En tiedä mitä tapahtui kuukaudessa, mutta koira jolla oli hyvä keppimotivaatio ja joka oli suorastaan hidas jäljellä, vetää liinan päässä pupulaukkaa ja kepit jää vaikka nenä menee ihan läheltä ohi. Suoritus se on sekin pilata kaikki ennen kuin ollaan päästy edes jäljestämään kunnolla :D
Ongelmat alkoi sadesäällä. Otan yleensä kepit käteen vasta kun olen parkkeerannut auton metsän laitaan, ja siinä zoomaillessani paikkaa ne kerkiää muhia korkeintaan viisi minuuttia ennen kuin lähden tekemään jälkeä. Kokeessahan kepit on sääntöjen mukaan puoli tuntia jäljen tekijän taskussa. Olen ajatellut, että vähempi hajustaminen opettaa koiran tarkaksi, ja tämä on edellisilläkin toiminut ihan hyvin. Ne, sillä kertaa kepit oli märkiä ja vissiin vähän lahoja ja ajattelin että haju ei vain kerinnyt tarttua niihin, kun koira ilmaisi vain pienen osan jäljellä olleista kepeistä. Seuraavalla kerralla oli yhteistreenit ja pyysin että mun jäljen tekijä ottaa ne puoli tuntia ennen hajustumaan. Sillä kertaa kaikki taisi löytyä, ja kuvittelin että ymmärsin ongelman, mutta sitten keppejä alkoi taas jäädä. Vähintään 1/4, joskus puolet ja joskus kolmesta kepistä löytyi vain yksi. Joskus syynä on ollut epätarkka jäljestäminen ja keppi jää jos koira ei ole jäljen päällä ja se on ihan ymmärrettävä työtapaturma (ohjaajan vika se on sekin - miksi annat sen edetä sivussa jäljeltä), mutta nyt pari viimeistä kertaa se on jäljestänyt niin tarkasti että olen voinut kerätä kepit itse. Se ei kuitenkaan reagoi niihin mitenkään, ei edes silloin, jos pysähdyn ja pyydän sen takaisin! Siis oikeasti ei mitenkään, ei yritä välttää ilmaisua vaan ei oikeasti ymmärrä mitä tässä nyt seistään ja mitä odotan tapahtuvan. Se ei siis oikeasti ole huomannut niitä. Sillä ei kuitenkaan muissa nenälajeissa ole mitään tällaisia ongelmia nyt ilmaantunut joten nenäpunkkiepäily lienee aika hataralla pohjalla.
Jäljellä se oli vielä kuukausi sitten hidas ja hieman epävarma ja se oli vähän sellaista poukkoilua; uskon että kolmen melko samanlaisen maastojutun treenaaminen samaan aikaan vähän sotki. Jäljestämiseen on kuitenkin nyt tullut tosi paljon vauhtia, jopa liikaa, ajattelin tänään kun pidätin liinasta ja tuijotin silti laukka-askelia ottavia takajalkoja edelläni... lisäksi se tosiaan on varsin hyvin jäljen päällä ja eteenpäinpyrkimys on suuri. Jäljen päässä ei koskaan ole ollut mitään muuta kuin viimeinen keppi, mutta tiesin että tämä vaihe tulee kaikille silti. Nyt voisi sanoa että jälki vie. Niihin keppeihin mitkä se huomaa, se kyllä reagoi hyvin ja malttaa tarkentaa vaikka siinä kestäisi. Kepit ei siis vaikuta olevan mikään pakollinen paha, mutta mikä ihme tässä nyt sitten kusee?
Ajattelin jo aiemmin, että junnaan turhan lyhyitä jälkiä: 100-150m 3-4 kepillä on todella lyhyet keppivälit ja keppimotivaatio menee äkkiä siksi että niitä on liikaa. Nyt mä en oikeasti tiedä pitäisikö mun lyhentää vai pidentää mun jälkiä. Lakki on tehnyt pelkkää suoraa, tänään kokeilin tehdä ihan kunnon kaarteen eli jälki oli J:n muotoinen. Se meinasi vetää siitä tietenkin yli mutta huomasi heti että eihän se mene tonne, ja selvästi röyhisti rintaa ja skarppasi. Mutta sinne se vika keppi silti joskus 50m päästä jäi. Seuraavaksi kyllä tekisi mieli kokeilla joku selvästi pidempi, tyyliin 300m, vain kahdella kepillä, eka heti ja toka loppuun, ja katsoa miten käy. Mut ei kukaan voi olla heti uransa alussa niin taitava, että osaisi niin hienovaraisesti ohittaa ne kepit ettei tartte pysähtyä kun ohjaaja ei näe vaatia sellaista. Toinen mitä tekisi mieli kokeilla, olisi laittaa se ajamaan sama jälki uudestaan. Pitäisi olla merkki mukana että voisi merkata sen kohdan kun eka keppi jää, jotta osaisi palauttaa koiran sinne, kun ollaan päästy loppuun.
Onneksi torstaina on tulossa metsäjälkikoulutus niin pääsee livenä jonkun kanssa pähkäilemään. Kerrankin täydellinen ajoitus.
Töppöinen on saanut kanssa jäljestää ja voi pojat että hän on joka kerta niin pätevä ja onnellinen <3 Sille en ole kauhean pitkiä jälkiä tehnyt, mutta muuten on joka kerta jotain källiä: oon istunut kesken kaiken paikoillani, oon pyörinyt isojen kivien ympäri ja lähtenyt sitten johonkin suuntaan, oon tehnyt paluuperiä ja nyt tänään tein sille z-kuviota eli paljon teräviä kulmia.
Mä nuoremman kanssa luovutin jo saada siitä ikinä koevalmista jäljelle. Vanhempi oppi tyyliin heti kerrasta mikä oli jäljestämisen ja keppien idea, ja nuorempi ei vaan millään. Jos jäljellä on nameja, se jäljestää tosi intensiivisesti, mutta vain etsiäkseen niitä nameja ei keppejä, vaikka keppiä ennen ja jälkeen ei olisi moneen askeleeseen nameja. Jos ei oo nameja, se etsii vaan keppejä eikä jäljestä. Toki ongelma on varmaan minussa, kun en osaa opettaa asiaa oikein, ja vanhempi koira olikin liian helppo, kun oppi opettamatta. :D
VastaaPoistaJoo joskus tulee noitakin että ei vaan keksi miten selittäisi koiralle mitä haluaisi nähdä tapahtuvan.
Poista