Viikko

Maanantaina hakutreenit puolikkaalla porukalla. Lakki on tähän saakka tehnyt hajunhakua ja ääniä, ja nyt ajattelin kokeilla sille myös haamua. Aiemmin epäilin, että sen mielestä heiluva ihminen voi olla arveluttava. En ollut varma näkeekö se, joten otin sen syliin katsomaan kun ukko näyttäytyi ja kutsui sitä. No, sehän alkoi sätkiä sellaista ihanaa uimaliikettä kun en heti päästänyt, ja se oli niin herttaista että naurettiin sille ihan pissit housussa :D Hyvin meni siis haamutkin, ei tullut mörköfiilistä.

Haun jälkeen oltiin anoppilassa koiraa hoitamassa. Me muut grillattiin talon toisella puolella ja Lakki heilui toisella puolella R:n ulkotarhan luona. Tuli myös muutama kuva, missä pöne istua napottaa grillin edessä ja Lakki vetää rallia narupallon kanssa keskenään... se on kyllä jännä pentu, kun toisaalta se on ihan kauhea perskärpänen, mutta sitten sillä on myös tällainen todella itsenäinen puoli. Pihanurmelle tein 50 askelta namijälkeä, oon tehnyt pari kertaa tässä lähiaikoina, ja kyllä se nyt paremmin jo syö, mutta homma silti tuollaisellakin matkalla hajoaa ainakin pari kolme kertaa. Pentu siis jää tuijottamaan jotain kato lehti, kato orava, tason juttuja. Aluksi odotin, koska jäljellä ei saa auttaa koiraa, mutta kun se ei sitä ruokaa niin tavoittele niin sehän jaksoi pitkään haihatella omiaan ja mua alkoi ärsyttää se. Nyt oon vaan heti ohjannut sen jatkamaan samalla tavalla kuten paalulla teen. Jäljen päässä on ruokakippo, haen sillä kanssa motivaatiota.

Keksin myös varata itselleni yksärin jäljen osalta, jotenkin tämä nyt tuntuu siltä, että tartten itselleni uutta potkua ja tosi kivaa mennä jonkun ulkopuolisen silmien alle.

Tiistaina pönen fyssari Lahdessa. En viitsinyt kokeilla onneani jättämällä ensin työpäivän yksin ollutta pentua vielä uudelleen tuntikausiksi yksin, joten otin sen mukaan. Pöne tykkää fyssarista ja meni reippaasti edellä, ja pentu häntä pystyssä perässä, suoraan fyssarin syliin. Oli sille puruluu ja lelu mukana, ja sillä meni ehkä puolet ajasta niiden parissa. Se oli hihnalla kiinni huoneen nurkassa, ja sitten kun tekeminen loppui, se hetken sinä härväsi ja koetti vapauttaa itsensä, mutta rauhoittui ihan tosi nopeasti makoilemaan. Olin varautunut viemään sen välissä autoon (onneksi satoi eikä ollut kuuma), jos siitä ei tule mitään, mutta se ylitti kyllä kaikki odotukset. Pöne tasaisen jumissa molemmilta puolilta, mikä oli tosi outoa, koska yleensä on selvästi enemmän oikealta. Tavallaan se kuulemma oli kuitenkin hyvä. Fyssari oli samaa mieltä kanssasi, että pönen hännässä roikkuminen ja kaikki rajut taklaamiset pitää kitkeä pennulta täysin. Muistutti myös, että liikunnan ei pitäisi olla pelkkää täysiä rälläämistä, vaan paljon myös hitaassa vauhdissa (epätasaisella alustalla vapaana) tapahtuvaa - se aktivoi eri lihaksia. No, ei se kovin pitkään pennun kanssa leikikään kerrallaan. Jumppaa jatketaan, korokkeella riittää 1-2 kertaa viikossa, maassa tapahtuvaa joka toinen päivä tai joka päivä.

Kotimatkalla käytiin Mäntyharjussa nosettamassa, just ehdittiin ennen ukkosta. Lakki karjui pahaa mieltä autossa aina kun pöne pääsi, ja sitten kun oli vihdoin sen vuoro, ei paljoa tartte hetsailla, viritellä tai kysellä että tuuksää. Häntä pystyssä vetää edellä sinne missä kuvittelee alueen olevan. Ai että, joka kerta sydämessä muljahtaa, on vaan niin ihanaa kun ei tartte miettiä että huvittaako sitä vai ei.

