6kk

Mr. Turpakarva tänään jo puoli vuotta. 💖

Hän on reipas ja rohkea, hyvin omilla jaloillaan seisova persoona, jota ei monikaan asia ole maailmassa hätkähdyttänyt. Hän rakastaa tehdä asioita (=ruokaa jota siitä saa) ja on hyvin liikunnallinen ja fyysisesti todella kova koira, mutta hän kyllä viihtyy myös sohvalla ja kestää toimettomuutta hyvin. Hänet on helppo ottaa mukaan mihin vaan, koska hän suhtautuu kaikkeen niin mutkattomasti. Harrastuksissa hän on HYVIN keskittymiskykyinen ja tekisi varmaan omaa juttuaan vaikka ydinpommi räjähtäisi vieressä... Monesti olen miettinyt kuinka vilkas hän mielestäni on, mutta en oikein osaa nähdä sitä. Tulevaa luonnetestiä sitten joskus jo kovasti odotellaan, isällään on +250p ja vaikka se ei ole mikään kilpailu, on hauskaa että mullakin on käsissä nyt tosi erilainen koira kuin koskaan aiemmin.

Se on tullut jo selväksi että sellainen omanarvontunto on melkoinen. Russelia ei voi käskeä, sitä pitää pyytää. Kokovartaloluimun määrä on melkoinen jos sille erehtyy korottamaan ääntään, saati jos äänestä kuuluu että hermoa kiristää ja nyt v*ttu tartteis jo toimia. Sillä ei ole mitään tekemistä ohjaajaherkkyyden kanssa, koira ei siis paineistu vaan pikemminkin heittäytyy täysin yhteistyöhaluttomaksi. Mä en ikinä olisi uskonut puolikaan näistä jutuista ellen olisi itse nähnyt. Ei se ole koiraa kummempi mutta monessa tilanteessa paimenet ja terrierit nyt vaan käyttäytyy hyvin eri tavoin. 🤣 Voin myös hyvin nähdä miten näistä tulee ihan hirveitä; se passiivisaggressiivisen "vittu en!" vastustamisen voima on valtava ja koiralle olisi helppo antaa periksi, jos ei olisi yhtä junttura kuin minä olen.

Paju edustaa 26,5cm ja 6,1kg täyttä lihasta. Toivottavasti se ei enää paljoa kasva koska tissinvälikoiraksi se alkaa jo vaatia melko suuria tissejä. 🤣