Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi eläinten käsittelyssä ja kouluttamisessa -luento

Ajelinpa luennolle, jonka piti Sandra Hänninen. Aihe kiinnosti kovin, mutta luento olikin vain tunnin mittainen ja pääosa ajasta käsiteltiin niin perusjuttuja, että mitään uutta ei tullut. Onneksi kuitenkin joitakin pointteja kirjoitin ihan ylöskin, ja aina näistä jää jotakin ajattelemisen aiheita.

Friedmanin hierarkia:

Ongelmakäytös? Edetään ylhäältä alaspäin:

1. terveys, ravinto, fysiologiset tekijät

2. ympäristö

3. positiivinen vahvistaminen

4. vaihtoehtoisen käyttäytymisen muodostaminen

5. sammuttaminen, negatiivinen vahvistaminen, negatiivinen heikentäminen (=neg. rankku, tiede käyttää tässä rangaistuksen sijaan sanaa heikentäminen)

6. positiivinen heikentäminen

"Kipua ei voi kouluttaa"
"Kouluttamisesta ei ole hyötyä, jos ympäristötekijät eivät ole kunnossa"

Stressiä on olemassa hyvää ja pahaa. Oleellista, ja näiden erottava tekijä, on se, voiko eläin omalla toiminnallaan vaikuttaa stressin poistumiseen. Esim. liian meluisa ympäristö -> eläin ei pääse sieltä pois vaikka se tekisi mitä.

Positiivisella vahvistamisella tutkitusti stressiä lieventäviä vaikutuksia (lähde ja tarkempi tutkimus jäi hämärän peittoon, olisi kiinnostanut)

Huomaa kuitenkin, että turhauma liittyy helposti seuraan ja pahimmillaan tuottaa aggressiota. Siis tarkoittaa tilanteita, joissa eläin tekee melkein oikein eikä saakaan vahvistetta, vaikka odotti sitä jo -> melkein oikeasta kannattaa joissakin tilanteissa palkata vähempiarvoisella vahvisteella kuin täysin oikeasta, esim. kuivanappula ja lihapulla.

Muista myös vahvistetiheys, todella oleellista varsinkin alussa.

Täsmällisesti ajoitettu, turvallisessa ympäristössä (=ympäristö ei kuormita) käytetty negatiivinen vahviste tutkitusti ei heikennä eläimen hyvinvointia. Syystä että kyse on tilapäisestä hetkestä, ja eläin voi itse vaikuttaa siihen. Esimerkiksi ratsuhevonen: ratsastaja painaa pohkeilla -> hevonen liikkuu eteen -> paine hellittää välittömästi.

Ikuisuuskysymys siitä, voiko positiivisen ja negatiivisen vahvistamisen oikeassa elämässä edes erottaa toisistaan? Esimerkiksi ruuan saaminen on R+ ja nälän tunteen poistuminen on R-.

Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi: mitkä tekijät tai vaikutteet vahvistavat käytöstä?
-mittaus luonnollisissa oloissa -> saadaan "baseline"

-mitata voidaan esimerkiksi kestoa, tiheyttä, latenssia (latenssi=viive)

-etsi tekijät, jotka eniten vahvistavat käytöstä. Esim. koiran hyppiminen ihmisiä vasten: millä tavoin sen saa hyppimään vielä enemmän, kovempaa, nopeampaa?

-tuntuu nurinkuriselta miettiä millä saa vahvistettua käytöstä jonka haluaisi kouluttaa pois :-) Mutta näitä samoja on tarkoitus käyttää korvaavan käytöksen palkitsemiseen. Eli hyppimisessä se usein on ihmisen huomio, joten koulutetaan koiralle vaikka istu-käsky ja palkataan ylitsevuotavalla huomiolla siitä. Ei namilla. Ei ennen eikä jälkeen huomion. Vain pelkkä villi huomio.

Käytöstä mitataan myös intervention (="terapian" eli uudelleenkoulutuksen) aikana.

Latenssin tulisi vähentyä jokaisen session aikana, kun koulutetaan uutta käytöstä. Mikäli näin ei käy, jossakin on vikaa. Kriteerin lasku, tauon paikka...?

Eläimen käyttäytymisellä on aina jokin funktio.

On tilanteita, joissa funktionaalinen käyttäytymisanalyysi ei kannata. Liittyen siihen, että aluksi etsitää ne tekijät, joilla käytöstä saadaan lietsottua. Esimerkkinä oli hevonen, jolla oli paha lastausongelma ja se käyttäytyi aggressiivisesti -> ihminen on äkkiä hengetön jos testaillaan miten saa suurimman paniikin aikaiseksi. Samoin esim. purevat koirat. Tällöin kyseeseen tulee ABC-analyysi, jossa käydään huolella läpi käyttäytymistä edeltävät tekijät, itse käytös sekä käyttäytymistä seuraavat tekijät.