Keskiviikkona nosea uudessa paikassa. Osa porukasta oli mennyt klo 14 ja jätti sovitusti meille hajut, mentiin loput klo 17. Välissä oli hiostavaa ukkoskeliä ja kunnon kaatosadetta. Selvisi myös, että osa hajuista oli laitettu niin, että siirrännäiseen yksi tippa hajua ja sitten se oli leikattu jopa kahdeksaan osaan -> hajun määrä huomattavasti vähempi kuin mitä yksi tippa per yksi siirrännäinen normaalisti on. Ottivat meille valokuvat alueista, ja tässäkin huomattiin että esim. "tämä seinusta" ei ole selkeä ohje, jonkun mielestä kuuluu vain seinä ja jonkun mielestä kaikki mitä siinä lähellä on. Muutama tarra oli myös ehtinyt tippua, unohtui sanoa että niitä ei saa laittaa vain alapinnalle tms vaan ihan kunnon koloihin, että takuulla pysyvät. Samahan koskee kokeitakin, jos on yhtään riski että alkaa sataa, siirrännäiset pitää olla sijoitettu niin että ne eivät putoile kun liima liukenee.

Oli ihan tosi jännää lähteä etsimään niin, että hajujen määrä on tiedossa, mutta kukaan paikalla olevista ei tiedä missä ne on :) Mua ei töppösen kanssa jännitä että se tekisi valeita, kun ei se tee, mutta arvasin että jää kiinni siitä, että kaikki ei löydy. Löytöprosentti oli tosi pieni, mutta oli selkeästi hirveän vaikeaa ja joutui todella tekemään töitä. Näitä lisää!

Lakille laitoin kolme tuoretta hajua ja se oli taas niin noheva <3

Torstaina hakua loppupuoliskon kanssa. Lakille hyvin samanlainen treeni kuin maanantaina, ja nyt oli kamera ja kuvaaja mukana. No, eipä se enää sitä uimista tietenkään tehnyt... ekaa kertaa kutsuin sen pois ukolta käymättä siellä itse lainkaan, ja hienosti tuli vinosti. video

Tein myös metsälenkin yhteydessä esineitä niin, että jätin koirat puihin kiinni ja tallasin ihan jonkun 3mx50m kaistaleen ja vein sinne takakulmiin kaksi esinettä. Otin eka Lakin, ja se irtosi tosi kivasti johonkin ehkä 40m päähän, mutta ei tuullut yhtään eikä se saanut hajua, niin se sitten tuli pois sieltä. Sinänsä ihme, koska sen edellinen "ruutu" oli ehkä jotain 20m syvä. Maltillinen matkan nosto ja silleen. Otin väliin pönen näyttämään mallia, ja vein pönen tuoman esineen vielä takaisin ennen Lakin uutta yritystä. Nyt irtosi loppuun asti.

Jäljen suhteen oli fyssarin kanssa puhe kepeistä. Hän sanoi, että itse unohtaisi sen FH:n nyt, jos sitä haluaa myöhemmin tehdä niin opettaa sen sitten ihan eri juttuna. Metsäjäljelle hänkin tekisi motivaation keppi-ilmaisun kautta. Aloin siis tehdä niitä keppejäkin uudelleen. Niissähän oli sama ongelma, että yhden se vielä ilmaisi, mutta odottamalla ei lähtenyt etsimään lisää, vaan herpaantui taas ihan muualle. En tiedä mistä se ajatus tulee, että ei saisi auttaa, vaan koiran pitäisi olla aktiivinen itse. Järkeilin tämän niin, että kyseessä on pentu jolla ei ole mitään hajuakaan miten nämä kuviot menee ja mitä siltä odotetaan, ja koska se ei luonnostaan tee mitä "pitäisi", kerron sille mitä haluan. Se on kuitenkin hyvin motivoitunut tekemään kun ymmärtää mitä pitäisi tehdä. Oon nyt sitten palkannut yhden kepin ja sen jälkeen selkeästi kertonut, että katsopas niitä on siellä lisää ja haluaisin saada toisenkin. Ja kolmannen, ja niin edelleen. Kepit on olleet tallatussa 1-2 x 1-2m ruudussa.

Paljoa muuta ei ehdikään, kuin olla töissä, lenkittää koirat ja huidella treeneissä. Tämä viikko on ollut kuitenkin vähän poikkeuksellisen hässäkkää, mutta ensi viikolla koittaa loma ja vaellukselle lähtö! Tulee sitten samalla tuumaustaukoa kaikesta, se vaan on niin, että tauon aikana asiat muhii aivan ihmeellisesti ja edistyminen on usein melkoista.

(Ps. Koska netissä ei saa kertoa lähtevänsä matkalle kun vorot vaanii heti ovella, kerrottakoon että koko perhe ei lähde ja koti ei siis suinkaan ole tyhjillään.)