Sydänvikainen pallipuoli vääräsääri

Paju kävi viime viikolla toisilla rokotuksilla. Hän painoi 4,1kg ja oli oikein reipas. Täällä kylässä on kunnallisen (jonne ei saa aikoja eikä aina soittoaikana pääse edes puhelimella läpi) lisäksi kaksi klinikkaa, ja vika voi hyvin olla minussakin mutta ne molemmat on ihan perseestä. Toisessa on ihan ihme tyyppejä lääkäreinä ja heillä on jäänyt joku asiakaspalvelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kurssi suorittamatta, toisessa taas on ihan kauhea kiire ja se tuottaa yhtä tympeän ja hätäisen kohtaamisen vaikka ihmiset sinänsä onkin pääosin mukavia. Jälkimmäiseen ei myöskään todellakaan saa aikoja päivän tai parin varoituksella, joten missään akuutissa silmätulehduksessa tms siitä ei ole mitään iloa.

Paju sai ekan rokotuksen minulle uudella lääkärillä ja hän oli yllättävän mukava, joten varasin uuden ajankin hänelle. Se olikin sitten siirretty toiselle minulle uudelle persoonalle, ja hyvin äkkiä selvisi että on takuulla eka ja vika kerta. Melko erikoinen tyyppi ja jäi kyllä niin paskan maku suuhun kuin vain voi jäädä.

No mutta asiaan; hän kuuli koirassa "hakkaavan, konemaisen sivuäänen" joka viittaa sellaiseen sydänvikaan kuin PDA. Ja joka on ilmeisesti paljon vakavampi kuin tavallinen sivuääni (joita pennuilla saattaa olla ilmeisen paljonkin ja ne tulee ja menee kunnes sydän kehittyy). Minä en tiedä sydänjutuista yhtään mitään, enkä olisi välittänyt tällä lailla tutustuakaan. Ainoa mitä jäi käteen oli hänen suositus varata uusi aika kuukauden päähän ja seurata kerran kuussa puolen vuoden ikään asti. Kysyttyäni miksi vakava sivuääni ei ole kuulunut aiemmin pentutarkissa eikä ekalla rokotuksella, hän tuhahti että ei vaan ole kuunneltu tarpeeksi tarkasti. En tiennyt/muistanut että hän oli sama joka oli tehnyt noille pentutarkin, se selvisi vasta poistuttuani ja oltuani yhteydessä kasvattajaan. Olisin painostanut vähän enemmän että kummalla kerralla hän mielestään on oikeassa ja syyttikö hän juuri itseään aiemmasta huolimattomuudesta.....

Pallin osalta ihmetyttää myös onko pentutarkki tehty sinne päin; pentutarkissa se (muka?) oli ja sitten siitä ei ole enää mitään havaintoa. Luovutusikäisenä pallit oli niin pienet että kasvattajakaan ei niitä itse tuntenut, minä en edes yrittänyt. Nyt se ei ole edes nivuskanavassa vaan täysin teillänsä. On totta että ne voi kyllä käyttäytyä niin, ja ell ei välttämättä ole tehnyt mitään virhettä vaan se oikeasti silloin oli tunnettavissa kuten papereihin on kirjoitettu. Ei nyt kuitenkaan ole mitenkään luottamusta herättävää toimintaa tällainen. Jos Pajulla on sydänvika niin kaihan koko pentue jää automaattisesti jalostuksesta, joten ihan sama mikä pentu se viallinen on. Mutta jos sydän on ok ja pallit ei niin mahtaa harmittaa kasvattajaa jos eläinlääkärin virheen takia valitsi väärän uroksen sijoitukseen... inhimillisestä kärsimyksestä nyt sitten puhumattakaan; en ikinä olisi ostanut pallipuolta sydänvikaista pentua jos asiat olisi ollut silloin tiedossa. Pallilla on mitään tee mutta piilokivesleikkaus on kallis, ja sydämiäkin Helsingissä leikellään mutta sellaiset suuret, epävarmat ja kalliit leikkaukset heti pennulle on kyllä mun maailmassa aika lailla sarjassamme not gonna happen. Ilman leikkausta PDA-koirien elinajanodote on joitakin vuosia.

Tämän rinnalla ne vänkyrät etujalat on aika pieni murhe, mutta katsoessani Pajun veljen luotisuorien kinttujen kuvia fb:ssa mietin vaan taas että mikä tuuri mulla oikein on kun kerään ne rikkinäiset koirat. No, Pajun valitsi kasvattaja kun en osannut itse päättää.

Miten paskaa pitää elämän olla että tollanen maailman hassuin nahkakuula ei vaan voi olla terve...

***

Nyt pitäisi päättää kiikuttaako sen sydänultraan välittömästi vai odottaako että se on sen eräissä lähteissä suositellun 6-8kk. Vaikka se olisi se PDA, se ainakin teoriassa voisi vielä mennä itsestäänkin kiinni.