aika, kahden kanssa oon kokenut aiemmin ettei mulla mene koko tuntia ja se on liikaa.
Paju oli heti autosta otettaessa niin tohkeissaan, ettei meinannut tulla pissillä käynnistä mitään. Ei se ole paljoa treenannut mutta silti se vaan nytkin tiesi etsiä lumipenkoista ja mun auton renkaista ja siinä sitä hätyyttelin että ei siellä ole mitään, nyt kuselle niin pääset sisälle missä on. Piti laittaa se hihnaan että sain sen touhottamisen katkaistua 😀 Jos Lakkia vähän jännitti tulla sisään niin Paju sitten vetää karmit kaulassa kaikkien muidenkin edestä.
Töppöinen ei olisi halunnut lopettaa lainkaan.
 |
| Erimielisyys suunnasta ulko-ovella |
Ehdittiin anopin (+junnujen) kanssa vielä valoisalla lumikenkäilemään ja syönnin ja saunan jälkeen oli kaikki aika mukavan väsyneitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti